Kerron mikä on homman nimi

Asuin vauvelista 18-vuotiaaksi omakotitalossa. Minulle on aina ollut itsestäänselvää, että omakotitalo on minun juttuni. Rakastan vapautta yli kaiken.

Nyt minulle on tullut kauhea pakkomielle tästä asiasta. Selailen monta kertaa viikossa omakotitaloja, tontteja, talopaketteja... Eikä minulla ole edes mahdollisuutta vielä ostaa yhtään mitään. Ensin pitää saada opinnot päätökseen ja vakituinen työ.

Mutta olen tajunnut, että osakeasunto ei vain tunnu kodilta. Minua oikein yököttää se, että sinne on jokin hiton yleisavain. Joku toinen päättää milloin tehdään mitäkin ja tullaanko asuntoon vai ei.

TAHDON OLLA VAPAA!!! Tahdon asua ja elää talossa, jonka kaikki seinät ja aivan kaiken omistan minä. Tahdon asua ja elää talossa, jossa kenelläkään ei ole mitään v...n yleisavainta ja pääsyä kotiini.

Tiedän, että hommaan omakotitalon. Kallista se on, mutta asuminen on minulle tärkeä asia ja olen aina ollut valmis maksamaan siitä 90 % vs. muut maksut.

Ihmettelenkin, että miten ihmiset pystyvät pitämään osakeasuntoja omina koteina. Eikö teitä yökötä, että sinne on yleisavain? Että omistatte vain osakkeita? No tietysti osakkaat itse muodostavat taloyhtiön, että kyllähän kaikki ovat oikeasti omistajia. Mutta noh en jaksa sen enempää selittää.

Niin ja vaikka omakotitalo on pankin niin kauan kunnes mahdollinen laina on maksettu pois, ei se ällötä ollenkaan. Ei pankilla ole yleisavainta taloon eikä mitään oikeuksia muutenkaan, jos lainallinen maksaa lainansa.

Arvelisin tässä vaiheessa, että ihan viimeistään viiden vuoden päästä olen tilanteessa, jossa voin ihan oikeasti hommata sen talon. Jotenkin on vain vahva tunne... Ja jaksaisin ihan ilman ongelmia tuollaisen ajan, jos tietäisin VARMASTI... Mutta kun tämä on vain oma arvioni.