Masentaa kun ei ole naista

Eikä ole ollutkaan ikinä. Kiinnostus naisiin alkoi siinä yläasteella. Ei niinkään vielä seiskaluokalla vaan erityisesti kasilla. Ei puhettakaan että olisi uskaltanut siinä iässä kertoa ihastuksilleen mitään missään muodossa. Pelkona oli se että tulee torjutuksi ja sen jälkeen tieto leviää muille. Samasta ongelmasta kuitenkin kärsi lähes kaikki ja vielä tuolloin uskoin että kyllä sitä sitten vanhempana tyttöystävän saa vielä.

Lukioon mennessä ajattelin että täältä sitä ensimmäisen tyttöystävän löytää jossain vaiheessa varmasti. Tuli myös rohkeutta jutella tytöille jo kasvotusten ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Keskustelu ei kuitenkaan koskaan edennyt mihinkään. Tuntui ettei tytöt lukiossa oikeastaan edes huomanneet minua ja jos yritti jutella niin tyssäsi se jo ennen kuin kunnolla alkoikaan. Puhelimen välityksellä onnistuin välillä saamaan pitkiäkin keskusteluja mutta nekin olivat lähinnä turhanpäiväistä viestittelyä eikä edennyt mihinkään. Tällaista oli koko lukion ajan ja ei kukaan kiinnostunut ikinä. Jossain vaiheessa päädyin etsimään lukion aikana seuraa myös netistä mutta kehnoin tuloksin sieltäkin. Sieltäkin tuli lähinnä max parin viikon kestävää viestittelyä ja sitten se loppui. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen jouduin pettymään ettei toive siitä että lukion aikana seurustelisin niin toteutunutkaan.

Lukion jälkeen yrittäminen jatkui netissä erilaisissa seuranhaku sovelluksissa ja sivustoissa. En edes tiedä kuinka montaa eri sivua ja sovellusta olen käyttänyt koska niitä on paljon. Opiskelen nyt yliopistossa miesvaltaista alaa joten naisia ei sieltä juurikaan löydy joten netti on melkein ainoa vaihtoehto. Keskustelukavereita on vuosien aikana tullut käsittämätön määrä mutta yksikään ei ole johtanut parisuhteeseen. Yleensä keskustelu vain loppuu jo melko nopeasti. Treffeille pääsy on silkka harvinaisuus ja paras ennätys on kaksi tapaamista yhden naisen kanssa mutta hänkin lopetti sitten yhteyden pidon kun toinen mies alkoi kiinnostaa enemmän.

Nyt tilanne on se että täytän ensi kesänä jo 24 vuotta ja vituttaa ja masentaa että tilanne on edelleen tämä. En ole saanut aikaiseksi suoraan sanottuna yhtään mitään kovasta yrityksestä huolimatta. Kaverit ja muut tuttavat ovat seurustelleet jo vuosia tai vähintään naisia on aina ollut vaikka eivät juuri nyt seurustelisi.
En käsitä miten kukaan ei kiinnostu ikinä. Lukiossa kukaan ei huomannut eikä sen jälkeenkään. Alkaa kyllästyttämään tuo netistä etsiminenkin kun kaikki uudet keskustelut menee aina samalla kaavamaisella tavalla eivätkä johda mihinkään. Näin vielä joulun alla sitä miettii kuinka ei tänäkään vuonna saa ostaa lahjaa omalle naiselle ja kuinka ei tänäkään vuonna onnistanut. Montakohan tällaista vuotta vielä tulee olemaan. Pikkuinen ikäkriisi tässä jo tulee kun tuntuu että alkaa olla jo vanha tähän tilanteeseen ettei ole kokemusta. Vielä lukioaikana sen ehkä ymmärsi mutta nyt se on outoa jo. Välillä vain tuntuu ettei jaksa enää yrittää kun tulos on aina sama mutta toisaalta jos lopettaa niin ei ainakaan onnista. Tosi asia on kuitenkin se etten osaa edelleenkään kunnolla sanoa mistä tilanteeni johtuu.