Pitäisikö erota, jos sydämessään

Tätä tunnetta on vaikea selittää. Koen syyllisyyttä ajatuksistani enkä pysty tehdä päätöstä, "paperilla" kaikki on hyvin. Tuntuu, ettei ole muita yhteisiä päämääriä kuin lapsiin liittyvät. Tunneyhteys puuttuu. En edes halua avautua ajatuksistani miehelle. On aina ollut vahvasti eroa vastaan.

Intuitio ei valehtele. Sä tunnet sydämesäs mitä sun täytyy tehdä, ja se mitä sydän sanoo on tehtävä. Eroaminen on mahdollisesti yhtä helvettiä mutta sä et tule koskaan katumaan sitä että teit niinkun tiesit olevan oikein. Välillä on oltava pienesti itsekäs koska meillä on vain tämä yksi elämä, tää on sun elämä ja sä ansaitset onnen. Tsemppiä! :)

No yh-äideillä ei ole kovin paljon vientiä. Sulla saattaa olla paras mahdollinen mies, jonka voit saada. Ei se yksinäisyyskään niin ihanaa ole.

[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 21:39"]No yh-äideillä ei ole kovin paljon vientiä. Sulla saattaa olla paras mahdollinen mies, jonka voit saada. Ei se yksinäisyyskään niin ihanaa ole.
[/quote]

Just. Tais mennä ap:n pointti ohi sulta. Kaikille miehen saaminen ei ole keskeisin asia elämässä. Tärkeää voi olla se, että voi elää omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaista tyydyttävää elämää.

Mikä sun moehessä sitten on vikana? Jos mies ei halua erota, niin kai hänen on mietittävä, missä voisi miellyttää sinua enemmän. Jos ette yhdessä keksi, mitä ne voisivat olla, menkää pariterapiaan. 

Itse asiass minutsa yksinäisyys on tässä parasta. Saa olla ihan rauhassa. Ongelma on pikemminkin se, että ehkä voisin joskus seurustella, mutta  en haluaisi luopua omasta ajasta ja siitä, että saan päättää kaiken yksin ja tehdä kaiken oman aikatauluni mukaan. Tai no oikeastaan odotan vielä sitä, että lapset lähtevät, niin sitten olen vapaa. Vaikka siis tykkäänkin lapsista. Olisi pitänyt tehdä lapset yksin. Ja ex-mieheni on aivan normaalijärkinen tavallinen ihminen.

ei kannata erota tuossa vaiheessa tuollaisen syyn takia. eri asia sitten, kun lapset on täysi-ikäisiä. joku vastuu pitää aikuisella ihmisellä olla.

luulen sitäpaitsi, että miehessäsi on hyviä puolia, joita et nyt huomaa, mutta joita kaipaisit, jos eroaisit.

Ei kannata pysyä parisuhteessa tässä vaiheessa tuollaisen syyn takia. Eri asia sitten, kun lapset on täysi-ikäisiä. Joku vastuu pitää aikuisella ihmisellä olla.

Luulen sitäpaitsi, että itsessäsi on hyviä puolia, joita et nyt huomaa, mutta huomaisit, jos eroaisit

Samaa mäkin mietiskelen. :( Lasten takia en halua erota, mutta mutta... Onko järkeä olla suhteessa tunteet on kuollu? 

No ei välttämättä. Millä tavalla vääränlaisen?

Nyt sitten sen kekkasin, kun lapsetkin on jo pullautettu.