Nuoria odottajia?
Täällä näytti olevan muutamakin vanhempi ketju aiheesta niin päätin aloittaa uuden!
Itse olen siis 20v. ja mieheni 23 v. ja saimme juuri tietää odottavamme esikoistamme. Lopetin pillerit alkuvuodesta, yhdet luomumenkat oli välissä ja sit heti yk1:stä tärppäsi. Ihan alussa siis mennään, tänään vasta 4+1. Pysyisipä pikkuinen kyydissä!! Tietysti sitä miettii kaikenmaailman keskenmenoja ja muuta, mutta yritän kuitenkin nauttia tästä ilman sen suurempia pelkoja. Tuntuu jotenkin, ettei sitä ole edes sisäistänyt vielä, että tämä todella on totta.
Haaleet, mutta selvät plussat tein testeihin kp28 ja kp29 clearblue plus ja rfsu:n liuskatestillä. Ajattelin vielä huomenna varmistaa, kun on toinen niistä liuskatesteistä vielä käyttämättä :)
Oireina ei oo ollut kuin rintojen arkuus ja alavatsan nipistely ja välillä, varsinkin iltaisin, kouristusmaiset kivut alavatsalla. Aamuisin ei meinaa oikeen ruoka maistua, mutta varsinaista pahoinvointia ei oo ollut.
Olisi kiva kuulla muiden nuorten odottajien kokemuksia, missä vaiheessa raskautta sitten oletkin! :)
Kommentit (23)
Mä olen 18v odottaja ja viikkoja mulla on 12+6. Esikoista siis odotan ja olen ililomielein valmis jakamaan ajatuksia ja kokemuksia teidäin kanssa, mikäli siis kiinnostaa niin esberiina97@gmail.com :)
Täällä saadaan pian nyytti kainaloon :) Vuonna '97 syntynyt tuleva äippä, viikkoja kertynyt 38+5.
Täällä 20v toisen lapsen odottaja! Esikoinen täyttää tässä kuussa vuoden ja toisen laskettu aika on heinäkuussa :) Viikkoja nyt siis 19+6. Mieheni on 26-vuotias, asumme omakotitalossa meren rannalla ja meillä on kaksi koiraa. Keskustelisin mielelläni muiden nuorten odottajien kanssa, itseltäni kun ei tuttavapiiristä samassa tilanteessa olevia löydy. Multa voi myös esikoisen odottajat kysyä mitä vaan jos haluaa, vastaan mielelläni ja autan jos vain osaan!
Kärsin ihan järkyttävästä pahoinvoinnista viikolle 18 asti, nyt se on vihdoin ohi ja tuntuu että elämä on alkanut uudestaan! Vähän kyllä harmittaa kun puolet raskaudesta on mennyt ihan sumussa ja sohvalla maaten :/ Ensimmäistä odottaessa kärsin kyllä aamupahoinvoinnista, mutta se sentään loppui parissa tunnissa ja pystyi tekemään ihan normaaleja juttuja niin en oikein osannut tällaista nyt odottaa.
Miten teillä muilla on mennyt? Jemppis sulla voi ainakin alkaa synnytys hetkenä minä hyvänsä, kohta saatte pikkuisen syliin :) <3
Mulla ei ollut alkuraskaudessa oireita ollenkaan, mitä nyt hieman tiheemmin täyty vessassa käydä (,joka onkin jatkunut loppuun asti aina vaan tiheempänä ja tiheempänä tarpeena :D). Selkäkipuja oli toisen kolmanneksen ajan, nyt loppusuoralla vaivaa lievä turvotus ja maha painaa välillä hyvinkin ikävästi.
Muutama "noitanainen" onkin uumoillut vauvan muuttavan pian yksiöstään tänne vanhempien luo asuvaksi :) <3 Enteileviä oireita ei kylläkään hirveästi ole ollut, supistuksia oon odottanu tulevaksi, mutta ne vaan antaa itseään odotuttaa.. :)
Jenda, syntyikö esikoinen millä viikoilla ja oliko kokoa minkä verran? Synnytyskertomusta jos haluat hiukan avata, niin kuuntelen mieluusti! :)
Esikoinen syntyi 40+4, painoa 3060g ja pituutta 51cm. Mulle jäi synnytyksestä tosi hyvät muistot niin voisin tähänkin nyt vähän synnytyskertomusta kirjoittaa.
Mulla ei kauheasti ollut mitään ennakoivia merkkejä alkavasta synnytyksestä, ainut oli oma vahva aavistus siitä että pian alkaa tapahtua. En edes kauheasti osannut miettiä miltä ne pienet supistukset sitten tuntuu kun esikoinen oli kyseessä. 40+4 heräsin aamulla 8 maissa normaalisti, vatsassa tuntui aika pieniä "kramppeja", silloin en tajunnut että supistuksiahan ne on kun odotin jotain pahempaa (sitä kyllä sainkin sitten muutaman tunnin päästä :D). Menin ulos koirien kanssa ja 9 aikaan supistukset alkoi jo tuntua voimakkaammin, sellaisina että ymmärsin että nyt supistaa. Sattuikin jonkin verran, muttei niin paljon että olisin halunnut sairaalaan vielä lähteä, kun tarkoitus oli kotona mahd. pitkään odotella. Aloin sitten nauraa koiralle kun se jotain temppuili ja hups, lapsivedet meni! Ei tuntunut miltään, mutta sitä tuli niin paljon ettei voinut erehtyä. En olisi vieläkään itse halunnut sairaalaan, mutta mies käski lähtemään kun matkaa on kuitenkin yli tunti.
Onneksi lähdettiin, sillä kun päästiin sairaalaan klo 12 supisti jo niin voimakkaasti, että aina supistuksen tullessa jouduin roikkumaan kaiteissa ja pysähtymään. Sattui sen verran, etten kellottanut supistuksia. Kun vihdoin päästiin synnytysosastolle niin kätilö ei varmaan oikein uskonut että olin tosiaan niin kivulias, mutta kohdunsuun tilanne oli tarkistuksessa jo 5cm auki. Päästiin suoraan synnytyssaliin ja ehkä noin tunnin verran pärjäsin pallon päällä keinumalla ja mies hieroi selästä. Lopulta sattui niin kovin, etten pysynyt enää pystyssä ja menin sänkyyn makaamaan. Kivunlievitystä en ottanut ollenkaan, koska pelkään piikkejä yli kaiken. Kivut olivat niin järkyttävät, että meinasin pyörtyä enkä muista ajan kulusta mitään. Puristin vain sängyn laitoja ja yritin pysyä tajuissani. En edes pystynyt puhumaan, koska kipu oli oikeasti jotain ihan hirveää.
Jaksoin ilman kivunlievitystä loppuun asti, sillä kätilö kertoi koko ajan miten nopeasti avauduin ja se motivoi minua vain kestämään, kun mietin että mitä enemmän sattuu sitä nopeammin tämä on ohi. Klo 14 sain jo alkaa ponnistaa. Tässä vaiheessa oli kyllä jo voimat ihan loppu, kun olin pari tuntia keskittynyt vain selviämään supistuksista hengissä. Jostain se voima vaan silti löytyi. Ponnistusvaihe oli mielestäni inhottavin, vaikka toisaalta se kyllä helpotti kun sai vihdoin alkaa tehdä jotain. En osaa kuvailla miltä se tuntui, toisaalta siltä kuin koko maha halkeaisi, alapää repeäisi ja olisi aivan valtava kakka tulossa :D Kätilö ehdotti ilokaasua, mutten edes kokeillut, koska minua oksetti niin paljon.
Tunnin ponnistuksen jälkeen klo 15.06 syntyi pieni poika :) <3 Heti seuraavalla supistuksella syntyi istukka. Uskomantonta, että hetki sitten luulin kuolevani ja nyt kaikki kipu loppui kuin seinään. Sain vain hyvin hyvin pienen repeämän, kätilö laittoi kaksi tikkiä. Tikkaus tuntui vähän inhottavalta ja pistävältä, muttei varsinaisesti sattunut. Vauva hakeutui heti rinnalle ja imetyksen jälkeen kävelin omin jaloin suihkuun ja siitä osastolle :) Synnytys oli siis todella nopea ensisynnytykseksi, kokonaiskesto 6h. Vaikka kipu oli niin järkyttävää etten edes osaa kuvailla, kokemus jäi positiivisena mieleen. Tuntuu upealta huomata mihin oma kroppa ja mieli pystyy kun luottaa itseensä! Olin oikeasti todella ylpeä itsestäni naisena tämän homman jälkeen, siinä ei roikkuva maha paljon haittaa kun on tuollaisen suorituksen tehnyt! :)
Saa kysyä tarkennusta tai muitakin juttuja jos haluaa! Tsemppiä kaikille synnytykseen, mun mielestä tärkein neuvo on luottaa itseensä ja kroppaansa eikä murehtia liikaa etukäteen, synnytyksen kulkua kun ei kuitenkaan voi ennustaa.
Ja Jemppis jos haluat jutella tai tutustua mun kanssa enemmän niin laita vaikka sähköpostia jenn.nurm@gmail.com. En kauheesti sähköpostissa käy mutta voitais vaikka facessa jutella? :) Mulle ainakin kelpais juttuseura kun ei ole tuttavissa mitään vertaistukea ja kaipaisin edes vähän omanikäistä kaveria.
Olipa mukavaa luettavaa Jenda sun synnytyskertomukses! Hieno kuulla positiivisen fiiliksen jättäneistä synnytyksistä, kun ihmiset aina enempi niitä negatiivisia kokemuksia tykkää nostaa pöydälle :)
Joo, laitoinkin sähköpostia tulemaan!
Helou! Täälläkin odotellaan ensimmäistä, viikkoja tänään 15+0 ja ikää 18 vuotta, isällä 19. :)
Alkuraskaus oli aika kamala. Pahoinvointi oli kokopäiväistä ja tuossa viikon 10 paikkeilla alkoi oksentelu. Onneksi se pysyy aisoissa sillä, että muistan syödä kunnolla, eikä nälkä pääse tulemaan. Syön tosi paljon kiivejä ja kirsikkatomaatteja, ja omien laskujeni mukaan oon juonut kivennäisvettä viimeisen parin viikon aikana ainakin 12 litraa. :D
Väsymys oli kanssa ihan kamalaa, nukahtelin spontaanisti useita kertoja päivässä, nukuin yöllä sitten viisi tai kymmenen tuntia. Ja tietenkin nappasin myös heti aluksi vti:n, joka ehti uusiakin kerran-pari ennen kuin pääsin siitä eroon.
Nyt vaivana on lähinnä jatkuva nälkä, turvotus, vessahätä, mielialanvaihtelut ja aivan kamala valkovuoto! Potkuja en vielä kamalasti tunne muuten, mutta pikkuinen potkii virtsarakkoon todella ahkerasti aina kun rauhoitun makuulleen.
Onpa tosi mukava päästä puhumaan näitä asioita teidän kanssa. :) Itsellekin kelpaisi juttuseura, mutten mielelläni laita sähköpostiani tänne esille. No, ehkä joku ratkaisu löytyy!
Toivottavasti kännykkä nyt ei hukkaa kappalejakoja. :'D
Peilipinta ja Ötö 15+0
Hei Peilipinta ja onnittelut raskaudesta! :) Mulla oli kanssa ihan järkyttävä pahoinvointi viikolle 18 asti, joten i feel you! Nyt kun se vihdoin loppui niin tuntuu että elämä alkoi uudestaan :D
Voidaanhan me täällä ketjussa jutella, muutkin vois sitten saada vertaistukea kun ketju ei heti alkuunsa kuole eikä kenenkään tarvi antaa sähköpostia jos ei halua :)
Oon nyt viikolla 35+4 ja sillon kesällä kun tämä sai alkunsa ihmettelin että miksi mulla on rinnat kipeet.. No ajattelin että menkat on tulossa ja siks on arat. No sit mun mies sano että ootko muuten huomannu että sun tissit on kasvanu
Heippa! täällä kans yks odottaja lisää! Oon 22-vuotias ja raskausviikkoja 10+0 :) laskettu aika marraskuun alussa :) mulle voi kans laittaa sähköpostii henni.hanninen@gmail.com olis kiva jutella ja tutustuu muihin :)
Minä täytin tänävuonna 20 ja mies täyttää 22 ! :) Mulla mahdollisesti 4+4rv menossa :) Pilleritlopetin joulukuussa jolloin tuli heti menkat ja sen jälkeen tulleet säännöllisesti n.26pvä kierrolla. Kuukautiset olis pitänyt alkaa viime perjantaina, torstaista lähtien oli enteileviä vaimeita kipuja maanantaihin asti jolloin kuukautisien olisi pitänyt loppua. Nyt siis kuudes myöhästymispäivä menossa :D tein sunnuntaina testin joka näytti negaa, testataan lauantai aamuna uudestaan ! Mahdollinen la 19.12.2015
14 jatkaa ! Oireina viimeviikolla oli nännien arkuus ja runsas valkovuoto ! Oksensin myls pari kertaa tiistaina ja sain sairaslomaa oksennustaudin oireista. Tiedä oliko sitä vai mahdollisesta raskaudesta johtuvaa :D
Mä tein itse alussa 3 negaa ja vasta 4 oli posiitivinen ja sillon mulla oli menkat jo pari kuukautta myöhässä :D:D hirveen arat tissit ja varsinkin nännit oli, mutta kun negatiivisia tuli niin ajattelin et vois olla joku hormooniheitto mutta 4 testi oli nii selkeet viivat ettei voi erehtyy ;D
Hei kaikki! :) Olisiko mistään kotoisin sellainen idea, että jos tehtäisiin salainen Facebook-ryhmä? Itse ainakin käytän Facebookia enemmän kuin tätä vauva.fi -foorumia.
Hei kaikki! Täällä yksi kohta 23v. tuleva äiti ilmoittauu kans! Mieheni on 29v. ja asumme omakotitalossa Lapissa. Raskausviikkoja on 7+6. Pientä öklöä oloa on ollut ja alavatsan nipistelyä ja vihlontaa, välillä vähän menkkamaista kipua myös. Ruokahaluttomuutta välillä myös! Pillerit jätin talvella pois ja toisesta kierrosta nappas. <3 Toivottavasti kaikki menis hyvin meillä kaikilla! :)
Katseltiin jo Torista vaunuja ja löydettiin yhdet ihanat, sitten huomasin siinä alla tuplarattaat ja tuli mieleen että hetkinen! Eihän me edes tiedetä montako siellä on tulossa! :D Jos ne onkin ne seiskat mistä mieheni on vitsaillut.. ;)
Odotukset iloa kaikille! <3
Täällä on yksi kesällä 19 vuotta täyttävä äiti ja avovaimo :) Mies vuoden vanhempi ja poika 5,5kk. Juuri hiljattain muutettiin kolmioon, kun alkoi pienempi asunto käymään ahtaaksi. Plussasin viime kuun lopulla, joten suunnilleen vuoden ikäerolla tulee meille toinen lapsi. Ystävilläni ei ole vielä lainkaan lapsia ja tuttavapiirissäkin ihan vain muutamalla, joten olisi tosi kiva saada juttuseuraa edes näin netin välityksellä :) Mistä päin porukka täällä kirjoittelee?
Reilu kuukausi sitten saatiin meidän nyytti syliin :) Poju oli ihan komian miehen mitoissa; pituutta 53 cm ja painoa rapiat 4kg.
Henz, täällä kirjoitellaan Länsi-Suomen puolelta!
Voisinpa minäki liittyä seuraan :) täällä kohta 21v mamma ja isä, oottaapi kolmatta lasta. Aikaisemmat on poikia ja uän mukaan tämäki :D La 29.5. Pohjos-suomessa asutaan. Omaa haastetta tähän tuo se, että mies lähtee heinäkuussa armeijaan, ja minä jään ipanoitten kans yksin. No jospa se aika menis nopiaa :)
Tämä raskaus ollu keskivaikea, alussa oksensin aamut mutta pystyin kuitenki jatkaa opiskelua normaalisti. Supisteluja ollu jonku verran nii pitäny rauhottaa vähän tekemisiä. Nytki viikonloppuna supisteli kipeesti mutta meni ohi. Kuitenki aikaisemmat on syntyny rv 40+0 ja rv 39+6, että hyvin luultavaa on ettei synny tämäkää etuajassa. Tämä loppukuukausi on ankeeta aikaa ku haluais jo pienen syliin :)
Täällä yksi 19v odottaja edellisestä ketjusta, 10+0 on viikkoja kasassa tällä hetkellä. Spostia saa laittaa osotteeseen jhjh19@outlook.com :-) vauvajutuista ja odotusajasta vaihtelen mielellään kuulumisia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa!