Mitä kuuluu viikon 34 ivf pinon ihmisille?

Endorfiini - Mää täällä edelleen ootan uutisia :) Toivottavasti hyviä sellasia! Toivottavasti hiljaisuudesta huolimatta sellaisia on kerrottavana.. Kaikki ok?

Eli meidän todella huonolla flaksilla saatiin sitten raskaus aikaiseksi, mutta kiinnittyi vasempaan munajohtimeen. Kyllä oli rankka paikka kun se ultrassa todettiin, itku tuli, eikä ihan heti loppunut, siitä lääkäriki sitten heltyi antamaan kahden viikon saikun.. Se tuli tarpeeseen, olin tosi poikki ja rikki! Nyt jo vähän alkanut helpottaa, siksi vissiin olen taas näille sivuille palaillut.

Hcg lähti lopuksi tosi hurjaan nousuun ja me jo miehen kanssa oltiin varmoja, että kyllä sen täytyy olla oikeassa paikassa, mutta ei sittenkään. Alkio oli n.9mm kokoinen ekassa ultrassa, viimeksi sitä ei pystytty mittaamaan. Sain solumyrkkypiikin ja hormooneita seurattiin. Tuo eka piikki ei sitten vaikuttanut (taas tätä huonoa tuuria!) ja sain toisen piikin viime perjantaina. Nyt juuri kävin labrassa ja vastauksen kuulen iltapäivällä. Jos se toinenkaan solumyrkkypiikki ei tehonnut, niin pelkään pahoin että tulee leikkuupöydälle lähtö.

Oli tää aivan kauhea koettelemus! Viimeinkin sain plussan testiin, niin täytyihän senkin sitten olla " väärä" plussa, enhän minä yksinkertaisesti voi tulla raskaaksi..

Nyt olen niin väsynyt noihin hoitoihin, että seuraavaan IVF:n voi vierähtää pitkäkin aika. Ajattelin kuitenkin syödä muutaman clomikuurin, koska ollaan selittämättömiä lapsettomia ja se ei ole henkisesti niin rasittavaa. Voihan sitä yrittää, ihan vain niinkuin " tehokkaampia" hoitoja odotellessa.

Eli tämmöstä täällä. Toivottavasti minäkin vielä joku päivä pääsen tänne kertomaan hyviä uutisia.

Ostettiin avokin kanssa talo, joten nyt on ainakin paljon muutakin ajateltavaa kuin tämä ikuinen vauvan yritys! :0)

Endorfiini - Kylläpä sulla on ollu jännitystä, toimintaa, iloa, surua ja ennen kaikkea huonoa tuuria. Olen todella pahoillani, että kaikki päättyi noin ikävästi. Varmasti ollut rankka kokemus eikä oikein löydy lohduttavia sanoja.. Ei varmasti lohduta, mutta tulit kaikesta huolimatta kuitenkin raskaaksi. Ja uskon, että te varmasti vielä saatte jonain päivänä oman käärön syliinne! Jaksamista vaan kovasti! :)

Omaa napaa sen verran, että mua pelottaa hulluna, että kaikki ei oo kunnossa.. Mulla ei edelleenkään ole mitään raskausoireita! Viikkoja nyt 10+3. Ens viikolla ois eka neuvola, toivottavasti kuulemme sydänäänet. En ole vielä oikein osannut iloita koko raskaudesta, kun ei tunnu yhtään että ois ees raskaana.. Jännitystä riittää itelläkin kaikesta huolimatta..

Onnittelut plussasta! Hienoa! Itselleäni riittää vielä jännitettävää tai sitten vain en voi millään uskoa, että asiat menee hyvin. Olen ollut reissussa ja siksi saan verikokeen tulokset vasta huomenna (ke)iltapäivällä. Tein uuden raskaustestin neljä päivää ' haamun' jälkeen (pp15). Viivasta tuli aivan yhtä haalea (herkkä testi). Nyt huolestuttaa ja kovasti. Viivanhan pitäisi vahvistua.



No huomenna tulee tuomio. Paljonkohan hcg-arvon pitää olla vähintään?



Toivottavasti tavataan tuolla plussanneiden puolellella piakkoin.



Onnea alkuraskauteen!



Ikuinen pessimisti Mitima

Mulla oli tänään alkuraskauden ultra VL:llä. Jänskätti ihan hulluna ja pelotti.. Mutta kyllä siellä yksi sydän läpsytti eli yksönen on siis tulossa :) Kokoa huimat 5 mm ja LA 7.5.07. Tosin lääkäri muistutti, että keskenmenon riski vielä 5 % viikkoon 12 asti. Että näin.. Mutta mieli on jo paljon positiivisempi! :)

Mä en ole vielä lopettanu lugejen käyttöä. Lääkäri ei muistanu ohjeistaa mua mitenkään ja reseptissä oli niitä melkoinen satsi. Paketissa luki, että niitä käytettään yleensä IVF-hoidoissa viikkoon 9-11 asti, joten olen kiltisti jaksanut ährätä niiden kans. Tänään lääkäri sitten sanoi, että voin jo lopettaa ne mutta kannattaa käyttää vielä muuton ajan (mutto huomenna), vähentää kuulemma mahakipuja ja kohdun supisteluja.

Raskausoireita mulla ei ole suoraan sanottuna mitään. Väsynyt olen aina muutenkin. Mahakipuja on välillä ollu ihan vähän ja tissit on vähän arkana mutta ei niin kipeenä ku ihan alussa. Mutta jospa niitä oireita alkaa pian ilmaantumaan.. Tsemppiä kaikille plussanneille raskauteen! :)

Huh. Sain tänään vihdoin virallisen verikokeen tuloksen. Selkeä plussa se oli : - ), vaikka olin ollut ihan hermona haaleiden viivojen takia. Nyt vasta uskalllan jotenkin rentoutua ja olenkin kertonut raskaudesta läheisimmille ihmisille. Yhdessä ollaan sitten melkein itkua tihrustettu. Ultra-ajan sain 29.9.



Unelm@n ultra meni hienosti. Onnittelut! Meillä riittää Mimaisin kanssa sen suhteen vielä jännitettävää. Minullakin selviää ultrassa monta asukkia siellä on.



Halauksia ja paljon voimia neganneille. Älkää vaipuko epätoivoon, vaikka se onkin niin vaikeaa. Itse olin jo aivan masentunut ennen tätä hoitoa. Epävarmuus on kauhean ahdistavaa. Lapsettomuus on tavallaan muuttanut minun ja mieheni elämän ja tulee varmasti seuraamaan meitä aina, vaikka nyt saisimme lapsen kotiin asti. Pitäkää huolta itsestänne.

Eka ultra on 2509 ja nyt jo jännittää aivan kamalasti.

Nippailuja tuntuu aika paljon, joten tietysti huolettaa, että onko kaikki varmasti ok.

Minä sain luvan lopettaa luget jo maanantaina, mutta kun niitä oli vielä, niin käytin yhden laatikon loppuun.

Tänään siis eka lugevapaa päivä, ihanaa.

Väsymys on aivan armoton, töiden jälkeen sohvalle lepäämään ja jo yhdeksältä nukkumaan.

Vitamiinia piti alkaa popsimaan, jospa väsy tästä väistyisi.

Kertoilkaa fiiliksiä ja tuntemuksia, tämä on hyvä paikka purkaa mieltäkin. Itse en ole plussatulosta kertonut kuin kahdelle ystävälle, jotka tiesivät myös hoidosta.

Oikein paljon vielä onnea teille plussanneille ja toivottavasti me loputkin vielä joskus saamme tuon hurjan tunteen kokea!

Minulla viime päivät olleet aikaslailla sekavissa tunteissa.. Elikkäs mulla se vuoto alkoi silloin jo 6.päivä siirrosta ja loppui kahden päivän jälkeen kuin seinään, ei mitään ruskeaa vuotoa tai muuta sen jälkeen. Toivo siis heitetty. 14. päivä sain kuitenkin raskaustestiin himmeän plussan (clearblue), mutta ihan selvästi näkyi. 15.päivä tein uuden testin johon pikkuisen vahvemmat viivat!? Tästä hätääntyneenä menin veritestiin, mutta siitä tulikin sitten tuomioksi hcg13!!?? Lääkärin mukaan ehkä(!?) jotain kiinnittymisyritystä ollut. Ja uusi verikoe huomenna. Mutta sitten eilen alkoi rinnat kipeytyä, tänään tosi kosketusarat ja muhkeat. Aivan kuin ennen menkkoja.. ja mahassakin pyörähtelee kummasti. Ihan tuntuu kuin kohta tulis täti ja rytinällä, taas!! Kroppa on kyllä nyt ihan sekaisin, ja niin on pääkin. Ei oikein tiedä että mitä oikein tapahtuu tai on tapahtunut. Ihmetyttää miten tuo raskaustesti reagoi jo noin vähään hcg:n, eikös se pitäis olla joku 25:n testi tuo clearblue ja veressä siltikin vahvemmat arvot kuin pissassa? Toooodella outoa.

Periaatteessa kaikki toivo raskautumisesta tällä kertaa on heitetty ja pitäisi olla tyytyväinen että elämäni ensimmäisen kerran oli jotain yritystä ja testitkin siihen reagoi.. Mutta sitten kuitenkin epätoivon enkeli nostaa olkapään takaa päätään. Mitä jos olisikin tapahtunut tooodella myöhäinen kiinnittyminen pp7-8 (silloin kun vuoto loppui..), toinen alkio vuosi ulos ja toinen tarras myöhässä kiinni. Kuulostaa kyllä melko epätoivoiselta, joo tiedän. Noh, huomenna menen vielä veritestiin, toivottavasti nyt saan sitten oikean tuomion, ettei enää tarvi aivosoluja ylikuormittaa tämän asian kanssa.

Ilmoittelen sitten miten kävin, ja joko hcg oli nollassa..

Endorfiini - Tuohan kuulostaa hyvältä! :) Kyllähän tuon nyt jotain täytyy tarkoittaa??? Sullahan jakautui ne alkiot hitaasti, jospa siellä ois jotain kiinnittymistä yrittäny tapahtua vähän myöhemmin. Elä nyt missään nimessä luovuta vielä! Vaikka ei nyt tärppäiskään, ehkä sit seuraavalla kerralla! Onnea paljon jatkoon! :) Ja onnea kaikille muillekin!!

Täällä paniikki ja epätietous senkun lisääntyy! Elikkäs tänään ois pitäny tulla tuo perjantain hcg vastaus, mutta mutta, laitteissa kuulemma jotaki vikaa, enkä saa vastausta ennen huomista! Siis että mitä!!?? Kyllä minua nyt todellakin piinataan ja raskaimman mukaan.. Tein sitten vielä tänä aamuna kotitestin tuolla clearbluella ja häh(!!!!!), siinä se komeilee todella tumma plussa!!!??? Soitin sinne IVF-klinikalle ja siellä hoituritäti sanoi että tuo tiistain hcg (13) on kyllä todella matala, että voi olla kyse myöhäisestä kiinnittymisestä, kiinnittymisen yrityksestä, uudesta ovulaatiosta hoidon jälkeen tai kohdunulkoisesta raskaudesta.. Eli eipä paljoa helpottanut! Mutta mielestäni hcg:n on ainakin täytynyt kohota, koska viikko sitten testillä haamu ja nyt vahva plussa. Kamalaa piinaa!!!!!!! Huomenna sitten vasta (ehkä) saan sen vastauksen. Vuotoa ei ole ollut tuon alkuvuodon jälkeen, paitsi että tänä aamuna tuli ihan pari pientä ruskeahkoa vaaleaa tahraa pikkariin. Rinnat edelleen kipeät. En oikein tiedä miten päin olisin, ei voi iloita, muttei oikein vielä surrakkaan. Kävelen vain raskaustesti kourassa ympyrää ja ihmettelen.

Mutta se minun vuodatuksesta. Miten teillä muilla menee?? Joko te oikeasti raskaana olevat olette ymmärtäneet että teille tulee enskeväänä vauva???? Minä en varmaan ymmärtäis ja uskois ennen kuin menisin synnyttämään ja näkisin elävän pikku tuhisijan rintojeni päällä. ;0)

mutta tuohan näyttää hyvältä, että testissä vahva plussa. Luulisi että haamu olisi himmentynyyt tai poistunut jos kyseessä olisi kemiallinen. Tule heti kertomaan kun tiedät enemmän!



ON. tissit hieman arat ja turpeiset, etovaa oloa silloin tällöin. Oksentaa en ole joutunut, onneksi. Raskaus tuntuu vielä epätodelliselta ja uskomattomalta. Ensi viikon pe (29.9) ultra klinikalla, joten ehkä silloin raskauskin todentuu. Toivottovasti kaikki on hyvin.



Ei olla vielä kerrottu kun parille kaverille ja niilläkin salassapitovelvollisuus, ehkä sitten ultran jälkeen muillekin. Me olla lähössä Thaimaaseen marraskuun lopussa joten täytyy toivoa ettei pahempia etomisia sun muita ikäviä oireita tule, ettei matka mene mönkään.



Terveisiä kaikille 34vkon pinolaisille!!!!



A.N.M 5+5

Pitkästä aikaa...

Onnea vaan vielä hirmuisesti kaikille plussanneille!!!! Ja Endorfiinille pidän peukut ja varpaat pystyssä :)



Itsestä sen verran että; Soittelin julkiselle lähetettä, ja sain jutustelu ajan lääkärille, kait me sitte se lähete saadaan...

Kuinkas pitkät jonot muuten oyssiin on? Ku lähete hommataan meille Lapin keskussairaalasta, mut hoidot on sit oyssissa (paitsi vissiin ultrat voin käydä LKS:ssa)

Kiirettä meillä ei nyt taas ole, ku päätettiin mennä naimisiin ens kesänä, ni sais ne " pois alta" , ennen ku taas tositoimiin lapsirintamalla... kun onhan se aika tosi stressaavaa, meinaan siis sitä lapsenteko asiaa, en häitä :)



Mutta nyt täytyy taas joutua...

Tarrasukkia vaan kaikille onnistuneille :)

JA syksyn jatkoja kaikille!!! jos en ehdi kirjoitteleen...



-Marikukka-

Hoitojono oysiin on noin 6-8kk. Itse ilmoittauduin jonoon helmikuun alussa, ja nyt on piikittelyvaihe menossa, punktio toivottavasti ensi viikolla.

Käyn myös itse kontrolliultrat LKS:ssä , vain punktio ja siirto on oysissa.

Minusta tässä systeemissä on kurjaa se ,ettei meillä ole koskaan ollut mitään suunnittelukäyntiä oysissa ennen hoidon alkua.

LKS:ssä on ihana lääkäri Eija.L joka on tosi symppis. Tosin nyt siellä on myös näitä hoitohommia opettelemassa joku Pekka (gynen ylilääkäri!), joka ei oikein tiedä asioista mitään. Viime keskiviikon käynti meni melkein niin päin että minä neuvoin häntä, neljän ivf kokemuksella, nyt siis viides menossa(kolmas julkisella)

Tsemppiä odotteluun ja tulevaan hoitoon :)

Heippa!



Mää oon käyny täällä joka päivä kattomassa mutta ei susta kuulunu mitään... Joko on selvinny mitä sulle on tapahtunu? :) Toivottavasti se on jotain erittäin positiivista! Kerrohan kuulumisia...



Unelm@ rv 7+3

Täällä taas tilannetiedotusta antamassa.. :0) Elikkäs sama tilanne; epävarmuus että ollakko vaiko eikö olla. Eikä lääkäritkään pysty muuta ku ihmettelemään! Taisin jollain toisella palstalla jo vuodattaakkin kuinka ne ns.lapsettomuus lääkärit potkaisi minut kokonaan systeemistä ulos toisen testin jälkeen! Siis eka testi oli vaivaiset 13, siitä parinpäivän päästä 23. Silloin sanoivat ettei seurantaa tarvi, että kyllä se sieltä parin kuukauden sisällä (!) vuotaa pois, jos saan kovat krampit niin sitten lääkärille.. Eli siis käskettiin odotella pari kuukautta vuotoa, eikä mitään jatko kokeita tai seurantaa, " ikävä kyllä" . Tästäpä mentiin sitten ukko rievun kans ihan paniikkiin, kun hcg oli kuites tuplaantunut ja raskausoireita oli ja on, eikä mitään vuotoa tai mahakipuja. Sitten vielä pelättiin että jos se on kohdunulkoinen. Elikkäs hommattiin sitten ihan kiertoteitse lähete uuteen verikokeeseen, ihan vain varmistuaksemme että hormoonit alkaa laskea. Mutta noup!! Seuraava koe oli sitten 131!!?? Ja hcg oli tuplaantunut joka toinen päivä.. (Huh, mikä soppa!) Nyt meni ukolta hermot ja se soitti suoraan sille hoitavalle lääkärille, että mitä nyt, eikö tosiaan tarvita seurantaa! No nyt sitten alkoi taas lääkärinkin mielenkiinto heräämään ja sanoi että joo, pittää vissiin sittenki seurailla. Arveli että ehkä kohdunulkoinen, myöhäinen kiinnittyminen tai luomuraskaus. Vaikea sanoa ennen kuin eka ultra pystytään tekemään.

Pitkä juttu, tiedän! Eli siis täällä ei vielä mitään selvyyttä asioihin ole tullut. Uusi koe taaaas maanantaina ja ehkä ultra jo ensviikon lopulla tai sitten vasta myöhemmin.

Rakkaat ystävät pitäkää meille peukkuja että ihme tapahtuisi, eikä tämä päättyis niin kuin todennäköisintä on eli kohdunulkoiseen. Mihinkään plussalistaan en ole nimeäni vielä kirjannut, kun en usko raskauteen ennen kuin toisin todistetaan. Ihmettä toivon ja rukoilen, mutta silti pahinta pelkään ja siihen yritän henkisesti valmistautua.

Iso kiitos tsempeistä, ne lohduttaa.

Endorfiinille on kovasti peukut pystyssä, kyllä meitä pidetään nyt jännityksessä.

Omat kuulumiset, ultra oli tänään ja siellä yksi pikkuinen oli, kokoa hurjat 8,6mm. Syke näkyi myös. Raskausviikko 7 alkaa huomenna.

En ole kyllä koskaan jännittänyt enemmän, edellinen yö oli tosi vähäuninen, kun koko ajan pelkäsi, että jotain on vialla.

Papakoe otettiin samalla, kun olipas unohtunut ottaa näiden hoitojen vuoksi.

Jospa meillekin lähes 4 vuoden yrittämisen jälkeen se nyytti suodaan.

Keskenmenon riski on edelleen 5 %, mutta ultra kyllä helpotti ahdistusta.

Ai niin ja pahoinvointi alkoi kolme päivää sitten. Tuntuu kestävän lähes koko päivän. Yritän kyllä syödä säännöllisesti jotain, mutta kyllä tänään jo halattiin vessanpönttöä, mutta en valita, en!

Miten muiden kuulumiset?

T:Minerva

Voi kun kuulostaa aivan mahtavalta!! Onneksi olkoon Minerva, tunne on varmasti sanoin kuvaamaton! Kuuluiko/näkyikö muutes sydänäänet jo, en nyt millään muista koska niiden pitäis alkaa näkymään ultrassa..? Itse tulisin varmasti ihan sekopäiseksi onnesta tuossa tilanteessa, en osaa edes kuvitella. :0)

Täällä ei vielä mitään uutta, ehkä tänään saan uuden verikokeen vastauksen, eilen otettiin. Hirvittää!! Olen ihan varma että ei ole noussut niinkuin pitäisi, pelkään siis pahinta.. Gynekologini oli aivan ihana ja sanoi että voin tulla ultraan ihan koska vain, häneltä siihen kyllä sen verran aikaa löytyy! Ajattelin nyt kuitenkin odotella vielä vähän sen ultran kanssa ja katsoa mitä kokeet paljastaa. Raskausviikoista minulla ei ole mitään hajua, koska nuo hormoonit ei voi passata raskausviikkoihin siirrosta laskien. Tuosta ultrasta ei kuiteskaan vielä tässä vaiheessa saa mitään varmaa vastausta, joten tulee vain enempi stressiä. Ajattelin että oman mielenterveyden kannalta parempi vielä vähän odotella, sitten tietää varmasti missä se minun pikku möykky kasvaa, jos kasvaa.

Ilmoittelen kyllä heti taas kun uusia uutisia tällä rintamalla kuuluu!

Miten teillä muilla toukokuisilla menee? Vaikka plussanneethan taitavat olla jo vakituisesti noilla plussa keskusteluilla, kiva niin. Entäs neganneet, joko jatkosuunnitelmat lyöty lukkoon ja taas noustu jaloilleen, kohti uutta " taistoa" ?? Onnistumisprosenttihan pitäisi sitten taas kasvaa kohti uutta yritystä. Kyllä me kaikki vielä joku päivä saadaan oma pikku tuhiseva kakkapakki, vaatii vain yllättävän pitkää hermoa ja muutaman takapakin. Värikästä syksyä kaikille!! :0)

Kirjoittelen täällä vissiin ihan yksin..? Sain testin tuloksen, joka oli 662!! Eli yli tuplaantunut joka toinen päivä viime testistä! En oikein tiedä miten päin olisin ja mitä ajattelisin. Tuntuu aivan käsittämättömän hurjalta.. Vielä en uskalla plussanneisiin ilmoittautua, koska lääkäritkin sanoi siirron ja ensimmäisten kokeiden jälkeen, ettei voi olla raskaus. Sain sen kauhean vuodonkin silloin 6-7.pv siirrosta.. Ultra sovittiin nyt sitten perjantai aamuksi, joten siellä sitten nähdään onko minun masussa elämää. JÄNNITTÄÄ JA HIRVITTÄÄ aivan kamalasti!!! Tänään tumppaan sitten tupakankin, kun tuli taas " epäonnistuneen" hoidon jälkeen sekin aloitettua uudestaan. :0( PS: Kädet tärisee..

No varmasti jännittää! Niin muaki sun puolesta! :) Tuohan on aivan uskomattoman jänskää.. Mua ihmetyttää tää mun raskauden oireettomuus. Siis ei kerta kaikkiaan mitään! Välillä vähän nippailua mahassa ja nyt alko valkovuoro ku lopetin luget ja tisut vähän arkana, mutta muuten ei mitään. Päinvastoin, olo on paljon parempi ku aikoihin. Paitsi yöllä nukuttaa huonosti ja jaloissa sellanen ärsyttävä levoton olo. No onhan niitä toki näitäkin ääripäitä mutta jänskättää... Varasin eilen neuvolan, joka on vasta 17.10. ku ei löytyny sopivaa aikaa aikasemmaksi. Mietin, että pitääköhän mun sitä ennen käydä yksityisellä ultrassa toistamiseen ku jänskättää niin kovasti.

Kertoilehan Endorfiini kuulumisia ahkerasti, mää pidän peukkuja teille! :)