Lue keskustelun säännöt.
Paras ystäväni tappoi itsensä
01.03.2015 |
Suremaan jäivät mm. mies ja kaksi lasta. Tekotapa oli sellainen, ettei epäonnistua voinut.
Monta vuotta, kaiketi yli viisi, hän puhui minulle elämänsä turhuudesta ja itsetuhoisista aikeistaan. En ottanut puheita vakavasti, pidin jatkuvia uhkailuja jonkinlaisena huomiohakuisuutena.
Teosta on aikaa yli puoli vuotta. En pääse siitä yli. Ensin yritin järjellä selittää, etten ole tekoon syyllinen. Sen jälkeen yritin surra. Kumpikaan ei ole toiminut. Olen jotenkin lamaantunut, kauheasti tunteita, mutta sisin on aivan jäässä.
Katselin äsken kuvia, myös hautajaisista. Tuntuu aivan hirveältä, mutta itku ei tule.
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:23"]Voimia sinulle ja jaksamista ! Yleensä itsemurhaa Suunnittelevat eivät puhu aikeistaan kenellekään vaan toimivat suorilta käsin ilman varoituksia ![/quote]
Tuo on hyvin yleinen harhaluulo. Itsemurha on monilla pitkä prosessi, jonka aikana siitä myös puhutaan. Itsemurhapuheet ovat merkki myös todellisesta itsetuhoisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä puhuta etukäteen. Jos joku haluaa itsensä hengiltä pitäisikö siihen lupa pyytää, kai jokainen saa elämällään tehdä mitä haluaa. Ei masentunut jaksa ottaa vielä ongelmakseen ystävien ja muiden surua, se on heidän ongelmansa, omassa on ihan tarpeeksi.
Usein se välittäminen läheisestä alkaa vasta siitä kun läheistä ei enää ole.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:23"]
Voimia sinulle ja jaksamista ! Yleensä itsemurhaa Suunnittelevat eivät puhu aikeistaan kenellekään vaan toimivat suorilta käsin ilman varoituksia !
[/quote]
Jostain muistan lukeneeni, että ihminen kuka puhuu tekevänsä itsemurhan myös todennäköisesti sen tekee. Eli jos joku tuttava avaa tuosta suunsa niin vakavasti täytyy ottaa.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:40"]
Ei välttämättä puhuta etukäteen. Jos joku haluaa itsensä hengiltä pitäisikö siihen lupa pyytää, kai jokainen saa elämällään tehdä mitä haluaa. Ei masentunut jaksa ottaa vielä ongelmakseen ystävien ja muiden surua, se on heidän ongelmansa, omassa on ihan tarpeeksi.
Usein se välittäminen läheisestä alkaa vasta siitä kun läheistä ei enää ole.
[/quote]
hyvin kirjoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:18"]
Kuka voi ottaa tuollaiset parhaan kaverin puheet huomionhakuisuutena?
[/quote]
Eihän ketään ikinä uskota ennenkuin on liian myöhäistä.
Mitä sellaiselle jatkuvasti itsemurhalla uhkailevalle ihmiselle pitäisi mielestänne tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:44"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:23"]
Voimia sinulle ja jaksamista ! Yleensä itsemurhaa Suunnittelevat eivät puhu aikeistaan kenellekään vaan toimivat suorilta käsin ilman varoituksia !
[/quote]
Jostain muistan lukeneeni, että ihminen kuka puhuu tekevänsä itsemurhan myös todennäköisesti sen tekee. Eli jos joku tuttava avaa tuosta suunsa niin vakavasti täytyy ottaa.
[/quote]
Huomioh**t taas liikenteessä. Se ken haluaa itsensä tappaa, tekee sen joka tapauksessa välititkö vai et, kuuntelitko vai et. Aikuinen ihminen on itse viime kädessä vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan. Ei kukaan muu!!
Minä en ainakaan kellekään etukäteen alkaisi aikeita kertomaan. Se päivä jos tulee, että nyt rittää tämä elämä, se on siinä.
Jos siitä puhuu ystäville tai muille, sitä vielä toivoo että löytäisi vielä muun ratkaisun. Jos ei etukäteen siitä puhu, on ratkaisunsa tehnyt eikä siihen muut voi vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksäni uhkaili itsemurhalla vielä vuosi eron jälkeen. Hänen elämänsä näytti muutenkin luisuvan alamäkeen. Lopetin häneen kaiken yhteydenpidon. Ei mielestäni kuulunut enää minulle.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:50"]Mitä sellaiselle jatkuvasti itsemurhalla uhkailevalle ihmiselle pitäisi mielestänne tehdä?
[/quote]
Tähän et tule saamaan vastausta. Kas, kun ketään ei voi lukkojen taakse laittaa tai vahtia 24/7. Hyysärit taas liikenteessä ymmärtämässä kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus taas se on pelkkää huomionhakua. Minun ystäväni on 6 vuotta puhunut itsemurhasta. Alussa kyselin miksi ja koetin taivutella olemaan tekemättä, nyt 6 vuotta myöhemmin edelleen lähes viikoittain siitä puhuu, muttei kuitenkaan ole tehnyt itselleen mitään niin alkaa olla oma suhtautuminen olla, että "vai niin". Se keskustelu kiertää kehää jo noin neljättä vuotta, ratkaisua ei löydy kuin kuolemasta, apua ei ota vastaan, puhuu vain kuinka huonosti menee ja mulla ei oikeasti ole enää antaa mitään uutta neuvoa ja vanhatkaan ei kelpaa.[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:44"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:23"]
Voimia sinulle ja jaksamista ! Yleensä itsemurhaa Suunnittelevat eivät puhu aikeistaan kenellekään vaan toimivat suorilta käsin ilman varoituksia !
[/quote]
Jostain muistan lukeneeni, että ihminen kuka puhuu tekevänsä itsemurhan myös todennäköisesti sen tekee. Eli jos joku tuttava avaa tuosta suunsa niin vakavasti täytyy ottaa.
[/quote]
Tuossa senkin näkee mitä mulkkuja itsemurhan tehneet on, jätetään mies ja lapset, sukulaiset, ystävät, kaverit ja tutut kaikki kärsimään. Itsekkyyden huippu! Ensin pelotellaan oudoilla puheilla vuosikaudet, ja kun toiset jo turtuu niihin niin sitten isketään, ja etukäteen hekumoidaan miten ne muut nyt katuu kun eivät auttaneet kun niin kauan yksin kärsin, siitäs saavat kun eivät osanneet auttaa tarpeeksi...
Eikö jumalauta vaan voinut sitten sanoa kunnolla suoraan jollekin ammattiauttajalle että on tosi kyseessä, laittakaa jonnekin osastolle psykiatriseen hoitoon. Miksi se pitää läheisten harteille työntää ja aiheuttaa ikuinen syyllisyys, lastenkin elämä pilalla. Kyllä todella vituttaa tuollaiset! Ei muka todellakaan mitään muuta keinoa keksi kuin itsemurhan? Todella huono mielikuvitus! Jos elämä on niin kauheaa täällä läntisessä hyvinvointiyhteiskunnassa oman perheen kanssa, niin lähtisi vaikka johonkin kehitysmaahan auttamaan jotain spitaalisia! Kävis katsomassa niitä joilla oikeasti olisi oikea syy itsemurhaan, eikä vaan joku et voi vittu ku mua niiiiin ahistaaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tuollaisten kuin 26 mulkkujen vuoksi elämä on raskasta. Kukaan ei saisi vaan milläänlailla uhata heidänlaistensa onnea ja tyytyväisyytä menemällä tappamaan itsensä. Näille kun tulee pahamieli, voi voi.
Ihminen joka tekee näin äärinmäisen ratkaisun luopumalla elämästään, häntä ei varmaankaan enää paina kaiken muun lisäksi jonkun mielipaha, se aspekti on jo ylitetty ja ongelma on ainoastaan heidän.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:12"]
Just tuollaisten kuin 26 mulkkujen vuoksi elämä on raskasta. Kukaan ei saisi vaan milläänlailla uhata heidänlaistensa onnea ja tyytyväisyytä menemällä tappamaan itsensä. Näille kun tulee pahamieli, voi voi.
Ihminen joka tekee näin äärinmäisen ratkaisun luopumalla elämästään, häntä ei varmaankaan enää paina kaiken muun lisäksi jonkun mielipaha, se aspekti on jo ylitetty ja ongelma on ainoastaan heidän.
[/quote]
Onko muka oikein ja reilua mitä ap nyt tuntee? Mitä mahtaa tuntea itsemurhaajan lapset? Onko se oikein? Pitäisikö vähän miettiä joskus muitakin eikä vaan itseään? Ei varmaan paina ei, mutta kyllä pitäis painaa. Ei ole mitään oikeutta sellaisella tehdä itsemurhaa jolla olisi kaikki mahdollisuudet vielä jonain päivänä onnelliseen elämään. Jos on parantumattomasti sairas ja todella kovat kivut, niin sitten voi tappaa itsensä, sen kaikki ymmärtää, mutta jos on vaan joku tunne että ei jaksa elää, se on vaan pään sairaus josta voi parantua kun vaan hakee apua, ja jos ei heti saa, niin nostaa sellaisen metelin että saa.
Monesti käy niin että itsemurhan tehneen läheinen masentuu tapahtuneesta niin että myös hän tekee itsemurhan, onko se reilua? Yksi pääsee vaivoistaan, mutta samalla aiheuttaa sata kertaa pahemmat murheet monille, onko se reilua?
Yksikin nuori isä teki itsemurhan koska oli niin mustasukkainen tyttöystävästään, siinä ei painaneet isän, äidin, kahden siskon ja oman pienen pojan murhe yhtään mitään, oli vaan niin helvetin vaikeaa kun tyttöystävää yritti humalaiset asiakkaat iskeä, nyyh nyyh. Eikä muuten painanut sekään yhtään mitään, mitä mahtoi tyttöystävä, joka ei ollut tehnyt mitään väärää, tuon jälkeen kärsiä, ja kärsii varmasti lopun ikäänsä.
26
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:28"]Ei ole mitään oikeutta sellaisella tehdä itsemurhaa jolla olisi kaikki mahdollisuudet vielä jonain päivänä onnelliseen elämään.[/quote]
Itsemurhista vain pieni osa on sellaisia, joissa teko on impulsiivinen. Usein taustalla on vuosien yritys. On terapiaa, lääkitystä, taloudellisia huolia, työelämästä tipahtaminen jne.
Sen verran tiukassa elämänhalu ihmisessä on, ettei itsensä tappaminen kovin helposti käy.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:12"]Just tuollaisten kuin 26 mulkkujen vuoksi elämä on raskasta. Kukaan ei saisi vaan milläänlailla uhata heidänlaistensa onnea ja tyytyväisyytä menemällä tappamaan itsensä. Näille kun tulee pahamieli, voi voi.
Ihminen joka tekee näin äärinmäisen ratkaisun luopumalla elämästään, häntä ei varmaankaan enää paina kaiken muun lisäksi jonkun mielipaha, se aspekti on jo ylitetty ja ongelma on ainoastaan heidän.
[/quote]
Ongelma on ainoastaan itsensä tappajan, ei muiden, mutta ei liene kohtuunta nostaa se oma nokka sieltä omasta napanöyhtästä ja katsella ympärilleen joskus. Saattais havaita, että maailmassa on muutakin kuin oma perse.
Mun paras ystäväni teki myös itsemurhan aikoinaan. Oltiin tosin ihan teinejä vielä silloin.. Aikaakin on kulunut jo 15 vuotta tästä. Silti se aina vaan tulee ajoittain mieleen vieläkin. Oltiin sovittu silloin että nähdään parin päivän päästä, asuttiin siis eri paikkakunnilla.. Sitä päivää vaan ei koskaan enää tullut. Pelkkä puhelinsoitto vaan kaverin äidiltä ja tieto itsemurhasta. Eihän siitä varmaan ikinä yli pääse, mutta sen kanssa on vaan opittava elämään. Mikäli tuntuu että ei kohtuullisessa ajassa pääse itsesyytöksistä eroon ja se alkaa haitata merkittävästi omaa toimintakykyä, niiin sitten on syytä hakea apua ulkopuoliselta. Isommilla paikkakunnilla ainakin kokoontuu ryhmiä itsemurhan tehneiden läheisille. Puoli vuotta on kuitenkin vielä aika lyhyt aika, suru ja asian työstäminen vie aikaa.
-