Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kauemmas ajautuminen suhteessa

Vierailija
01.12.2021 |

Miehen kanssa on vaikeaa. Tiuskimista puolin ja toisin, ei oikein osata olla toistemme kanssa. Tuntuu, että ollaan ajauduttu erilleen. Seksiä on ollut mun makuun liian vähän ja puhumisesta huolimatta se ei ole muuttunut. päinvastoin, nyt kuukausi ilman seksiä, ja tuntuu, ettei mua enää edes kiinnosta. Seksi hänen kanssaan tuntuu ihan oudolta ajatukselta nyt. En tietäisi oikein miten päin olla..Meneekö tässä loppukin suhteesta? ollaan siis naimisissa, oltu yhdessä vuosikausia eikä lapsia ole. hän sanoo asioita kiukuspäissään, loukkaannun niistä ja otan ne tosisssani. Hän sanoo, että sanoin vaan kiukuspäissäni, eikä tarkoittanut, mutta mun on vaikea uskoa sitä ja unohtaa. Muistan sit kaikki mitä on suustansa päästänyt ja ajattelen että niin hän oikeesti musta ajattelee.

parisuhdeterapia? Vieraalle puhuminen tuntuu ihan kauhealta ajatukselta. Ei auta, vaikka kuinka olisi vaitiolovelvollisuus, se on vaan niin hirveä ajatus puhua vieraalle henk. koht. asioista vieraalle ihmiselle. Pystymme kyllä kahdestaan puhumaan.

Hänen mielestä mun pitää muuttua että hän kykenee muuttumaan. Mä näen asian toisinpäin. Hänen kylmyys ja passiivisuus sekä kova alkoholinkäyttö saa mut kiukustumaan ja olemaan ärtynyt ja pahalla päällä. Hän sitten näkee asian niin, että jos olisin paremmalla päällä se vaikuttaisi hänen käytökseensä minua kohtaan, vähentäisi juomista ja läheisyyttä olisi.

Ei sattumalta olisi saman asian kanssa painineita ja asiansa korjanneita, joilta saisi vinkkejä? Toki muiltakin. Asiallisia kommentteja, kiitos.

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saman asian kanssa painineita on paljon, saman asian korjanneita vähän. Yleensä korjautuu parhaiten sillä että eroaa, teillä asiaa helpottaa se kun ei ole lapsia.  Aika huonolta näyttää, sen perusteella mitä kerrot, teidän suhteen korjaamismahdollisuudet.

Vierailija
2/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti älä luovuta vielä. Yrittäkää ensiksi pariterapiaa jos vielä on edes jonkinlainen halu yrittää. Terapeutit on ammattilaisia, ne vetää sen homman ja saa teidät mukaan. Ja jos ei tämä tuota tulosta, niin ootte ainakin yrittäneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

Vierailija
4/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Vierailija
5/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

Oletko siis ollut ns.seksiaddikti vai halut eivät muuten kohdanneet? Tuossahan on terapian kannalta ratkaiseva ero. Ikävä kuulla että elämässäsi asiat menivät noin. Seksuaalisuus on kuitenkin vahva elämänvoima eikä sitä pitäisi joutua patoamaan. Addiktio on sitten toinen juttu.

Vierailija
6/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensinmäiseksi miehen pitää lopettaa alkoholin käyttö, jos ei kerran sitä hallitse ja laukoo mitä sattuu. Miehen pitää valita joko sinut tai alkoholi. Veikkaan että on jo niin juoppo, että valitsee alkoholin. Käyttäytyykin jo kuin tyypilliset juopot.

Sen jälkeen teidän täytyy olla toisienne iholla ja läsnä, seksi tulee sitten myöhemmin kuvaan itsestään. Edellyttää toki, että mies on vaihtanut alkoholin sinuun. Jos ei niin suosittelen eroa. Jäät kumminkin toiseksi alkoholille.

Vierailija
8/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

Oletko siis ollut ns.seksiaddikti vai halut eivät muuten kohdanneet? Tuossahan on terapian kannalta ratkaiseva ero. Ikävä kuulla että elämässäsi asiat menivät noin. Seksuaalisuus on kuitenkin vahva elämänvoima eikä sitä pitäisi joutua patoamaan. Addiktio on sitten toinen juttu.

En ole addikti, useiden vuosien seksittömyys vaan sai minut masentumaan. Ilman halujani voisin elää hyvää ja tasapainoista elämää. Nyt terapiat veivät minulta mahdollisuuden siihen. Rikoin perheeni ja joudun elämään sen tiedon ja syyllisyyden kanssa lopun elämäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Vierailija
10/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Kyllä hän on antanut anteeksi. En itse pysty antamaan itselleni anteeksi sitä minkälainen olen. Haluan eroon seksuaalisuudestani, koska se pilaa elämäni ja läheisteni elämän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

Oletko siis ollut ns.seksiaddikti vai halut eivät muuten kohdanneet? Tuossahan on terapian kannalta ratkaiseva ero. Ikävä kuulla että elämässäsi asiat menivät noin. Seksuaalisuus on kuitenkin vahva elämänvoima eikä sitä pitäisi joutua patoamaan. Addiktio on sitten toinen juttu.

En ole addikti, useiden vuosien seksittömyys vaan sai minut masentumaan. Ilman halujani voisin elää hyvää ja tasapainoista elämää. Nyt terapiat veivät minulta mahdollisuuden siihen. Rikoin perheeni ja joudun elämään sen tiedon ja syyllisyyden kanssa lopun elämäni.

No ei ole ihme, että masennuit. Ei sun tarvi halujasi hävetä. Kyllä parisuhteessa pitäisi seksiä olla ja jos ei ole, on yleensä jotakin muuta taustalla - vuorovaikutusongelmia tms. Miksi seksihalusi olisi pitänyt lytätä lääkkeillä?

Vierailija
12/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Kyllä hän on antanut anteeksi. En itse pysty antamaan itselleni anteeksi sitä minkälainen olen. Haluan eroon seksuaalisuudestani, koska se pilaa elämäni ja läheisteni elämän.

Ei kenenkään pidä kieltää omaa seksuaalisuuttaan vaan hyväksyä se. Pitää olla itselleen armollinenkin. Hyvä että oot saanut anteeksi exältä nyt sun pitää antaa anteeksi itsellesi. Vasta sitten oot vapaa elämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Kyllä hän on antanut anteeksi. En itse pysty antamaan itselleni anteeksi sitä minkälainen olen. Haluan eroon seksuaalisuudestani, koska se pilaa elämäni ja läheisteni elämän.

Mitä sinä höpiset. Seksuaalinen halu on luonnollista ja syypää on pihtaava miehesi. Kuka sinut on saanut luulemaan, että olisit syypää. Se nyt vielä puuttuu, että toisen haluttomuus olisi muka ok, vaikka syypää on haluton, etkä sinä.

Ei nyt ihan kaikkea kusetusta kannata uskoa.

Vierailija
14/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

Oletko siis ollut ns.seksiaddikti vai halut eivät muuten kohdanneet? Tuossahan on terapian kannalta ratkaiseva ero. Ikävä kuulla että elämässäsi asiat menivät noin. Seksuaalisuus on kuitenkin vahva elämänvoima eikä sitä pitäisi joutua patoamaan. Addiktio on sitten toinen juttu.

En ole addikti, useiden vuosien seksittömyys vaan sai minut masentumaan. Ilman halujani voisin elää hyvää ja tasapainoista elämää. Nyt terapiat veivät minulta mahdollisuuden siihen. Rikoin perheeni ja joudun elämään sen tiedon ja syyllisyyden kanssa lopun elämäni.

No ei ole ihme, että masennuit. Ei sun tarvi halujasi hävetä. Kyllä parisuhteessa pitäisi seksiä olla ja jos ei ole, on yleensä jotakin muuta taustalla - vuorovaikutusongelmia tms. Miksi seksihalusi olisi pitänyt lytätä lääkkeillä?

Koska ne pilaa minun ja läheisteni elämän. Olen huomannut etten niiden kanssa tasapainossa elämään. En kelpaa kenellekään ja olen tuomittu yksinäisyyteen. Jos minulla ei olisi niitä niin pystyisin elämään ns normaalia elämää. Minut on rikottu eron jälkeen jo useaan otteeseen niiden takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Kyllä hän on antanut anteeksi. En itse pysty antamaan itselleni anteeksi sitä minkälainen olen. Haluan eroon seksuaalisuudestani, koska se pilaa elämäni ja läheisteni elämän.

Ei kenenkään pidä kieltää omaa seksuaalisuuttaan vaan hyväksyä se. Pitää olla itselleen armollinenkin. Hyvä että oot saanut anteeksi exältä nyt sun pitää antaa anteeksi itsellesi. Vasta sitten oot vapaa elämään.

En voi antaa itselleni anteeksi. En pääse pakoon itseäni, miten siis voisin niin tehdä?

Vierailija
16/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä samasta syystä mentiin terapiaan ja seurauksena tuli ero kun sieltä ei mitään muutakaan apua saanut. Yli vuosi siitä ja kaduttaa. Nykyään tiedän että omia haluja on mahdollista vähentää esim lääkkeellisesti, sexpolta yritin apua siihen saada, mutta he eivät korvaansa lotkauttaneet. Sanoivat vaan että minulla on oikeus olla mitä olen ja seurauksena oli sitten ero ja se että elämä meni aivan perseelleen.

tarkoitatko, että sun olisi pitänyt saada lääkitys vähentämään omia halujasi?

Kyllä, se olisi ratkaissut ongelman. Sexpossa valehtelivat ettei se ole mahdollista ja menin pilaamaan oman elämäni lisäksi exäni ja lasteni elämän.

Ikävä kuulla tilanteestasi. Toivottavasti elämäsi on nyt hieman parempaa ja kantsii muistaa että aika parantaa myös. Viha ja katkeruus myrkyttää Olet kuitenkin käsitellyt tuon asian itseksesi. Tietämättä sun tilannetta ehkä sun exä pystyy antamaan vielä anteeksi ajan kanssa jos "elät ihmisiksi" nyttemmin. Kaikkea hyvää sulle!

Kyllä hän on antanut anteeksi. En itse pysty antamaan itselleni anteeksi sitä minkälainen olen. Haluan eroon seksuaalisuudestani, koska se pilaa elämäni ja läheisteni elämän.

Mitä sinä höpiset. Seksuaalinen halu on luonnollista ja syypää on pihtaava miehesi. Kuka sinut on saanut luulemaan, että olisit syypää. Se nyt vielä puuttuu, että toisen haluttomuus olisi muka ok, vaikka syypää on haluton, etkä sinä.

Ei nyt ihan kaikkea kusetusta kannata uskoa.

Kyllä se on niin että minussa on vika. Minulla on haluja, vastinkappaletta ei tunnu olevan missään. En minä voi ketään pakottaa hyväksymään minua sellaisena kuin olen. Olisi helpompaa vaan olla ilman tätä seksuaalisuutta. Vihaan sitä ja kaikkea mitä se saa aikaan. Ja olen aivan äärettömän katkera niille terapeuteille, jotka toisin väittivät ja saivat minut tuhoamaan niin monta hyvää asiaa elämässäni.

Vierailija
17/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelmasi on mielenterveydessä ja huonossa itsetunnossa, eikä siitä että haluat seksiä. Kato pelistä, siellä se ongelma näkyy, eikä sejsihaluissa. Et ole rehellinen itsellesi, vaan keksit väärän syyllisen.

Hae lääkitystä.

Vierailija
18/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ongelmasi on mielenterveydessä ja huonossa itsetunnossa, eikä siitä että haluat seksiä. Kato pelistä, siellä se ongelma näkyy, eikä sejsihaluissa. Et ole rehellinen itsellesi, vaan keksit väärän syyllisen.

Hae lääkitystä.

Olen jo terapiassa, siitä ei ole apua. Lääkkeitä söin aiemmin ja niistä ei ollut mitään apua. Kiitos kuitenkin kommentistasi, auttoi minua kivasti eteenpäin.

Vierailija
19/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmasi on mielenterveydessä ja huonossa itsetunnossa, eikä siitä että haluat seksiä. Kato pelistä, siellä se ongelma näkyy, eikä sejsihaluissa. Et ole rehellinen itsellesi, vaan keksit väärän syyllisen.

Hae lääkitystä.

Olen jo terapiassa, siitä ei ole apua. Lääkkeitä söin aiemmin ja niistä ei ollut mitään apua. Kiitos kuitenkin kommentistasi, auttoi minua kivasti eteenpäin.

Koeta hyvä ihminen päästä irti seksihaluihisi kohdistuvasta häpeästä.

Se saattaa tehdä elämästä äärimmäisen ikävän kierteen: seksihalut hävettävät, mutta samaan aikaan haluttaa, ja tuntuu siltä, ettei voi itselleen mitään. Tämä taas hävettää entistä enemmän, ja haluamisesta tulee helposti jopa pakonomaista, koska asiasta ei pääse irti ja se vaivaa jotenkin koko ajan.

Voisitko olla itsellesi armollinen, harrastaa seksiä ja nauttia seksistä joko yksin tai kumppanin kanssa?

Paras tie on hyväksyä itsesi haluinesi ja ajatuksinesi, koska oman ruumiisi ja mielesi muodostama kokonaisuus - sinä itse - on ainoa (ja samalla ainutkertainen) asia elämässäsi, jota et pysty hylkäämään tai vaihtamaan.

Oma kokemukseni (kärsin siis myös eräässä elämänvaiheessani siitä, että koin omat haluni liian hallitseviksi): kun opin hyväksymään seksuaalisen halukkuuteni osana itseäni ja näkemään sen, että tarvitsen seksiä (joko yksin tai kumppanin kanssa), pystyin voittamaan itseni ja - kuin ihmeen kautta, huomasin, että halut eivät enää vie minua, vaan minä pystyn itse vaikuttamaan omiin haluihini.

Vierailija
20/30 |
01.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmasi on mielenterveydessä ja huonossa itsetunnossa, eikä siitä että haluat seksiä. Kato pelistä, siellä se ongelma näkyy, eikä sejsihaluissa. Et ole rehellinen itsellesi, vaan keksit väärän syyllisen.

Hae lääkitystä.

Olen jo terapiassa, siitä ei ole apua. Lääkkeitä söin aiemmin ja niistä ei ollut mitään apua. Kiitos kuitenkin kommentistasi, auttoi minua kivasti eteenpäin.

Koeta hyvä ihminen päästä irti seksihaluihisi kohdistuvasta häpeästä.

Se saattaa tehdä elämästä äärimmäisen ikävän kierteen: seksihalut hävettävät, mutta samaan aikaan haluttaa, ja tuntuu siltä, ettei voi itselleen mitään. Tämä taas hävettää entistä enemmän, ja haluamisesta tulee helposti jopa pakonomaista, koska asiasta ei pääse irti ja se vaivaa jotenkin koko ajan.

Voisitko olla itsellesi armollinen, harrastaa seksiä ja nauttia seksistä joko yksin tai kumppanin kanssa?

Paras tie on hyväksyä itsesi haluinesi ja ajatuksinesi, koska oman ruumiisi ja mielesi muodostama kokonaisuus - sinä itse - on ainoa (ja samalla ainutkertainen) asia elämässäsi, jota et pysty hylkäämään tai vaihtamaan.

Oma kokemukseni (kärsin siis myös eräässä elämänvaiheessani siitä, että koin omat haluni liian hallitseviksi): kun opin hyväksymään seksuaalisen halukkuuteni osana itseäni ja näkemään sen, että tarvitsen seksiä (joko yksin tai kumppanin kanssa), pystyin voittamaan itseni ja - kuin ihmeen kautta, huomasin, että halut eivät enää vie minua, vaan minä pystyn itse vaikuttamaan omiin haluihini.

Kun kerta toisensa jälkeen saa kuulla olevansa vääränlainen, liikaa, haluavansa liikaa jne niin menee usko siihen että ikinä löytäisi ketään. Enkä jaksa loppuelämääni runkata. Sitä tein jo yli kymmenen vuotta edellisessä liitossani. En vaan jaksa tätä enää, en kelpaa kenellekään. Niin miksi turhaan edes yrittää mitään. Aina vaan satutan itseni, minua hyväksikäytetään tai vastaavaa. Miten tällaisen voisi itsessään hyväksyä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän seitsemän