Lapsuudenystäväni kertoi että on ollut minulle aina tosi kateellinen
Nuoruuden joululahjoista, kauniista huoneestani jne. Hänellä kun kaikki oli lapsena tosi köyhää ja ankeaa.
Sanoin hänelle että huomasin (hän teki ja tekee edelleen minulle kiukkuohareita, jättää esim. yhteisten tuttujen terveiset sanomatta jne).
Eniten minua harmittaa se, etteä itse en ole saanut vanhemmilta muuta kuin materiaa josta en ole koskaan ollut kiinnostunut. Nykyään en ole ollut edes väleissä heidän kanssaan kun heitä ei elämäni tai perheeni kiinnosta. Kaverilla oli tosi kiva yh- äiti joka pienellä palkallaan yritti parhaansa.
Sanoin kaverilleni, että yli 30- vuotiaalla pitäisi olla asiat sinut jo lapsuutensa kanssa jos ei ole niin kannattaa mennä juttelemaan johonkin.
Suututti niin paljon kun tuli kaikki se mieleen miten hän " kosti" minulle parempiosaisuuttani. Eli levitti perättömiä juoruja jne. Ja syy koska sä olet syntynyt kultalusikka suussa..
En edes tiedä mitä teen tälläisellä ihmisellä enää elämässäni : (
Tuli tosi paha mieli (vähän kai herkillä muutenkin)
Kommentit (5)
Mitä sitä edes tekisi vihamiehillä, kun on tuollainen ystävä..
Osaisiko joku psykologiaa lukenut vastata?
-ap
En ole sellainen ihminen ollenkaan. Sen vähäkin mikä minulla on voisin antaa pois. Minulla ei ole helppo elämä ollut todellakaan, ilman vanhempien lämpöä, 2 vakavaa sairautta, lapsi on pitkäaikaissairas jne.
En, en ja en koe olevani paremmassa asemassa, enkä pysty ajattelemaan miten hän muka asian niin näkee.
Enkä ymmärrä miksi en ole " heivannut" häntä puhelinluettelosta?
-ap
Ei mulla oo yhtään tuollaista kaveria, jonka kanssa aremmistakin asioista voisi puhua. Ja aihetta kuitenkin olisi.
On siis tehnyt todella rumia temppuja vedoten siihen, että olenhan rikkaan perheen vesa. Kun sairastuin vakavasti ja jouduin sairaalaan niin hän sanoi, että niin rikkaatkin sairastuu.
Pyysin häntä lapseni kummin ominaisuudessa jos hän pääsisi tunnin ennen muiden saapumista ristiäisiin jotta saisin puettua itseni ja vauvan niin totesi, että voin varmaan ostaa sen palvelun. Ja en ole EDES varakas!!!
Näitä esimerkkejä riittää. Tuntuu, että olen hänelle vain (en edes tiedä mikä, roskasanko?)
Joskus vietämme aikaa yhdessä, mutta vain jos hänelle on sattunut jotain ikävää, jos minulle niin hänellä on kiire, menoja tai telkasta tulee jotain.
En tiedä, toisaalta haluisin pitää tämä ystvän jonka olen tuntenut yli puolet elämästäni, toisaalta ajattelen mitä minä tästä suhteesta saan kuin pahan mielen 90%:sti.
Kiitos kun sain jollekin kertoa pahan mieleni.
-ap