Näin tänään ratikassa vanhemman naisen..

Kun ikää tulee, ymmärtää mikä on tärkeää ja mikä ei.

Ihana ihminen! Ja kuinkahan moni muistaa hänet ja ammentaa hänestä voimaa itselleen verrattuna tiuskivaan ryppyotsaan?

Hieno havainto ja oivallus. Pieni kohteliaisuus ja hymy tekee ihmeitä. Itse olin taannoin saksalaisessa pikkukaupungissa, ja tuntui oudolta kun ihan vieraat ihmiset tervehtivät kadulla jos otti katsekontaktin. Tunsin itseni jotenkin "erityiseksi". Se oli kivaa.

Kiitos ap! Ihana aloitus!

Olet kyllä aikaimoinen kyylä.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:43"]

.. joka sai minut oivaltamaan jotain. Ikää hänellä oli varmaan 80v. Tuli ratikan ovesta sisään hymyillen. Joku tarjosi hänelle paikkaansa, sanoi, että ei tarvitse kun ei mene pitkää matkaa. Kiitteli kovin. Joku lapsi kiukutteli hieman rattaissa. Kehui poikaa suloiseksi ja kitinä loppui samaan paikkaan. Kyseli lapsen ja veljen ikää ja myös jonkun toisen lapsen nimeä. Sanoi että lapset ovat niin ihania. Äiditkin näyttivät iloisilta. Olin vähän kauempana ja tuli Espanja mieleen, jossa olin vaihdossa. Siellä toinen ihminen oli ilo, eikä ärsytys. En voinut olla ajattelematta, että vaikka nämä ihminen oli mukava ja ystävällinen toisille niin ennenkaikkea hän tekee hyvää itselleen. Olen satavarma että hän on taatusti onnellisempi kuin ne viiva-tai mutrusuut jotka ärsyyntyvät tässä maailmassa jokajumalan asiasta. Että kun mulkoilet vihaisena siitä kun kaksivuotias itkee kaupassa tai äitiyspakkauksen makuupussi on kamalan värinen niin pelkäämpä pahoin että loppujenlopuksi olet kaikkein kurjin ihan omalle itsellesi. Joo ja mulla ei lapsia, ehkä joskus on.

[/quote]

Kiva kuulla tuollaista raikasta vuodatusta, eikä iänikuisia valituksia miloin mistäkin. Sinulla muuten on suuri ja avara sydän, pidä se sellaisena! Kiitos kun sanoit kaiken "ääneen". Olen kaikesta tismalleen samaa mieltä kanssasi.

Haaskalintu iski :D

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:49"]

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:43"]

.. joka sai minut oivaltamaan jotain. Ikää hänellä oli varmaan 80v. Tuli ratikan ovesta sisään hymyillen. Joku tarjosi hänelle paikkaansa, sanoi, että ei tarvitse kun ei mene pitkää matkaa. Kiitteli kovin. Joku lapsi kiukutteli hieman rattaissa. Kehui poikaa suloiseksi ja kitinä loppui samaan paikkaan. Kyseli lapsen ja veljen ikää ja myös jonkun toisen lapsen nimeä. Sanoi että lapset ovat niin ihania. Äiditkin näyttivät iloisilta. Olin vähän kauempana ja tuli Espanja mieleen, jossa olin vaihdossa. Siellä toinen ihminen oli ilo, eikä ärsytys. En voinut olla ajattelematta, että vaikka nämä ihminen oli mukava ja ystävällinen toisille niin ennenkaikkea hän tekee hyvää itselleen. Olen satavarma että hän on taatusti onnellisempi kuin ne viiva-tai mutrusuut jotka ärsyyntyvät tässä maailmassa jokajumalan asiasta. Että kun mulkoilet vihaisena siitä kun kaksivuotias itkee kaupassa tai äitiyspakkauksen makuupussi on kamalan värinen niin pelkäämpä pahoin että loppujenlopuksi olet kaikkein kurjin ihan omalle itsellesi. Joo ja mulla ei lapsia, ehkä joskus on.

[/quote]

Kiva kuulla tuollaista raikasta vuodatusta, eikä iänikuisia valituksia miloin mistäkin. Sinulla muuten on suuri ja avara sydän, pidä se sellaisena! Kiitos kun sanoit kaiken "ääneen". Olen kaikesta tismalleen samaa mieltä kanssasi.

[/quote]

Totta. Saisinpa joskus itselleni noin fiksun ja kauniisti ajattelevan naisen;)

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:50"]Haaskalintu iski :D
[/quote]

Tarkoittaen kyyläviestiä. Onko täällä yhtään pelkästään positiivista ketjua????

Arjen enkeli.
Ihana mummo <3

Ihana! Liian usein näkee vihaisesti käyttäytyviä ikäkkäämpiä ihmisiä, herttaiset mummot ja papat lämmittää sydäntä <3

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:49"]

Olet kyllä aikaimoinen kyylä.

[/quote]

Nyt oli aika paska.

Ihana vanha nainen. Maalla ihmiset ovat usein tuollaisia, huomioivat muita ihmisiä.

Tuollaista toivoisi nuoremmiltakin.
Noinhan sen täytyy olla.. tympeät ja ikävät ihmiset ovat tuskin kovin tyytyväisiä elämäänsä.