Miksi koko naisen elämä on kotileikkiä?
3 vuotiaasta alkaa kodinhoito ja naimisiinmenoleikit. Pikkupojilla on kaikenlaisia leikkejä ettei ole ihmekkään , että miehet ovat pihalla suhdepelistä.
Kommentit (15)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:24"]3 vuotiaasta alkaa kodinhoito ja naimisiinmenoleikit. Pikkupojilla on kaikenlaisia leikkejä ettei ole ihmekkään , että miehet ovat pihalla suhdepelistä.
[/quote]
Koska naisen paikka on kotona.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:38"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:24"]3 vuotiaasta alkaa kodinhoito ja naimisiinmenoleikit. Pikkupojilla on kaikenlaisia leikkejä ettei ole ihmekkään , että miehet ovat pihalla suhdepelistä.
[/quote]
Koska naisen paikka on kotona.
[/quote]
Kodinhoito kuuluu naisille!
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:39"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:38"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:24"]3 vuotiaasta alkaa kodinhoito ja naimisiinmenoleikit. Pikkupojilla on kaikenlaisia leikkejä ettei ole ihmekkään , että miehet ovat pihalla suhdepelistä.
[/quote]
Koska naisen paikka on kotona.
[/quote]
Kodinhoito kuuluu naisille!
[/quote]
Nii just se o akkojen hommaa!!!
Vanhempien asenteet vaikuttavat pitkälti
Pittääki sannoa akalle että pistää makkarakeittova tulemaan!
Akat kottiin ja kotitöitä tekemään!
Joo tutto siivoa, poika ei tarte siivo äiti siivo.
Mitä ihmettä sinä horiset?! :D
Minä vartuin poikavaltaisessa kaveripiirissä enkä muutenkaan ollut koskaan kiinnostunut nukeista tai hää- ja kotileikeistä. Kotona ei koskaan yritetty muokata leikkimistäni tyttömäisempään suuntaan vaan enemmänkin kannustettiin tekemään sitä mitä haluaa. Tutuiksi tulivat autoradat, ritsat, mopot ja pyssyt, lisäksi rakastin rakentaa pienoismalleja ym.
Koska ystäväpiirini on aina koostunut pojista ja miehistä, en koe olevani mitenkään pihalla "suhdepeleissä", mitä se ikinä tarkoittaakaan.
Elämä on sellaista kun siitä tekee. Itse leikin pienenä dinoilla ja autoilla, parhaat kaverit oli koulun alkuun saakka poikia. Ruoanlaitosta tai siivouksesta en ole ikinä pitänyt mutta osaan sen verran kun tarvitsee. Naimisiinmenosta en haaveile, mutta lapsi(a) olisi joskus kiva saada sillä olisi säli jättää näin hyvät geenit käyttämättä ;D N24
Täällä joku yksinäinen pentti karjuu omiaan.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:43"]Täällä joku yksinäinen pentti karjuu omiaan.
[/quote]
;D Pentti nimenomaan!
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:42"]
Mitä ihmettä sinä horiset?! :D
Minä vartuin poikavaltaisessa kaveripiirissä enkä muutenkaan ollut koskaan kiinnostunut nukeista tai hää- ja kotileikeistä. Kotona ei koskaan yritetty muokata leikkimistäni tyttömäisempään suuntaan vaan enemmänkin kannustettiin tekemään sitä mitä haluaa. Tutuiksi tulivat autoradat, ritsat, mopot ja pyssyt, lisäksi rakastin rakentaa pienoismalleja ym.
Koska ystäväpiirini on aina koostunut pojista ja miehistä, en koe olevani mitenkään pihalla "suhdepeleissä", mitä se ikinä tarkoittaakaan.
[/quote]
Komppaan tätä. Enemmän minäkin leikin ns. poikaleikkejä kuin esim. nukkeleikkejä.
Oma tyttäreni ei ole myöskään kiinnostunut moisista. Mieluummin hän on ritari, joka pelastaa prinssejä kuin pukee prinsessamekon päälleen. Kyllä tuolla lelukeittiökin on mutta kumpikin lapsista (sekä tyttö että poika) leikkivät, että se on avaruusalus... :D
Mä kyllä olin varsinainen poikatyttö, rakastin autoja, metsäleikkejä ja kaikkea muuta rymyämistä, lahjaksi saadut barbiet jäi käyttämättä. Ihme, että musta tuli aikuisena näinkin naisellinen nainen :) Huomaa kyllä lasten kanssa leikkiessä, että poikatyttö nostaa päätään kun äiti pääsee autoilla leikkimään, meinaa lapset jäädä alle :)
Se rakkauden kaipuu on naisille sisäänrakennettu. Pikkutytöstä alkaen romanttiset leikit kiinnostaa; kotileikit, hääleikit ym. Kotitöitä opetellaan, niillä haetaan hyväksyntää. "Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta".