Rakantaminen,raskaus ja pieni lapsi
Onko kukaan rakentanut omaa taloa kun on kaksi pientä lasta? Me odotetaan nyt kevätvauvaa ja esikoinen on 7kk. Tarkoitus olisi aloittaa pohjatyöt tänä syksynä ja talopaketti tulisi keväällä. Tiedän, että ajoitus on melko huono, mutta tästä vanhasta vuokrakämpästä on PÄÄSTÄVÄ!! Ei nimittäin ole pienille lapsille sopiva kasvuympäristö. Itsestäni ei tietenkään raksalla olisi mitään apua, mutta miten jaksan kahden lapsen kanssa kahdelleen alkuaikana, kun isä on päivät töissä ja illat raksalla. Onko kellään kokemuksia?
Haaveissa häämöttää, että vuoden päästä päästäisiin muuttamaan jo omaan uuteen kotiin maalle!=)
Kommentit (4)
Kesäloman mies oli kokonaan raksalla, samoin kaikki viikonloput ja joskus iltaisinkin kun on kiireistä. Ollaan päätetty tehdä itse mahdollisimman paljon, koska siinä säästää niin tolkuttomasti rahaa. Apuna on sukulaisia, eli talkoovoimin tehdään taloa, meillä syödään ja juodaan meidän laskuun ja maksetaan bensat ja majoitetaan meille, eli kuluja heille ei siitä saa tulla (tulevat siis 120-200km säteeltä).
Minä olen hoitanut kaikki paperiasiat ja juoksevat asiat ja hoitanut kotia ja lapsia. Hyvin on mennyt ainakin tähän asti. Viikonloppuna laitetaan kattotiilet ja ensiviikolla lattiavalu, siinä vaiheessa meillä mennään. Meillä on kyllä kiltit ja helpot tyttöset, joten ei ole ollut oman jaksamisen kanssa mitään ongelmaa. Jos on talkootöitä, on mun äiti aina hoitamassa lapsia (asuu 120km päässä eikä ole muita hoitajia saatavillakaan) ja mä pääsen kanssa auttaa raksalle.
Mies pitää huolen, että joka päivä ehtii näkemään lapset hereillä ja leikkimään molempien kanssa useampana iltana viikossa, eli ei ihan yömyöhään ole koskaan tontilla. Eikä siellä mitään näkisikään myöhään kun illat pimenee jo niin nopeasti.
Mutta meillä sujuu tällä hetkellä kaikki hyvin. Mä olen sanonut miehelle, että teet siellä niin paljon kuin itse jaksat ja haluat, kyllä minä hoidan lapset ja kodin, katsot vain ettet unohda minkäikäisiä lapset on jos joku kysyy ja olet kotona sen verran, ettei lapset vieraannu. Muuten tämä on niin väliaikainen ratkaisu, että jaksan kyllä. Meillä talo alkaa olla valmis kun olen jo hoitovapaalla, eli yritetään saada se nopeasti valmiiksi ennenkuin koko laina lähtee juoksemaan. Nyt maksetaan siis vuokraa sekä lainan korkoja. Tiukkaa tulee olemaan kun jään hoitovapaalle, ja sen takia yritetään tehdä sitä ihan urakalla valmiiksi.
Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville. Rankkaa on varmasti välillä, mutta kyllähän se vielä palkitaan. Ja ratkaisu on onneksi väliaikainen, ei tätä raksaleskeyttä ikuisuuksiin kestä :)
mutta voisin sanoa, että kyllä kannattaa! Kohta vuosi asuttu uudessa kodissa ja enää ei juurikaan muista edes tuota aikaa, mikä tuli oltua " yksinhuoltaja" kun isi vain rakensi...
Meillä kyllä asiaa helpotti se, että isovanhemmat asuvat melko lähellä ja joskus sai sitten siltä suunnalta apua...
lähiaikoina. Rakennusprojektia takana siitä asti kun esikoinen oli 2 kk. Pojan ensimmäiset puoltoista vuotta olinkin käytännössä yksinhuoltaja, isää näkyi vain vartin aamuisin ja viikonloppuisin 2 x 1,5 h. Se oli rankkaa aikaa, koska en hirveästi muita vielä tuntenut, ei ollut omaa autoa ja oli melkoisen tylsää.
Pojan ollessa puoltoista muutettiin paritalon toiseen päähän (mies rakentaa aivan itse paritaloa). Kuukautta myöhemmin syntyi meidän kakkonen. Seuraavat kaks ja puol kk isä olikin tiiviisti meidän kanssa, kunnes sitten alkoi taas pikku hiljaa rakennella vuoden vaihteen tienoilla. Keväällä olikin taas vanhaan tuttuun tapaan jatkuvasti raksalla. Nyt oloa helpotti se, että mies oli kuitenkin seinän takana ja muutenkin lähellä. Jos oikein paniikki tuli, niin sain pientä apua. Kakkonen on ollut todella vaativa lapsi, joten helppoa ei ole ollut senkään puolesta.
Kakkosen synnyttyä aloin tutustua moniin muihin kotiäiteihin ja tilanne helpottui huomattavasti, kun oli seuraa ja paikkoja mihin mennä. Toki meillä ratkaisuksi otettiin myös esikoisen puolipäivä hoito 3x viikossa tarhassa. Meillä ei ollut siihen aikaan minkäänlaisia tukiverkkoja, joten oman jaksamisenkin kannalta se oli erityisen tärkeää.
Kun tyttö oli reippaan vuoden palasin töihin, mutta raskauduin melko pian hieman yllättäen ja pian syntyykin pikkukolmosemme. Tämä raskaus on olltu jo äärimmäisen raskasta, kun on täytynyt edelleen jaksaa suurimmaksi osaksi ilman miestä.
Projektin yhteispituudeksi tulee varmaan sellainen 4 vuotta, joka on julmetun pitkä aika! Jos olisin etukäteen tietänyt sen (silloin uskoin arvioon vuodesta, hölmö minä) en olisi koskaan suostunut tähän. Toki tulen nyt olemaan ihan tyytyväinen. Omaa elämää ei ole ollut lainkaan, koska mies on pysytellyt tiiviisti raksalla, eikä aikaa ole liiennyt harrastuksille tai mille muullekaan omalle jutulle. Ystävien luona vierailu on pitänyt minut järjissäni ja jotenkin jaksavana. Parisuhdetta ei ole, mies ei ole kokenut että sitä tarvitsisi tänä aikana mitenkään huoltaa, että se jatkuu aikanaan ihan normaalisti. Toivottavasti on oikeassa.
Rankkaa tämä on, mutta onneksi loppusuora viimein häämöttää. Nyt kun la:han on puolitoista viikkoa olen vasta alkanut saamaan apua mieheltäni. Onneksi tässä keväällä miehen äiti muutti naapuriin, muuten en olisi mitenkään selvinnyt tästä kolmannesta raskaudesta, kahdesta pienestä lapsesta ja rakennuprojektista. Ei sieltäkään paljon apua ole liiennyt, mutta hätätilassa kuitenkin. Ennemminkin mummi auttaa poikaansa raksalla :)
Oikeat ruuhkavuodet meillä. Olen kyllä ajatellut, et jos tosiaan näistä vuosista selvitään kunnialla, niin meidän perhettä ei kaada mikään! Meillä on tehty tämä oikein rankimman kautta, kun mitään ei ole ostettu valmiina, no joo lattiavalu ja tiilien muuraus. Rankkaa tulee olemaan kellä tahansa näiden asioiden yhdistelijöillä, ja suosittelen kyllä enemmän valmista jos vaan taloudellisesti tilanne antaa periksi, jotta mieskin olisi enemmän mukana perheen arjessa..Koko perheen yhteiset tekemiset ovat myös olleet kortin alla, pahimmillaan on voinut laskea yhden käden sormilla ne..
Nyt täytyy jorinay lopettaa, lapset kutsuu..
Blues kera pikkukolmosen 38+4
Meillä 5 v. 2 v. ja kuopus 3 vko. Talopaketti pystytettiin Kastellin runkotoimitus)huhtikuussa. Hyvä puoli on, että äitiyslomalla on aikaa hoitaa puhelut ja laskut ym. huonoa, että ei pääse raksalle siivoamaan ym., jos ei ole lapsenvahtia. Raskauden aikana supistelu esti auttamisen raksalla. Muuten pitää varautua elämään vähän kuin yksinhuoltaja. Arkitoimet ja vastuu lapsista jää äidille. Mies käy kotona pesulla, syömässä ja nukkumassa. Muu aika menee töissä ja raksalla, kesälomaa ei vietetty. Voi olla aika rankaa, mutta tämä kestää vain hetken. Jos sulla on hyviä lapsenvahteja siinä lähellä, että saat levättyä tarvittaessa ja olet valmis viettämään yksinäisiä iltoja ja kestämään lasten kiukuttelut yksin, niin mikäs siinä. Minusta tämä oli hyvä aika rakentaa. Rankempaa olis, jos olisin töissä ja hoitaisin lapset ym. yksin.
T:Lauris