Lue keskustelun säännöt.
Vaikea huoltajuuteen liittyvä kysymys
23.02.2015 |
Tilanne on tämä: Toimin erotilanteessa typerästi kun muutin pois perheemme kodista omaan asuntoon, joten vaikka lapsi on joka toinen viikko luonani (oikeuden määräyksellä), on hänen virallinen osoitteensa isän luona entisessä kodissammme. Lapsi voi huonosti isän luona, näki mm. väkivaltaa ollessamme vielä perheenä, kun exä hakkasi minua lasten edessä. Oikeudessa näistä ja muista isän ikävistä puolista ei välitetty lainkaan.
Lapsi on 6-vuotias ja itkee kun joutuu lähtemään isälleen joka toinen viikko. Lapsi kysyi viimeksi tänään mikä ikä se olikaan kun itse saa päättää missä asuu. En hauku lapsen isää lapselle enkä muistele menneitä lapsen kuullen. Kun lapsi on harmissaan isän luo mennessä koitan kannustaa sanomalla että isällä on häntä ikävä jne. vaikka sisimmässäni vihaan sitä että lapseni joutuu menemään väkivaltaisen narsistin luo. Myös lapseen on kohdistunut väkivaltaa, myös tämä sivuutettiin oikeudessa koska asiasta ei ollut lääkärintodistusta, vain muiden ihmisten todistuksia asiasta joita pidettiin kuulopuheina.
Asun ulkomailla, Euroopassa kuitenkin. Jos tulen lapsen kanssa Suomeen niin ilmeisesti minua syytettäisiin lapsikaappauksesta ja lapsi palautettaisiin lähivanhemmalle? Enkö voi oikeasti tehdä mitään tässä tilanteessa?
Kommentit (3)
Jos oisit suomessa neuvoisin sinua menemään lapsen kanssa turvakotiin. Sitten ihminen otetaan vakavasti ja alkaa tapahtua. Onko siellä sellaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo olin jo turvakodissa ennen oikeudenkäyntejä yms. mutta tuomari vain jankutti että miksi lähdin kodista. Ei auttanut vaikka kerroin että siinä vaiheessa kun olin kertonut poliisille mieheni väkivaltaisuudesta ja tappouhkauksista niin en olisi voinut jäädä kotiin koska henkeni oli vaarassa. Menin turvakotiin tuon nuorimmaisen kanssa (nyt 6-vuotias), ja kaksi teiniä jäivät kotiin isän luo kun en halunnut tehdä heille sitä että olisivat joutuneet häpeämään turvakodissa olemista ja muutenkin että koulut ja ystäväpiirit pysyivät samoina kun se on teini-iässä niin tärkeää.
Eikö kukaan osaisi neuvoa?