Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten lapsesta saa kasvatettua sosiaalisen?

Vierailija
23.02.2015 |

Oikeastaan tarkoitan sellaista, että suhtautuisi avoimesti uusiin ihmisiin. Sellaiseksi ettei heti jos tulee joku vieras ihminen kylään tms,  menisi ihan lukkoon ja ei esimerkiksi puhu mitään, tai takertuisi äitiin. 

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
23.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemalla itse sosiaalinen ja avoin muille ihmisille. Jo hyvin pieni vauva ottaa mallia vanhemmistaan ja havainnoi, miten nämä käyttäytyvät, kun tulee vieraita ja perheen ulkopuolisia henkilöitä, ollaanko iloisia vai vetäydytäänkö kuoreen jne.

Vierailija
2/5 |
23.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viemällä lasta "ihmisten ilmoille". Esim. kauppakeskuksissa tulee valtavasti erilaisia ihmisiä vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
23.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimerkin avulla. Minun vanhempani olivat hyvin ystävällisiä ja avuliaita henkilöitä. Meillä oli aina avoimet ovet ihmisten tulla. Sama mentaliteetti on nyt meillä lapsilla. 

Vierailija
4/5 |
23.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2:sta komppaan. Sitten vielä sanoisin, että lapselle pitää antaa aikaa. Toiset on luonnostaan sosiaalisia, toiset ovat arkoja tai ns. hitaasti lämpiäviä. Tällainen jälkimmäinnen lapsi oppii kyllä ajallaan, mutta tarvitsee aikaa, toistoja ja aikuisen tukea. Ja kaikessa kehityksessä on kausia. Sellaisen, joka ei ole pienenä ole arastellut saattaa yht'äkkiä alakoululaisena painautua tiiviisti äipän selän taakse ja sitten taas parin vuoden päästä olla kaikissa tilanteissa kotonaan. Esimerkillä ja tukemalla 

Vierailija
5/5 |
23.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on lapsuuden ystävä, jonka olen tuntenut liki koko elämäni. Minun lapsuudenkodissa oli usein vieraita, kutsuttiin sukulaisia ja ystäviä päivälliselle ja kahville ja käytiin itsekin kylässä jne. Jo lapsena tämä ystäväni ihmetteli sitä, että meille tulee vieraita ja varsinkin sitä, että vieraille tarjotaan ruokaa. Hänen kodissaan näin ei toimittu. Minun isäni on aina ollut hyvä "seuramies", juttelee paljon, vitsailee, keskustelee vakavasti jne. Hänen vanhempansa ovat aika hiljaisia ja enemmän sellaisia, että veetäytyvät keskustelusta kuuntelemaan, mitä muut sanoo kuin sanoisivat itse jotain. Nyt aikuisena minä jatkan sillä linjalla, millä lapsuuden kodissani oltiin ja hän jatkaa oman lapsuuden kotinsa linjalla. Eli kasvuympäristö (ja varmaan geenit) ja opitut tavat muokkaavat lasta.