Mä olen huomannut että tosi moni vela
kertoo kuinka on itse tehnyt hyviä valintoja ja elämä on ihanaa, ja kuinka lastenhoito olisi tylsää, raskasta ja vaivalloista ja pilaisi käytännössä elämän.
Kun sitten joku perheellinen erehtyy kertomaan että lapsettomana jää paljosta paitsi; kertoo kuinka onnellinen on omasta elämästään, ja kuinka ihanaa lasten kanssa oleminen on, kuinka paljon lapset tuovat iloa vaikka välillä onkin raskasta.. tässä kohtaa lähtee vela kaikista henkseleistään ja alkaa kiukutella onko asiallista kritisoida toisen tekemisiä, eihän toinen voi tietää millaista hänen elämänsä on.. Niinpä.. :D
Kommentit (34)
Aika kulunu, keksi uus. Anna ihmisten olla sellasia kun ovat.
Jahas, taas uusi versio velallevittuiluprovosta.
Ai mikä on kulunut? Nimenomaan minusta molempien tulisi ymmärtää ettei voi tietää millaista toisen elämä on, ja jokainen voi olla onnellinen omalla tavallaan, ei toiselle voi sanoa että "mun elämä on parempaa kuin sun".
Näinhän se on, ensin valitetaan että miten on yksinäistä, ja sitten sanotaan että onneksi en tehnyt lapsia... Kun sitä yksinäistä yrittää lohdutella jotenkin, niin sitten tulee se vastaus että hyvähän sun on kun on mies ja lapset siinä, ei tarvi olla yksin. Niin, se idea lasten hankkimisessa on, että saa oman perheen, lapsista on seuraa ja sitten kun lähtevät omilleen, lapset tekevät lapsia, ja ta-daa, sulla on taas kivaa tekemistä ja seuraaa aina välillä kun sulla on ne ihanat lapsenlapset joita saat hemmotella, ja kun ovat hankalia niin menevät takaisin vanhempiensa luo :)
Miksei sitä voi uskoa että jollain on igan hyvä elämä ilman lapsia? En ole vela, vaan hedelmätön ihminen joka ei tule koskaan lapsia saamaan. Tuntuu aina yhtö ihanalta kuulla, kuinka elämä ei oikeasti ole kunnolla edes alkanut, ennenkuin saa lapsia. Eli siis mitä, minäkään en saa koskaan elettyä hienoa ja tajunnanräjäyttävää elämää kun lapset eivät minussa sikiä? Miettikää ihmiset ihan oikeasti mitä suustanne päästelette. En kiistä sitä etteikö lasten saaminen ole varmasti elämän upeimpia asioita, mutta elämä voi yhtähyvin täyttyä monesta muustakin kuin lapsista. Me olemme kaikki erilaisia, luojankiitos, muuten olisi yhdellä luukulla liikaa tunkua. Meni vähän aiheen vierestä, mutta pakko oli vähä pistää ajateltavaa näille joillekin.
Olen nelikymppinen vela, ja ainakin itselläni ajoittainen hermostuminen tuollaisiin puheenaiheisiin johtuu siitä, että niitä on kuullut IHAN LIIKAA. Omasta äidistä alkaen jatkuvaa syyllistämistä ja inttämistä siitä miten lapsia pitäisi tehdä, jotta hän saisi lapsenlapsia, koska lapset on elämän tarkoitus ja syvin sisältö, koska sitten on yksinäinen vanhuus jos ei tee lapsia jne. Samoin monet muut ihmiset on usein erittäin ikävään sävyyn kyseenalaistaneet valintani pysyä miehettömänä ja lapsettomana, ja tehnyt arveluja esim. seksuaalisesta suuntautumisestani tai henkisestä kypsyydestäni (lähinnä sen puutteesta) tai elämäntavastani (varmaan joku päihdeongelma, ja bailaa kuin teinit aina vaan!) jne päin näköä.
Tästä syystä, varmasti välillä ihan asialliseen sävyynkin lapsiperhe-elämänä hyviä puolia esiin tuova puhhen aloitus saattaa saada vähän tylyn vastauksen, koska heti tulee mieleen että voi ei, taas se syyllistäminen ja arvailu alkaa.
Minusta tässä nyt vähän ollaan semmosessa pisteessä, että aina pitäs vaan valittaa, että on ok keskustelu kaikkien mielestä. Sitten kun joskus puhuukin jostain positiivisesta elämässään, se koetaan kehuskeluna.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 10:06"]
Näinhän se on, ensin valitetaan että miten on yksinäistä, ja sitten sanotaan että onneksi en tehnyt lapsia... Kun sitä yksinäistä yrittää lohdutella jotenkin, niin sitten tulee se vastaus että hyvähän sun on kun on mies ja lapset siinä, ei tarvi olla yksin. Niin, se idea lasten hankkimisessa on, että saa oman perheen, lapsista on seuraa ja sitten kun lähtevät omilleen, lapset tekevät lapsia, ja ta-daa, sulla on taas kivaa tekemistä ja seuraaa aina välillä kun sulla on ne ihanat lapsenlapset joita saat hemmotella, ja kun ovat hankalia niin menevät takaisin vanhempiensa luo :)
[/quote]
Lieneekö näitä paljonkaan jotka valittavat yksinäisyyttä valittuaan vela-elämän? Itse olen valinnut päinvastoin tämän elämäntavan koska olen niin erakkoluonne, etten jaksaisi miestä tai lapsia. Haluan olla yksin enkä ole koskaan kärsinyt yksinäisyydestä.
t. nelikymppinen vela
Joo. Velat tykkää aina hehkuttaa, kuinka ihanaa on kun ei tartte kun käydä töissä ja rahat jää itselle harrastuksiin ja hienompaan autoon ja asuntoon. Mun mielestä mikään harrastus tai asunto ei ole niin upeeta tai mahtavaa, että se menisi lasten ohi. Voin krtoa tämän, koska olen päässyt toteuttamaan itseäni: olen matkustellut maailman äärissä ja esim asumismuotoni on niin luxusta kuin olla voi. Uratykki en ole, vaikka koulutukseltani voisin hyvin ollakin (ekonomi). Vaikka nämä asiat minulla ovatkin, olisi elämäni todella tyhjää ilman lapsiani. Mikään matka tai harraste ei ole parempaa kuin lapseni. Sanon tämän siitäkin huolimatta, että välistä olen todella väsynyt, johtuen lähinnä lapsistani.
/Sara
No yleensä ihmiset jotka vakuuttelevat ja toitottavat elämänsa upeutta ja tyytyväisyyttään EIVÄT ole tyytyväisiä... pätee sekä lapsellsiin että veloihin. :)
Mun kaveripiirissä on vissiin aika erilaisia ihmisiä kuin AP:n. Kukaan meistä, ei velat eikä lapselliset ihmiset, vähättele toistensa elämäntapaa. Itse en halua lapsia mutten ole KOSKAAN lytännyt maahan lapsia hankkineita ihmisiä. Olen tyytyväinen omaan valintaani, ei ole mitään tarvetta arvostella toisten elämäntapaa.
Jos lapseton ei saa valittaa yksinäisyydestä niin lapsia tehnyt ei saa sitten ikinä valittaa rahapulasta, väsymyksestä, uravaikeuksista, raskausvaivoista, valvomisesta, korvatulehduskierteestä, jne jne. Mistään ei saa valittaa mikä seuraa omista valinnoista, eikö niin?
Itsellä kaksi lähes akuista lasta joista olen tieysti onnellinen nyt kun he ovat siinä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lapset eivät ole mikään edellytys onnelliselle elämälle ja on suorastaan mielikuvituksen puutetta ja laiskuutta jos ei elämästä osaa tehdä merkityksellistä ilman lapsiakin. Nyt kun omat lapset ovat jo lähdössä kotoa vaatii tietysti pohdintaa ja etsimistä, että millä sen lisääntyneen vapaa-ajan nyt mielekkäästi täyttyy. Samaa joutuvat pohtimaan useimmat eläkkeelle jäävät.
Mä olen huomannut, että tosi moni mamma aloittaa itse vela-aiheen tällä palstalla. Sitten valitetaan miksi täällä on niin paljon veloista "vaikka ollaan VAUVA-palstalla"...
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 10:06"]
Näinhän se on, ensin valitetaan että miten on yksinäistä, ja sitten sanotaan että onneksi en tehnyt lapsia... Kun sitä yksinäistä yrittää lohdutella jotenkin, niin sitten tulee se vastaus että hyvähän sun on kun on mies ja lapset siinä, ei tarvi olla yksin. Niin, se idea lasten hankkimisessa on, että saa oman perheen, lapsista on seuraa ja sitten kun lähtevät omilleen, lapset tekevät lapsia, ja ta-daa, sulla on taas kivaa tekemistä ja seuraaa aina välillä kun sulla on ne ihanat lapsenlapset joita saat hemmotella, ja kun ovat hankalia niin menevät takaisin vanhempiensa luo :)
[/quote]
Velat on automaattisesti yksinäisiä? :o Ei pidä paikkaansa kuitenkaan! On mullakin mies, mulla on ihanat appivanhemmat, miehen sisko perheineen, oma sisko perheineen, liuta ystäviä. En mä ole yksinäinen. Enemmän mun sisko esimerkiksi valitti yksinäisyyttä lapsen ollessa pieni, joutuivat niin paljon olemaan kotona sairastelukierteiden aikana.
Mä olen huomannut, että tosi montaa äitiä jaksaa sitten todella paljon kiinnostaa lapsettomien elämä. MITÄ VÄLIÄ? Ihme vainoamista.
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 10:19"]
Joo. Velat tykkää aina hehkuttaa, kuinka ihanaa on kun ei tartte kun käydä töissä ja rahat jää itselle harrastuksiin ja hienompaan autoon ja asuntoon. Mun mielestä mikään harrastus tai asunto ei ole niin upeeta tai mahtavaa, että se menisi lasten ohi. Voin krtoa tämän, koska olen päässyt toteuttamaan itseäni: olen matkustellut maailman äärissä ja esim asumismuotoni on niin luxusta kuin olla voi. Uratykki en ole, vaikka koulutukseltani voisin hyvin ollakin (ekonomi). Vaikka nämä asiat minulla ovatkin, olisi elämäni todella tyhjää ilman lapsiani. Mikään matka tai harraste ei ole parempaa kuin lapseni. [/quote]
Niin, sinun mielestäsi. Sinä arvostat tuollaista, joku muu jotain muuta. Hienoa että arvostat lapsiasi kun ne olet mennyt tekemään, mutta toivottavasti ymmärrät että se vela vastaavassa tilanteessa EI haluaisi niitä lapsia ympärille, ja hänen mielestään matkat tai harrastukset OVAT parempia kuin lapset.
Sitäpaitsi useimmilla sekä raha että aika ovat rajallisia resursseja. Itse en ainakaan voisi ostaa haluamaani asuntoa enkä haluamaani autoa jos minulla olisi lapsia koska rahani eivät enää niihin riittäisi, eikä minulla olisi aikaa harrastaa haluamiani asioita haluamaani määrää. Hienoa jos sinulla on niin paljon rahaa että parin lapsen elättäminen ja pari vuotta poissa töistä ei rajoita hankintojasi millään lailla.
Mä olen huomannut että tosi moni vela-aloitus on porvoolaisen väsäämä.
Ei elämä oo mitään ilman lapsia.