Keskosuudesta/ennenaikaisuudesta seuranneita ongelmia?

Tyttäreni syntyi rv29 kiireellisellä sektiolla.

Lapsivedet menivät rv26, ja oltuani vuodelevossa 3 vk tulehdusarvot alkoivat yhtäkkiä nousta ja päädyttiin sektioon.

Tytöllä oli SGA, istukka painoi vaivaiset 170 grammaa ja oli rappeutunut. Syytä tälle ei löydetty eikä myöskään veden menolle.

Vauva oli kärsinyt kohdussa jo pitkään hapenpuutteesta, ja ei olisi kestänyt alatiesynnytystä.

Häntä elvytettiin synnytyssalissa, laitettiin hengityskoneeseen jossa oli viikon verran-sen jälkeen CPAP-laitteessa toisen viikon.

Aivoissa todettiin heti syntymäpäivänä aivokammioiden erittäin laajamittaiset laajentumat johtuen hapenpuutteesta, ja meitä varoitettiin että saattaa olla ettei lapsemme opi koskaan kävelemään tai puhumaan.

Tytön vointi alkoi kuitenkin antibioottien ja sinivalohoidon jälkeen kohenemaan ihmeellisesti, ja maito alkoi maistumaan vauvalle pienin erin.

Hän ei koskaan ehtinyt saada maitoa rinnasta-koska oli liian heikko imeäkseen itse silloin kun maitoa vielä tuli. Kun tyttö vahvistui niin maidontuotanto ehtyi stressin ja väsymykseni takia.



Tyttö tuli kanssamme kotiin 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, koska oppi juomaan maitonsa pullosta hyvin ja paino nousi.

Tytöllä oli tapana pitää molempia käsiään kasvojensa edessä ikäänkuin " suojana" , aina niin nukkuessa kuin hereilläkin, ja tähän kiinnitettiin sairaalakontrolleissakin huomiota.

Myöhemmin kävelemään opetellessa hän varvisteli pitkään, joka sekin oli lääkärien mukaan huono merkki, mutta niin vaan on tyttömme nykyään suht normaali pikku kaksivuotias.

Hapenpuutteesta ei ole jäänyt pysyviä vammoja (aivokammiot ovat edelleen erittäin laajentuneet!!!), eikä muita ongelmia ole keskosuuden pohjalta ollut kuin pienikokoisuus, infektioherkkyys ja ylivilkkaus.

Mielestäni aika pieniä vaivoja, kun miettii mitä kaikkea olisi voinut olla.

Terveisin onnellinen pikkukeskosen äiti

enpä osaa sanoa kysymykseesi mitään oikeaa, itse ajattelin että meidän pojan liikkeet oli ainakin ihan hallitsemattomia vielä tuossa vaiheessa...oletko käynyt kevyt.net sivuilla? Se on aika hyvä vertaistuki paikka, siellä ne keskustelusivut siis. Kannattaa käydä tutustumassa:)) Muuteskin voit saada tukea sairaalassa olemiseen ja jaksamiseen, se on raskasta, muistan ne 70 päivää sydäntä " raastava" aikana kun vauva oli keskolassa...Voimia :))

rv 33+0. Toisella oli korkea virtausvastus ja pääsääntöisesti blokki joka ultrauksessa rv 19+ lähtien. Hän syntyi sga-keskosena eli viikkoihin nähden hyvin pienipainoisena (945g) eli pääsääntöisesti energiaa riitti vain elintoimintojen ylläpitämiseen. Syntymän jälkeen aivoissa yms oli jos jonkinlaisia muutoksia, tarkasti en muista, mutta osan sanottiin todennäköisesti katoavan laskettuun aikaan mennessä. En tosin muista, millä raskausviikoilla tiettyjen asioiden pitää kuvista hävitä, mutta näinkin voi käydä kuin meillä, että mitään ihmeellistä keskosuudesta ei silti jää, vaikka blokkia yms. Toki meillä pojalla on tiettyjä keskosuudestakin johtuvia ongelmia, muttei järjettömän suuria.



Yahoossa on hyvä suljettu keskosvanhempien yhteisö, johon pitää rekisteröityä, mutta siellä on asiallista keskustelua ja voisi löytää hyvin tietojakin.



Kysy silti ihmeessä lääkäriltä mieltä askarruttavista asioista, kyllä heiltä saa kysyä. Ainakin Taysissa kannustivat kysymään aina, kun siltä tuntuu. Meille tosin sanoivat, että ei joka päivä pakko ole tulla, kertovat jos on jotain muutostakin...



Paljon voimia ja toivotaan, että laskettuna aikana tilanne olisi jo toinen.

Muistaisin ainakin, että alussa poikien liikkeet olivat aika vapisevia ja täriseviä pitkän aikaakin eikä heille ole aiheutunut mitään. Aluksi molemmilla oli kyllä jaloissa jäykkyyttä ja olimme fysioterapian seurannassa. Tämä kärsineempi puolisko meillä on oikea taipuisa balleriina nykyään, vaikka poika onkin eli jäykkyydenkään ei tarvitse olla pitkäaikainen ongelma.



Kovat on kokemuksenne. Jaksamista. Hyvillä viikoilla jo onneksi olette.

oli aivoissa tummentumia ja niitä seurattiin. Katosivat kuitenkin onneksi itsestään, ja kontrollit lopetettiin. Ainakaan motoriikkaan ne eivät ole vaikuttaneet, koska hän liikkuu kuin kuka tahansa 8,5 kk vauva nyt. Hyvä kun seuraat vauvaasi, sillä ainakin oman kokemuksemme mukaan hoitajat ja lääkärit eivät huomaa kaikkea. Aina kannattaa kysyä kaikista mieltä vaivaavista asioista. Mekin saimme tutkittavaksi monta juttua lapsestamme, joita hoitajat eivät olleet huomanneet, ja jotka vaativat loppujen lopuksi toimenpiteitä. Voit ehkä pyytää myös osaston fysioterapeuttia tutkimaan vauvasi lääkärin lisäksi, sillä tarpeeksi ajoissa huomatut vaivat ja aloitettu fysioterapia voivat auttaa monessa tilanteessa. Voimia ja jaksamista sinulle ja perheellesi.

Nyt sain kyseltyä asiasta lääkäriltä ja hän tutki käden, eivät olleet kiinnittäneet asiaan huomiota. Lääkäri sanoi että pikkurilli ja nimetön tuntuvat hiukan jäykiltä ja nivelet turvonneilta, voisi kuulema olla seurausta tulehduksesta joka oli käsivarressa jokin aika sitten. Lääkärin mielestä tilanne ei aiheuta mitään toimenpiteitä tällä hetkellä. Käsi kuulema tuntuisi toimivan ihan normaalisti.



Välillä tuntuu että säikyn jokaista pientä asiaa ihan liikaa ja tutkiskelen vauvan liikkeitä, kasvonilmeitä ja kaikenlaisia " vapinoita" ihan liikaakin. Pitäisi varmaan ottaa vähän rennommin. Pitää yrittää liittyä sinne yahoon listalle kunhan saan aikaiseksi, sieltä tosiaan voisi saada vertaistukea ja vastauksia moniin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin.