Takana on psykoterapiaa 6 kk ja terapeutti koko ajan vaan kehuu ja myötäilee ajatuksiani

Sinuna kysyisin häneltä, mikä ainaisen samaa mieltä olemisen syynä on. Siitä saa hyvän keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

Sinuna kysyisin häneltä, mikä ainaisen samaa mieltä olemisen syynä on. Siitä saa hyvän keskustelun.

Eli ajattelet sen olevan taktinen veto? Eli että terapeutti yrittää provosoida minua? No ei onnistu. Mietin vain että pitäisikö terapeutti vaihtaa.

ehkä sinulla on fiksuja ajatuksia, joita olisi hölmöä alkaa kyseenalaistamaan?

Sinä olet maksava asiakas, joten ota ihmeessä asia puheeksi terapeutin kanssa! Se on just sitä varten olemassa.

Mun terapeutti aikoinaan oli usein hyvin väsyneen oloinen. Kysyin siltä, miksi se haukottelee koko ajan, onko mun jutut niin tylsiä. Se vastasi, että se on väsynyt, eikä se liity muhun mitenkään. Oli kaikenkaikkiaan mullistavaa kuulla tämä! Opin, ettei ihmisten reaktiot useinkaan kerro musta mitään, vaan ennen kaikkea heistä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna kysyisin häneltä, mikä ainaisen samaa mieltä olemisen syynä on. Siitä saa hyvän keskustelun.

Eli ajattelet sen olevan taktinen veto? Eli että terapeutti yrittää provosoida minua? No ei onnistu. Mietin vain että pitäisikö terapeutti vaihtaa.

Ei, ei ja ei. Jatka vaan terapiaa ja muista olla avoin, niin saat siitä eniten irti. Puhu sille, se on koulutettu kuuntelemaan IHAN MITÄ VAAN.

T. Eri

Sinä sen parhaiten tiedät. Onko asiat selkiytyneet?

Itse kävin kaksi vuotta samanlaisessa terapiassa. Sain itsekseni jutella ja terapeutti lähinnä kuunteli ja nyökytteli. Kun aika tuli täyteen, akka heräsi ja oli niin tyytyväinen ”edistykseen”. Eli sama kuin olisin jollekin kaverille jutellut. Ei minulla ole ollut ikinä mitään vaikeuksia omaa elämääni pukea sanoiksi. En siis hyötynyt siitä mitään.

Valtio maksoi sen lystin, joten se ei haitannut. Jos olisin itse joutunut maksamaan, niin olisi ottanut päähän aika paljon.

Jos on pykoloki tai psykiatri niin tulosta todennäköisesti tulee mutta viiveellä. Kysymyksien on oltava kipeitä tai muuten teho on olematon. Jos ei tee muistiinpanoja tai ei itse käy terapeutilla on jo kaltevalla pinnalla.

yrittääkö hän  vahvistaa sinussa niitä puolia, jotka ovat ns. terveitä?

Jos sinusta tuntuu, että terapiassa ei tapahdu edistystä (eikä varmaan tapahdu, jos terapeutti vaan silittelee sinua) niin mikset ota puheeksi terapeutin kanssa. Kyllä kuudessa kuukaudessa jo pitäisi jotain tapahtua. 

t. lyhyitäkin psykoterapioita tekevä terapeutti

Vierailija kirjoitti:

Jos sinusta tuntuu, että terapiassa ei tapahdu edistystä (eikä varmaan tapahdu, jos terapeutti vaan silittelee sinua) niin mikset ota puheeksi terapeutin kanssa. Kyllä kuudessa kuukaudessa jo pitäisi jotain tapahtua. 

t. lyhyitäkin psykoterapioita tekevä terapeutti

Kait psykoterapeuttina tiedät, että 6kk on lyhyt aika voittaa luottamus itselleen. Harvoin alle 6 kuukaudessa päästään asian ytimeen. Sitä nk. liirum laarumia puhutaan, jotta luottamus on saavutettu. Toki, psykoterapiaa tarvitsevia on eri tasoisia.

T. Vaikeat lapsuuden traumat läpi käynyt

Sekopäistä hommaa koko touhu. (Ihan niinkuin tämän palstan moderointikin)

Puolisolla oli vaikeuksia päänsä kanssa ja se johti sivusuhteeseen eli suomeksi pettämiseen, josta seurasi masennus.

Tästä oltaisiin voitu ehkä selvitä pariterapian ja keskinäisen keskustelun avulla, mutta puoliso sai ensin yksilöterapiaa, jossa tämä terapeutti vain myötäili sen mielialoja ja vakuutti että sillä on "oikeus omiin tunteisiin" ja "erilaisiin ystävyyksiin".  Tämän seurauksena sivusuhde syveni ja pariterapia jäi pois kuvioista, niin kuin sitten puolisokin minun kuvioistani.

psst... psykoterapia on huijausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna kysyisin häneltä, mikä ainaisen samaa mieltä olemisen syynä on. Siitä saa hyvän keskustelun.

Eli ajattelet sen olevan taktinen veto? Eli että terapeutti yrittää provosoida minua? No ei onnistu. Mietin vain että pitäisikö terapeutti vaihtaa.

Ei, ei ja ei. Jatka vaan terapiaa ja muista olla avoin, niin saat siitä eniten irti. Puhu sille, se on koulutettu kuuntelemaan IHAN MITÄ VAAN.

T. Eri

Pitäähän terapeutin muutakin rahansa eteen tehdä kuin ynistä!

Vaihda terapeutti.

t.eri

Nykyään Guuggeli on fiksumpi kuin yksikään Hiilipohjainen Noita.

Vierailija kirjoitti:

Sekopäistä hommaia koko touhu. (Ihan niinkuin tämän palstan moderointikin)

Puolisolla oli vaikeuksia päänsä kanssa ja se johti sivusuhteeseen eli suomeksi pettämiseen, josta seurasi masennus.

Tästä oltaisiin voitu ehkä selvitä pariterapian ja keskinäisen keskustelun avulla, mutta puoliso sai ensin yksilöterapiaa, jossa tämä terapeutti vain myötäili sen mielialoja ja vakuutti että sillä on "oikeus omiin tunteisiin" ja "erilaisiin ystävyyksiin".  Tämän seurauksena sivusuhde syveni ja pariterapia jäi pois kuvioista, niin kuin sitten puolisokin minun kuvioistani.

Yritätkö siis sanoa, että ex miehesi katuu tätä päätöstä ja olisi kokenut pariterapian parempana?

Mä katselin 42 kertaa terapeuttia joka ei puhua pukahtanut.

Psykiatria perustuu juutalaisen pervon Schlomo Freudin ajatuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinusta tuntuu, että terapiassa ei tapahdu edistystä (eikä varmaan tapahdu, jos terapeutti vaan silittelee sinua) niin mikset ota puheeksi terapeutin kanssa. Kyllä kuudessa kuukaudessa jo pitäisi jotain tapahtua. 

t. lyhyitäkin psykoterapioita tekevä terapeutti

Kait psykoterapeuttina tiedät, että 6kk on lyhyt aika voittaa luottamus itselleen. Harvoin alle 6 kuukaudessa päästään asian ytimeen. Sitä nk. liirum laarumia puhutaan, jotta luottamus on saavutettu. Toki, psykoterapiaa tarvitsevia on eri tasoisia.

T. Vaikeat lapsuuden traumat läpi käynyt

Kait tiedät että terapeutteja on eritasoisia! 

Nykyterapia käsitys on että terapeutti on kuin viherkasvi, jolle puhutaan.

Itse odotan terapeutilta paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekopäistä hommaia koko touhu. (Ihan niinkuin tämän palstan moderointikin)

Puolisolla oli vaikeuksia päänsä kanssa ja se johti sivusuhteeseen eli suomeksi pettämiseen, josta seurasi masennus.

Tästä oltaisiin voitu ehkä selvitä pariterapian ja keskinäisen keskustelun avulla, mutta puoliso sai ensin yksilöterapiaa, jossa tämä terapeutti vain myötäili sen mielialoja ja vakuutti että sillä on "oikeus omiin tunteisiin" ja "erilaisiin ystävyyksiin".  Tämän seurauksena sivusuhde syveni ja pariterapia jäi pois kuvioista, niin kuin sitten puolisokin minun kuvioistani.

Yritätkö siis sanoa, että ex miehesi katuu tätä päätöstä ja olisi kokenut pariterapian parempana?

Ei vaan ex-vaimo.

Homma oli jo korjautumassa ja pariterapia sovittu, kunnes yksilöterapeutti sekoitti koko pakan uudestaan.