Lue keskustelun säännöt.
Neljännestä raskaudesta kertominen
16.02.2015 |
Hei!
Minkäslaisia kokemuksia täällä on neljännestä raskaudesta kertomisesta?
Kävimme tänään nt ultrassa ja kaikki oli hyvin. Vielä tulee varmaankin lapsivesipunktio, mutta en halunnut jäädä sen tuloksia odottelemaan. Kerroin siis äidilleni, joka tuli katsomaan lapsia ultran ajaksi. Hänen reaktionsa oli aika huolestunut. Tuli sitten vähän sellainen mieli, että niinkö huonoja vanhempia tässä on oltu..
Nyt sitten alkoi ahdistaa muille kertominen. Ehkä miehen vanhemmille voisi kertoa, mutta taidan jättää muille kertomatta, selviää sitten aikanaan heille!
Minkälaisia kokemuksia teillä on, kenelläkään positiivista?
Kommentit (5)
Nuorin on 2 vuotias ja vanhemmat jo 7 ja 10. Kyllä hän varmaan jaksamisestakin on huolissaan, mutta jotenkin jäi paska maku itselle.. Jo kolmannesta oli, että, miten te vieläkin! Ja olen siis vasta 32 vuotias!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun anoppi on samanlainen. Toista ootettiin niin tuumas että huh huh, eikö yks ois riittäny. Kolmannen kohalla sano et no kait tää on viimenen. Oltiin 30v ku kolmas synty. Ikinä ei tarvinu anopin hoitaa lapsia. Eikä se ees ois halunnu.
Havaintojeni mukaan ensimmäisestä lapsesta onnitellaan. Toisesta ei. Meillä on kaksi ja kolmatta vielä toivotaan. En ajatellut kertoa siitä miehen lisäksi kenellekään ennen kuin lapsi on jo syntynyt. Voi sitten sanoa, että yllätysvauva. Vaikkei meille olekaan yllätys, niin muille on :D
Mietin sitten tässä, että olisiko äidilleni kummunnut muistot omasta neljännestä raskaudesta.. Se kun olen minä ja olin vahinko! Ja kai olin jonkinlainen avioliiton pilaaja silloin..
Jos se äitis vaan mietti sun jaksamista. Onko muut lapset pieniä vielä?