Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa 2v:n nukuttamisessa! Kaipaan neuvoja!

Vierailija
15.02.2015 |

Lapsi on esikoiseni, ja siis ainut tähän mennessä. Hän on ollut vauvasta asti tosi hyvä nukkuja eikä meillä ole ikinä ollut ongelmia nukkumisessa tai nukkumaanmenossa. Jossain vaiheessa, kun siirtyi pois pinnasängystä, saattoi jopa mennä itsekseen iltapalan jälkeen nukkumaan. Vuoden alussa otin tutin pois ja sen jälkeen nukutusrituaaliimme on kuulunut iltasatu ja/tai laulu. Lapsi on nukahtanut näiden aikana ja nukkunut hyvin aamuun asti. Muutama viikko sitten kävi kuitenkin pieni tapaturma ja lapselta murtui varvas, tämän johdosta oli vähän herkillä ja annoin lapsen nukkua vieressäni (on ennenkin nukkunut aina silloin tällöin, sänky on omani vieressä). Noin viikon aikana hän taisi sitten tottua siihen ja nyt ei meinaa millään nukkua jossen minä ole nukkumassa myös.

 Aloitin tänäänkin nukuttamisen noin puoli yhdeksän (mikä on meillä ihan normaali aika) eikä lapsi ole edelleenkään nukahtanut. Tai no... nukahti kun luin iltasadun, mutta poistuttuani huoneesta, hän heräsi 15min päästä ja tuli keittiöön itkien. Kannoin hänet takaisin sänkyyn, peittelin ja suukotin ja toivotin hyvää yötä, aika pikaisesti, en halunnut jäädä uudestaan nukuttamaan ettei opi pompottamaan minua, että "aina kun inahdan, äiti tulee hellittelemään". Lapsi rauhottui ja lakkasi itkemästä, kunnes taas heti kun tein liikeen makuuhuoneen ovelle päin, alkoi itkeä. Nyt en enää mennyt peittelemään ja koskemaan vaan seisoin sängyn vierellä ja puhuin rauhallisesti että "äiti menee tuonne keittiöön, sulla ei ole mitään hätää. Voit hyvin käydä nukkumaan, äiti tulee sitten kun äitiä väsyttää". Lähdin pois ja taas hetken kuluttua itkevä lapsi tallustaa keittiöön. 

Olen jo vaikka kuinka monesti kantanut hänet takaisin sänkyyn ja hokenut noita samoja asioita. Nyt lapsi itkee sängyssään, mutta ei tule pois sieltä. Minä taas istun keittiössä ja välillä sonon noita rauhoittavia sanoja "äiti on täällä, laita vaan pää tyynyyn, uni tulee kyllä".

Mikä tässä on oikea tapa toimia? Jossain tv-ohjelmassa (supernanny tms) näin joskus ohjeen että tällaisissa tilanteissa lapsi pitää vaan kantaa sänkyyn ja peitellä, sanomatta sanaakaan tai ottamatta muutenkaan kontaktia, niin monta kertaa kunnes lapsi jää sinne. Kuulostaa kyllä aika kylmältä eikä meillä ainakaan toimisi.. Lapsi vaan yksin kertaisesti tuli pois sieltä sängystä niin kauan kunnes minä tulen nukkumaan, jolloin hän "voittaa" ja äiti tekee kuten hän tahtoo. Muutenkin noita tv-ohjelmien neuvoja on kritisöity aikalailla joten en ihan siitä uskaltaisi ottaa mallia, ellen kuule muultakin  taholta että näin on oikein. 

Pitäisikö minun vaan mennä lukemaan sitä kirjaa kunnes lapsi nukahtaa, vaikka tietäisin hänen heräävän uudelleen 15min kuluttua, aina uudelleen ja uudelleen? Vai onko tämä minun tapani oikea? Lapsi onnyt koko tämän viestin kirjoittamisen ajan itkenyt sängyssään, aina välillä hetkeksi hiljentyen. On kuitenkin edelleen hereillä. 

Anteeksi tosi pitkä viesti, toivottavasti joku jaksaisi lukea, ja osaisi auttaa. Kohta ei auta muu kun soittaa neuvolaan tai unikouluun ja kysyä sieltä neuvoja... Typerintä on että tiedän miten lapsen saisi hiljenemään ja nukahtamaan: menemällä sinne huoneeseen. Ei mulla juuri ole väliä missä mä tätä nettiä selailen, voisin yhtä hyvin tehdä sen sängyllä istuen mutta kun joskus taas ei vaan voi mennä samaan aikaan makkariin. Joskus on laitettava ruokaa illalla, tai voi olla vaikka ystävä myöhään iltaa istumassa. En voi sitoa itseäni siihen että minun on oltava joka ilta klo 8:n jälkeen vain makuuhuoneessa.

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
15.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:16"]Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen. [/quote] Ei ei ei ei. On tärkeää että lapsi oppii nukahtamaan itse. Kuka haluaa opettaa lapselleen että töröttää vieressä kunnes lapsi nukahtaa. Voi myös olla että lapsi alkaa venyttämään nukahtamista koska sitten pelkää että lähdet pois jos nukahtaa. Voi myös pelästyä yöllä jos herää etkä olekaan siinä.

[/quote]

En ole tuon ensimmäisen viestin kirjoittaja, mutta en minä ymmärrä, mikä pakko on opettaa nukahtamaan täysin yksin. Minulta ei ole millään tavalla pois se, että istun lapsen sängyn vieressä puoli tuntia illalla. Aluksi silittelen ja sitten vain istun hiljaa. Mietin omia juttuja ja oma pääkin rauhoittuu siinä. Ei ole mitään ongelmia tai valtataisteluita, saati itkua. Kausittain lapsi protestoi nukkumaanmenoa, mutta ei niinäkään kertoina mitään rallia ole. Sänkyään myllää ja minulle tiuskii :D

En tietenkään sano, että minun tapa on oikea. Mutta helpoimmalla pääsee, kun lasta "kuuntelee".

[/quote]

Entäs sitten kun sinulla olisi jotain tekemistä illalla? Telkusta tulee hyvä leffa jonka haluaisit katsoa miehesi kanssa? Ystäväsi on tullut kylään lasilliselle ja rupattelemaan? Jätäkö leffan alusta puoli tuntia karskisti katsomatta tai ystäväsi yksin odottelemaan että lapsesi on nukahtanut. Tällaisia juttuja ei varmaan usein ole, varsinkin jos olet päättänyt tekeväsi näin mutta en vaan jaksa uskoa että pystyt joka ilta, lasten ensimmäisten vuosien ajan olemaan 30min sielä makkarissa. Lapselle ei voi sitten sanoa että "tää on nyt vaan tää yks ilta, äiti ei voi tänä iltana tulla mutta huomena taas tulen." siksi lapsi kannattaa opettaa lyhyempiin rutiineihin.

Vierailija
22/22 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:57"]Niin no mietipä sitä.
[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla