Auttakaa 2v:n nukuttamisessa! Kaipaan neuvoja!
Lapsi on esikoiseni, ja siis ainut tähän mennessä. Hän on ollut vauvasta asti tosi hyvä nukkuja eikä meillä ole ikinä ollut ongelmia nukkumisessa tai nukkumaanmenossa. Jossain vaiheessa, kun siirtyi pois pinnasängystä, saattoi jopa mennä itsekseen iltapalan jälkeen nukkumaan. Vuoden alussa otin tutin pois ja sen jälkeen nukutusrituaaliimme on kuulunut iltasatu ja/tai laulu. Lapsi on nukahtanut näiden aikana ja nukkunut hyvin aamuun asti. Muutama viikko sitten kävi kuitenkin pieni tapaturma ja lapselta murtui varvas, tämän johdosta oli vähän herkillä ja annoin lapsen nukkua vieressäni (on ennenkin nukkunut aina silloin tällöin, sänky on omani vieressä). Noin viikon aikana hän taisi sitten tottua siihen ja nyt ei meinaa millään nukkua jossen minä ole nukkumassa myös.
Aloitin tänäänkin nukuttamisen noin puoli yhdeksän (mikä on meillä ihan normaali aika) eikä lapsi ole edelleenkään nukahtanut. Tai no... nukahti kun luin iltasadun, mutta poistuttuani huoneesta, hän heräsi 15min päästä ja tuli keittiöön itkien. Kannoin hänet takaisin sänkyyn, peittelin ja suukotin ja toivotin hyvää yötä, aika pikaisesti, en halunnut jäädä uudestaan nukuttamaan ettei opi pompottamaan minua, että "aina kun inahdan, äiti tulee hellittelemään". Lapsi rauhottui ja lakkasi itkemästä, kunnes taas heti kun tein liikeen makuuhuoneen ovelle päin, alkoi itkeä. Nyt en enää mennyt peittelemään ja koskemaan vaan seisoin sängyn vierellä ja puhuin rauhallisesti että "äiti menee tuonne keittiöön, sulla ei ole mitään hätää. Voit hyvin käydä nukkumaan, äiti tulee sitten kun äitiä väsyttää". Lähdin pois ja taas hetken kuluttua itkevä lapsi tallustaa keittiöön.
Olen jo vaikka kuinka monesti kantanut hänet takaisin sänkyyn ja hokenut noita samoja asioita. Nyt lapsi itkee sängyssään, mutta ei tule pois sieltä. Minä taas istun keittiössä ja välillä sonon noita rauhoittavia sanoja "äiti on täällä, laita vaan pää tyynyyn, uni tulee kyllä".
Mikä tässä on oikea tapa toimia? Jossain tv-ohjelmassa (supernanny tms) näin joskus ohjeen että tällaisissa tilanteissa lapsi pitää vaan kantaa sänkyyn ja peitellä, sanomatta sanaakaan tai ottamatta muutenkaan kontaktia, niin monta kertaa kunnes lapsi jää sinne. Kuulostaa kyllä aika kylmältä eikä meillä ainakaan toimisi.. Lapsi vaan yksin kertaisesti tuli pois sieltä sängystä niin kauan kunnes minä tulen nukkumaan, jolloin hän "voittaa" ja äiti tekee kuten hän tahtoo. Muutenkin noita tv-ohjelmien neuvoja on kritisöity aikalailla joten en ihan siitä uskaltaisi ottaa mallia, ellen kuule muultakin taholta että näin on oikein.
Pitäisikö minun vaan mennä lukemaan sitä kirjaa kunnes lapsi nukahtaa, vaikka tietäisin hänen heräävän uudelleen 15min kuluttua, aina uudelleen ja uudelleen? Vai onko tämä minun tapani oikea? Lapsi onnyt koko tämän viestin kirjoittamisen ajan itkenyt sängyssään, aina välillä hetkeksi hiljentyen. On kuitenkin edelleen hereillä.
Anteeksi tosi pitkä viesti, toivottavasti joku jaksaisi lukea, ja osaisi auttaa. Kohta ei auta muu kun soittaa neuvolaan tai unikouluun ja kysyä sieltä neuvoja... Typerintä on että tiedän miten lapsen saisi hiljenemään ja nukahtamaan: menemällä sinne huoneeseen. Ei mulla juuri ole väliä missä mä tätä nettiä selailen, voisin yhtä hyvin tehdä sen sängyllä istuen mutta kun joskus taas ei vaan voi mennä samaan aikaan makkariin. Joskus on laitettava ruokaa illalla, tai voi olla vaikka ystävä myöhään iltaa istumassa. En voi sitoa itseäni siihen että minun on oltava joka ilta klo 8:n jälkeen vain makuuhuoneessa.
Kommentit (22)
Jos tilanne on mennyt oikein huonoksi, olen yleensä laittanut lapsen hieman normaalia myöhemmin nukkumaan. Varmistanut, että on oikeasti väsynyt. Olen sillä saanut katkaistua rasittavan iltakukkumisen ja lapsi on taas palannut "nopeampaan" nukahtamisrutiiniin. Tosin kaikki lapset ovat yksilöitä, eikä kaikki toimi kaikilla.
Meillä vastaavassa tilanteessa lapsi nukkui kuukauden verran vieressä ja sen jälkeen rauhoittui ihan itsekseen ja alkoi taas nukahtaa normaalisti yksin omaan sänkyyn ilman itkuja tai heräämisiä.
Meillä unimusiikki tai sadut käytössä cd-levyiltä. Kuitenkin todella usein odotan lastenhuoneessa kunnes ainakin toinen on nukahtanut. Eli iltasatu luetaan tai pari ja sit valot pois (yövalo jää) ja kuunnellaan cdtä. Siihen lapset ajallaan nukahtavat. Joskus menee 5min, joskus 30min.
.
Telkkari sarjat ja leffat ehtii katsoa myöhemmin ja jos ei ehdi niin ei se elämä siihen lopu. Kaveri voi kyllä hetken odottaa, jotta saan lapset nukkumaan. Aikuisen pitäisi jo sen verran osata odottamista!
1. Vie sänkyyn, lue iltasatu. Toivota hyvä yötä ja tule olohuoneeseen. Jätä yksin nukahtamaan.
2. Jos tulee huoneesta pois, vie takaisin sänkyyn ja toivota hyvää yötä
3. Jos tulee uudestaan, toista kohta 2
Oppii nukahtamaan yksin viikossa.
Huolehdi että on yövalo ja sänkykavereita. Näköyhteys muualle taloon.
3: No noinhan minä oikeastaan olen toiminutkin. Yövalo on aina ja sängyssä 2 rakasta unilelua. Näköyhteyttä en voi järjestää. Makuuhuone on sellaisessa paikassa ettei siitä näe kun eteiseen ja keittiöön, näihinkin vain jos nousee istumaan sängyssään.
-ap
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:02"]1. Vie sänkyyn, lue iltasatu. Toivota hyvä yötä ja tule olohuoneeseen. Jätä yksin nukahtamaan.
2. Jos tulee huoneesta pois, vie takaisin sänkyyn ja toivota hyvää yötä
3. Jos tulee uudestaan, toista kohta 2
Oppii nukahtamaan yksin viikossa.
Huolehdi että on yövalo ja sänkykavereita. Näköyhteys muualle taloon.
[/quote]
Juuri näin. Muista johdonmukaisuus! Kun joku sovitaan, se pitää. Kun äiti komentaa, se pitää.
Päivällä tarpeeksi hellyyttä. Muista sanoa usein että rakastat lasta, tai tykkäät. Sen ehkä ymmärtää paremmin. Iltasadun voi lukea sylikkäin sohvalla..
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:04"]3: No noinhan minä oikeastaan olen toiminutkin. Yövalo on aina ja sängyssä 2 rakasta unilelua. Näköyhteyttä en voi järjestää. Makuuhuone on sellaisessa paikassa ettei siitä näe kun eteiseen ja keittiöön, näihinkin vain jos nousee istumaan sängyssään.
-ap
[/quote]
Tarkoitin näköyhteydellä sitä ettet laita lapsen huoneen ovea kiinni.
Jos olet näin toiminutkin, jatka vain samalla tavalla. Äläkä suotta enää huutele, anna itkustaa vaan. Tottakai koittaa päästä takaisin viereesi kun on jo viikon ollutkin.
Kunhan on varmaa, ettei ole mitään "hätää" eli lapsi on syönyt, juonut, kuiva ym eikä satu mihinkään tai ole sairas... niin parasta on vaan laittaa sinne sänkyyn. Minulla on tapana, että nukkumaan mennessä peitellään, jutellaan, pusutellaan, toivotetaan pehmoleluille hyvät yöt ym ihan rauhassa eli siihen voi mennä viitisen minuuttia helposti kun olen peittelemässä. Sitten lähden siitä pois, ja sen jälkeen ei enää enempää touhuta vaan on nukkumisen aika. Kun lapsi tulee pois sängystä, yhden kerran takaisin viedessä peittelen ja toivotan hyvää yötä lapselle ja unilelulle ja annan parit pusut. Sen jälkeen vaan vien sänkyyn, sanoo "shh" rauhallisesti, laitan peiton ja poistun. Ei siinä ole mitään julmaa, pysyn vaan rauhallisena ja teen selväksi että nyt ei enää keskutella aiheesta vaan nyt nukutaan. Aina se ei toimi heti, voi joutua viemään sänkyyn monta kertaakin, mutta kaiken kaikkiaan lapselle tulee pian selväksi että nyt on nukkumisen aika ja huomiota ei enää saa. Kaikki kolme lasta ovat pääsääntöisesti nukahtaneet aina hyvin ja ihan itsekseen, tietysti aina ajoittain on kaikenlaista pelleilyä ja kiukuttelua. Kyllä se siitä. :)
Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen.
Nyt vasta lapsi rauhottui, tai ainakaan ei ole kuulunut ääniä kymmeneen minuuttiin. Kai se sitten vaan on niin että pitää taas tottua yksin nukkumiseen ja se vie aikansa. Kai mä sitten ihan oikein toimin jos tekin olette sitä mieltä :) Ehkä tämä tästä. Hellyyttä ja rakkautta lapsi saa kyllä ihan riittävästi (jollei liikaakin) päivisin, sekä tietysti sillä ekalla kerralla nukutettaessa. Sanon useasti päivässä rakastavani häntä ja suukottelen aina kun lapsi on sylissä/lähellä. Samoin lapsi osoittaa hellyyttä minua kohtaan tosi paljon. Eli siitä ei ainakaan ole kiinni :)
-ap
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:16"]Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen.
[/quote]
Ei ei ei ei.
On tärkeää että lapsi oppii nukahtamaan itse. Kuka haluaa opettaa lapselleen että töröttää vieressä kunnes lapsi nukahtaa.
Voi myös olla että lapsi alkaa venyttämään nukahtamista koska sitten pelkää että lähdet pois jos nukahtaa.
Voi myös pelästyä yöllä jos herää etkä olekaan siinä.
Hyvänen aika. Ole nukkuvinasi ja jatkat myöhemmin
hommiasi.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:16"]Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen.
[/quote]
Joo voihan sitä vaikka pukeakin lasta kunnes on teini-ikäinen, ja vaikka syöttääkin.
Kuka hullu sitä nyt lasta itse opettaisi nukahtamaan. Kyllä kunnon äiti istuu joka ilta vaikka aamun saakka lapsen huoneessa.
Lapseni kuuntelevat iltaisin unilaulu cd-tä mun vanhasta kännykästä ja jos heräilevät öisin tai iltaisin niin laitan laulut hiljaiselle soimaan aina uudestaan niin rauhoittuvat kuuntelemaan ja itkut unohtuu. Luetaan iltaisin ensin kirjoja ja kun poistun huoneesta niin laitan laulut soimaan ja huoneen oven jätän isolle auki kunnes nukkuvat niin halutessaan näkevät mut sohvalta. En vastaile huuteluihin jollei oikeesti ole joku hätä ettei lapset turhaan pidä itseään hereillä seurustelun vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:23"]Hyvänen aika. Ole nukkuvinasi ja jatkat myöhemmin
hommiasi.
[/quote]
Illalla onkin ihan parhautta väsyneenä teeskennellä nukkuvaa tunti ja nousta siitä sitten pirteänä tekemän hommia...
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:16"]Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen. [/quote] Ei ei ei ei. On tärkeää että lapsi oppii nukahtamaan itse. Kuka haluaa opettaa lapselleen että töröttää vieressä kunnes lapsi nukahtaa. Voi myös olla että lapsi alkaa venyttämään nukahtamista koska sitten pelkää että lähdet pois jos nukahtaa. Voi myös pelästyä yöllä jos herää etkä olekaan siinä.
[/quote]
En ole tuon ensimmäisen viestin kirjoittaja, mutta en minä ymmärrä, mikä pakko on opettaa nukahtamaan täysin yksin. Minulta ei ole millään tavalla pois se, että istun lapsen sängyn vieressä puoli tuntia illalla. Aluksi silittelen ja sitten vain istun hiljaa. Mietin omia juttuja ja oma pääkin rauhoittuu siinä. Ei ole mitään ongelmia tai valtataisteluita, saati itkua. Kausittain lapsi protestoi nukkumaanmenoa, mutta ei niinäkään kertoina mitään rallia ole. Sänkyään myllää ja minulle tiuskii :D
En tietenkään sano, että minun tapa on oikea. Mutta helpoimmalla pääsee, kun lasta "kuuntelee".
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:16"]Odota että lapsi vaipuu syvään uneen. Saattaa mennä se puolikin tuntia tai yli, 15 min ei välttämättä riitä. Itse päivystin aikanaan jopa tunnin, sisarus nukkui samassa huoneessa ja nukahti nopeammin. Onneksi neljävuotiaana suostui lopulta nukahtamaan itsekseen. [/quote] Ei ei ei ei. On tärkeää että lapsi oppii nukahtamaan itse. Kuka haluaa opettaa lapselleen että töröttää vieressä kunnes lapsi nukahtaa. Voi myös olla että lapsi alkaa venyttämään nukahtamista koska sitten pelkää että lähdet pois jos nukahtaa. Voi myös pelästyä yöllä jos herää etkä olekaan siinä.
[/quote]
En ole tuon ensimmäisen viestin kirjoittaja, mutta en minä ymmärrä, mikä pakko on opettaa nukahtamaan täysin yksin. Minulta ei ole millään tavalla pois se, että istun lapsen sängyn vieressä puoli tuntia illalla. Aluksi silittelen ja sitten vain istun hiljaa. Mietin omia juttuja ja oma pääkin rauhoittuu siinä. Ei ole mitään ongelmia tai valtataisteluita, saati itkua. Kausittain lapsi protestoi nukkumaanmenoa, mutta ei niinäkään kertoina mitään rallia ole. Sänkyään myllää ja minulle tiuskii :D
En tietenkään sano, että minun tapa on oikea. Mutta helpoimmalla pääsee, kun lasta "kuuntelee".
[/quote]
Helpoimmalla pääsee kun lasta kuuntelee...
Jos näin tekisin niin lapseni nukkuisivat kaikki isin ja äidin sängyssä. Eivät pesisi hampaitaan, söisivät vain keksiä ja ketsuppia sekä juoksisivat ulkona alasti.
Onko Ap ottanu vinkkejä käyttöön?