Yliopistoon pääsy ilman toisen asteen tutkintoa??
Avoimen väylän kautta? Mulla oli hieman villi vaihe lukioiässä ja se lukion suorittaminen jäi kesken. Nyt haluaisin päälle parikymppisenä päästä yliopistoon enkä jaksaisi mennä aikuislukioon, joten onko teoriassa mahdollista avoimen väylän kautta jos opiskelen kuin hullu?
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:36"]
Avoimen väylän kautta otetaan kyllä mielellään porukkaa sisään, koska he ovat jo todistaneet kykynsä ja halunsa selviytyä alan opinnoista. Yleensä väyläopinnot koostuvat seuraavista tiedekunnasta riippumatta: pääaineesta perus- ja aineopinnot yht. 60 op vähintään keskiarvolla 3. Lisäksi sivuaineen perusopinnot 25 op myös vähintään ka:lla 3. Tämä tekee vähintään 85 opintopistettä ja kun tiedämme, että yleisesti avoimessa opintopisteen suoritusoikeus maksaa 10 euroa, saamme tälle väylälle kokonaishinnaksi 850 euroa. Joka nyt ei ole mitenkään järjetön summa. Eräs ystäväni veti tuon setin töittensä ohella kahdessa ja puolessa vuodessa, pääsi tutkinto-opiskelijaksi sisään ja aloitti "fuksi"vuotensa melkein sata opintopistettä plakkarissa. Ei hassumpaa.
En ole ikinä kuullut, että yliopistolakia voisi tuolla tavoin oikaista ja hulahtaa väylän kautta sisään ilman lukion oppimäärää tai toisen asteen koulutusta. Eiköhän se tie tyssää siihen. Joten vaihtoehdoksi jää vain toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja haku päävalinnassa, tai toisen asteen tutkinto ja sen jälkeen avoimen opinnot. Joltakin opintoneuvojalta voisi kysyä käykö joku aikuiskoulutuksena käytävä ammattitutkinto tuohon, ne kun vedetään huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin perinteiset ammattitutkinnot.
[/quote]
Nyt kuulet. Todella kummallista, jos yliopistojen sivuilla ei kerrota enemmän avoimen väylästä.
Kerroitko minusta, kun fuksivuoden aloitti sillä, että oli 100 opintopistettä? Minulla oli puolet maisterintutkintoon tarvittavista opintoviikoista koossa puolen vuoden opiskelun jälkeen.
Kouluissa opot eivät kerro tästä mahdollisuudesta, kuten eivät myöskään amiksen kautta pääsymahdollisesta. Siihen on kaksi syytä:
- yleensä he itse ovat käyneet lukion
- koulujen valtionosuus määräytyy oppilasmäärän mukaan, eli kaikki mahdolliset pyritään saamaan oman kunnan lukion opiskelijoiksi.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 02:18"]
Virkamiesruotsista voi hakea vapautusta jos opiskeluoikeus avoimen kautta ilman toisenasteentutkintoa.
[/quote]
Jaa, en ole tiennytkään. Kyllä meillä suoritti virkamiesruotsin koko parikymmenpäinen poppoo, senkin avoimessa yliopistossa, paikallisen kansalaisopiston kautta.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 23:24"]Voiko lukiota muuten tenttiä?
[/quote]
Kursseja voi suorittaa itsenäisesti, jos aineen vastaava opettaja uskoo opiskelijan kykenevän siihen.
Avoimen väylä on olemassa, mutta millä tahansa alalla on paljon helpompi päästä sisään pääsykokeella. Avoimen väylä vaatii yleensä käytännössä vähintään kahden vuoden opinnot ennen kuin voit edes hakea, ja silloinkaan et voi hakea kuin siihen yhteen tiettyyn aineeseen, jota olet siellä avoimessa opiskellut. Lisäksi arvosanojen täytyy olle todella hyvät, yleensä vähintään jotain 3,5; mutta käytännössä mielellään 4 tai 5, jotta voi tulla valituksi. Riippuu toki jonkin verran aineesta. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kaikkiin aineisiin ei ole edes avoimen väylää.
Sinuna tekisin siis tekisin lukion nopeasti loppuun ja hakisin sitten haluamalleni alalle pääsykokeen kautta normaalissa haussa. Tällöin saat aikaa miettiä, mitä haluat yliopistossa opiskella. Toisaalta mikäänhän ei estä avoimen opintojen suorittamista yhtä aikaa lukion kanssa jos paukkuja riittää, voit siis edelleen hakea avoimen väylän kautta vaikka sulla olisi yo-tutkintokin tai jos et saa tarvittavaa määrää pisteitä kasaan voit kuitenkin hyväksilukea suorittamasi opinnot sitten kun pääset opiskelemaan vaikka hakisitkin yhteishaun kautta.
Mutta ei avoimen opinnot hukkaan mene siinä kahdessa vuodessa.
Päinvastoin, nopeuttaa opintoja jopa sen kaksi vuotta, mitä niihin on laittanut.
Avoimen väylän kautta otetaan kyllä mielellään porukkaa sisään, koska he ovat jo todistaneet kykynsä ja halunsa selviytyä alan opinnoista. Yleensä väyläopinnot koostuvat seuraavista tiedekunnasta riippumatta: pääaineesta perus- ja aineopinnot yht. 60 op vähintään keskiarvolla 3. Lisäksi sivuaineen perusopinnot 25 op myös vähintään ka:lla 3. Tämä tekee vähintään 85 opintopistettä ja kun tiedämme, että yleisesti avoimessa opintopisteen suoritusoikeus maksaa 10 euroa, saamme tälle väylälle kokonaishinnaksi 850 euroa. Joka nyt ei ole mitenkään järjetön summa. Eräs ystäväni veti tuon setin töittensä ohella kahdessa ja puolessa vuodessa, pääsi tutkinto-opiskelijaksi sisään ja aloitti "fuksi"vuotensa melkein sata opintopistettä plakkarissa. Ei hassumpaa.
En ole ikinä kuullut, että yliopistolakia voisi tuolla tavoin oikaista ja hulahtaa väylän kautta sisään ilman lukion oppimäärää tai toisen asteen koulutusta. Eiköhän se tie tyssää siihen. Joten vaihtoehdoksi jää vain toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja haku päävalinnassa, tai toisen asteen tutkinto ja sen jälkeen avoimen opinnot. Joltakin opintoneuvojalta voisi kysyä käykö joku aikuiskoulutuksena käytävä ammattitutkinto tuohon, ne kun vedetään huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin perinteiset ammattitutkinnot.
Toinen vaihtoehto on mennä iltalukioon ja suorittaa niitä avoimen kursseja siinä rinnalla, luulisi olevan haastetta ihan tarpeeksi joka iikalle....
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:45"]Jos et edes amis ole niin melko mahdotonta.
[/quote]
Amisko sen mahdollistaa?
Älkää vääristelkö totuutta ja puhuko mitä sattuu, kun ette asioista kerran tiedä!
Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevalla ei edellytetä olevan ns. yleistä korkeakoulukelpoisuutta eli hakijalla ei tarvitse olla esim. ylioppilastutkinto suoritettuna. Avoimessa yliopistossa opintoja suorittanut opiskelija voi hakea yliopistoon myös päävalinnan (yhteishaun) kautta, mikäli hänellä on yleinen korkeakoulukelpoisuus.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:58"]
Yliopistolain mukaan ei ole mahdollista. Väittävät, että "
Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;
2) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka
4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin."
Miksi ihmeessä ne rikkoisi lakia ap:n kohdalla? Kun laillisia hakijoita on tuhansia.
[/quote]
"Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet."
Jotain unohtui! Näitä henkilöitä varten on avoimen väylä.
[/quote]
Mitään lakia ei siis rikota tai kierretä, vaikka yliopistoon hyväksyttäisi opiskelijoita suoraan peruskoulun päättäjäisistä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:49"]
Älkää vääristelkö totuutta ja puhuko mitä sattuu, kun ette asioista kerran tiedä!
Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevalla ei edellytetä olevan ns. yleistä korkeakoulukelpoisuutta eli hakijalla ei tarvitse olla esim. ylioppilastutkinto suoritettuna. Avoimessa yliopistossa opintoja suorittanut opiskelija voi hakea yliopistoon myös päävalinnan (yhteishaun) kautta, mikäli hänellä on yleinen korkeakoulukelpoisuus.
https://www.avoin.jyu.fi/tutkinto/vayla
[/quote]
No sepä käytännöllistä, AP:n ongelmat taisivat ratketa juuri. Tokihan avoimen opinnoissa menestyminen kertoo opiskelijan kyvyistä enemmän kuin lukion käyminen tai ammattitutkinto. Itse yliopistossa pakollisten aineiden, kuten virkamiesruotsin, äidinkielen, englannin ja monilla aloilla mm. matematiikan (tai kemian, tai fysiikan yms.) opinnot voivat takuta aikatavalla, mutta näitä voi tarpeen tullen paikkailla yskittäisillä lukion kursseilla oman tarpeensa mukaan.
Ei todellakaan ole mahdollista.
Tuo avoin väylä on tarkoitettu niille, joilla on toisen asteen tutkinto.
Toisen asteen tutkinnon omaavat voivat pyrkiä sisään ilman pääsykoetta suoritettuaan suuren osan tutkinnostaan hyvin arvosanoin avoimessa yliopistossa.
Ilman toisen asteen tutkintoa pohjalla jää avoimen yliopiston puolella suoritetut opinnot harrastukseksi, sillä opiskeluoikeutta yliopistoon ei valitettavasti tulla myöntämään.
Suoraan peruskoulusta yliopistoon:
http://www.jylkkari.fi/arkisto/0513/pdf/07.pdf
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/08/tiedote-2009-10-01-20-26-52-275688
Maisteriksi 20-vuotiaana!
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:49"]
Vaikeeta on. Pääsykoemateriaali on sellaista että se vaatii tietynlaista lukutaitoa. Itsellä ystävä yritti mutta joutui jättämään leikin kesken kun ei yksinkertaisesti ymmärtänyt lukemaansa, eli pääsykoemateriaalia. Akateeminen teksti on omanlaistaan. Jos pystyt sisäistämään kirjat niin go for it!
[/quote]
Tämä väite on jokseenkin hölynpölyä. Joillain aloilla on tyyli kirjoittaa paljon sanomatta mitään ja mahdollisimman kapulakielisesti, mutta esimerkiksi kielitieteessä kirjoitetaan normaalia arkijärjellä tajuttavaa kieltä. Sanoisin, että humanistinen tiedekunta tarjoaa sellaisia pääsykoekirjoja, joita ymmärtää maallikkokin.
[/quote]
Täyttä huuhaata!
Juuri kielitieteen - jota ei lainkaan opeteta lukiossa - pääsykoekirjat ovat erityisen vaikeita ymmärtää. Kyse ei ole lainkaan mistään kieliopista, josta sinä ehkä puhut ja jota on tankattu vuosia koulussa. Vaan kieliTIETEESTÄ, joka on ihan eri asia.
Kieliä opiskelemaan pyrkivillä pääsykoe on kaksiosainen: kyseisen kielen hallinta eri muodoissaan sekä teoreettinen kielitiede, joka on monimutkaista filosofiaan pohjautuvaa tiedettä ja jonka oppiminen pelkistä kirjoista on hankalaa.
Tiedän montakin täyden kympin kielenlukijaa lukiosta, jotka ovat vuosia yrittäneet päästä Helsingin yliopistoon lukemaan haluamaansa kieltä. Vuosikausiksi ovat jääneet jumittamaan juuri tuon kielitiedeosion takia. Hakijoita on paljon ja keskimäärin vain 6% pääsee sisään. Sisäänpääsy on siis yhtä vaikeaa kuin esim. lääke- tai oikeustieteelliseen.
Monien muiden aineiden, joita on opiskeltu vuosikausia peruskoulussa ja/tai lukiossa, pääsykoekirjat sen sijaan ovat juuri niitä maalaisjärjellä luettavia. Kuten historia, biologia, maantiede, uskonto, psykologia ym.
Näissä vain tankkaamisen jaksaminen, perslihasten kestävyys ja muistin riittävyys ratkaisevat. Toki näihinkin on erittäin vaikea päästä, joten vain ne, joilla nuo em. kolme asiaa ovat parhaimmat, pääsevät sisään.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:56"]
Ei todellakaan ole mahdollista.
Tuo avoin väylä on tarkoitettu niille, joilla on toisen asteen tutkinto.
Toisen asteen tutkinnon omaavat voivat pyrkiä sisään ilman pääsykoetta suoritettuaan suuren osan tutkinnostaan hyvin arvosanoin avoimessa yliopistossa.
Ilman toisen asteen tutkintoa pohjalla jää avoimen yliopiston puolella suoritetut opinnot harrastukseksi, sillä opiskeluoikeutta yliopistoon ei valitettavasti tulla myöntämään.
[/quote]
Juuri näin.
Ei ole mahdollista. Muutenhan kenenkään ei kannattaisi käydä lukiota, vaan voisi suoraan peruskoulusta mennä avoimeen yliopistoon opiskelemaan.
Sitten vain opinto-oikeutta hakemaan ja valmistuminen maisteriksi 3 vuotta nopeammin, kuin lukioon menneillä.
Ei onnistu, eikä taida Suomenmaasta löytyä ensimmäistäkään tiedeyliopistoon peruskoulupohjalta päässyttä.
Taideyliopistot ovat erikseen ja niitä varten on sorvattu tuo poikkeuspykälä. Esim. lahjakkaita näyttelijöitä on päässyt teatterikorkeaan, vaikkei toisen asteen tutkintoa löydy. Samoin muusikkoja ja kuvataiteilijoita erikoislahjakkuuden ja kilpailuvoittojen ym. ansiosta.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:56"]
Ei todellakaan ole mahdollista.
Tuo avoin väylä on tarkoitettu niille, joilla on toisen asteen tutkinto.
Toisen asteen tutkinnon omaavat voivat pyrkiä sisään ilman pääsykoetta suoritettuaan suuren osan tutkinnostaan hyvin arvosanoin avoimessa yliopistossa.
Ilman toisen asteen tutkintoa pohjalla jää avoimen yliopiston puolella suoritetut opinnot harrastukseksi, sillä opiskeluoikeutta yliopistoon ei valitettavasti tulla myöntämään.
[/quote]
Juuri näin.
Ei ole mahdollista. Muutenhan kenenkään ei kannattaisi käydä lukiota, vaan voisi suoraan peruskoulusta mennä avoimeen yliopistoon opiskelemaan.
Sitten vain opinto-oikeutta hakemaan ja valmistuminen maisteriksi 3 vuotta nopeammin, kuin lukioon menneillä.
Ei onnistu, eikä taida Suomenmaasta löytyä ensimmäistäkään tiedeyliopistoon peruskoulupohjalta päässyttä.
Taideyliopistot ovat erikseen ja niitä varten on sorvattu tuo poikkeuspykälä. Esim. lahjakkaita näyttelijöitä on päässyt teatterikorkeaan, vaikkei toisen asteen tutkintoa löydy. Samoin muusikkoja ja kuvataiteilijoita erikoislahjakkuuden ja kilpailuvoittojen ym. ansiosta.
[/quote]
No sinä et ole tainnut päästä peruskouluakaan läpi? Tuolla aiemmin oli linkki 15-vuotiaana yliopistoon avoimen väylän kautta pääsestä Miikasta. Valmistui sittemmin 20-vuotiaana maisteriksi.
Mitä jankutat ja komppaat omia aiempia tekstejäsi, jotka perustuvat mutuun, kun kerran aiheesta on oikeaa tietoa jo tässä ketjussa. Avoimen väylä on tarkoitettu kaikille pohjakoulutukseen katsomatta.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 00:56"]
Ei todellakaan ole mahdollista.
Tuo avoin väylä on tarkoitettu niille, joilla on toisen asteen tutkinto.
Toisen asteen tutkinnon omaavat voivat pyrkiä sisään ilman pääsykoetta suoritettuaan suuren osan tutkinnostaan hyvin arvosanoin avoimessa yliopistossa.
Ilman toisen asteen tutkintoa pohjalla jää avoimen yliopiston puolella suoritetut opinnot harrastukseksi, sillä opiskeluoikeutta yliopistoon ei valitettavasti tulla myöntämään.
[/quote]
Juuri näin.
Ei ole mahdollista. Muutenhan kenenkään ei kannattaisi käydä lukiota, vaan voisi suoraan peruskoulusta mennä avoimeen yliopistoon opiskelemaan.
Sitten vain opinto-oikeutta hakemaan ja valmistuminen maisteriksi 3 vuotta nopeammin, kuin lukioon menneillä.
Ei onnistu, eikä taida Suomenmaasta löytyä ensimmäistäkään tiedeyliopistoon peruskoulupohjalta päässyttä.
Taideyliopistot ovat erikseen ja niitä varten on sorvattu tuo poikkeuspykälä. Esim. lahjakkaita näyttelijöitä on päässyt teatterikorkeaan, vaikkei toisen asteen tutkintoa löydy. Samoin muusikkoja ja kuvataiteilijoita erikoislahjakkuuden ja kilpailuvoittojen ym. ansiosta.
[/quote]
Mitä helvettiä? Juurihan tässä ketjussa on usein linkein todistettu, että todellakin suoraan peruskoulusta voi avoimen väylän kautta mennä yliopistoon. Jyväskylän yliopistossa, jonka linkki tänne laitettiin äsken, opetetaan mm. kielititeitä, fysiikkaa, matikkaa, kemiaa, bilsaa ja monia muita aineita, käytännössä kaikkea muuta paitsi teatteria.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 22:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 21:49"]
Vaikeeta on. Pääsykoemateriaali on sellaista että se vaatii tietynlaista lukutaitoa. Itsellä ystävä yritti mutta joutui jättämään leikin kesken kun ei yksinkertaisesti ymmärtänyt lukemaansa, eli pääsykoemateriaalia. Akateeminen teksti on omanlaistaan. Jos pystyt sisäistämään kirjat niin go for it!
[/quote]
Tämä väite on jokseenkin hölynpölyä. Joillain aloilla on tyyli kirjoittaa paljon sanomatta mitään ja mahdollisimman kapulakielisesti, mutta esimerkiksi kielitieteessä kirjoitetaan normaalia arkijärjellä tajuttavaa kieltä. Sanoisin, että humanistinen tiedekunta tarjoaa sellaisia pääsykoekirjoja, joita ymmärtää maallikkokin.
[/quote]
Täyttä huuhaata!
Juuri kielitieteen - jota ei lainkaan opeteta lukiossa - pääsykoekirjat ovat erityisen vaikeita ymmärtää. Kyse ei ole lainkaan mistään kieliopista, josta sinä ehkä puhut ja jota on tankattu vuosia koulussa. Vaan kieliTIETEESTÄ, joka on ihan eri asia.
Kieliä opiskelemaan pyrkivillä pääsykoe on kaksiosainen: kyseisen kielen hallinta eri muodoissaan sekä teoreettinen kielitiede, joka on monimutkaista filosofiaan pohjautuvaa tiedettä ja jonka oppiminen pelkistä kirjoista on hankalaa.
Tiedän montakin täyden kympin kielenlukijaa lukiosta, jotka ovat vuosia yrittäneet päästä Helsingin yliopistoon lukemaan haluamaansa kieltä. Vuosikausiksi ovat jääneet jumittamaan juuri tuon kielitiedeosion takia. Hakijoita on paljon ja keskimäärin vain 6% pääsee sisään. Sisäänpääsy on siis yhtä vaikeaa kuin esim. lääke- tai oikeustieteelliseen.
Monien muiden aineiden, joita on opiskeltu vuosikausia peruskoulussa ja/tai lukiossa, pääsykoekirjat sen sijaan ovat juuri niitä maalaisjärjellä luettavia. Kuten historia, biologia, maantiede, uskonto, psykologia ym.
Näissä vain tankkaamisen jaksaminen, perslihasten kestävyys ja muistin riittävyys ratkaisevat. Toki näihinkin on erittäin vaikea päästä, joten vain ne, joilla nuo em. kolme asiaa ovat parhaimmat, pääsevät sisään.
[/quote]
Onko sinulla mitään omaa kosketuspohjaa yliopisto-opintoihin?
Esimerkiksi psykologian pääsykokeeseen valmistaudutaan useimmiten tilastotieteen kirjalla. Kielten pääsykokeisiin ei valmistauduta lukemalla kielifilosofiaa, vaan niissäkin on suuri arvo itse kielen osaamisella. Kieliä on todella helppo päästä lukemaan.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 01:01"]
Suoraan peruskoulusta yliopistoon:
http://www.jylkkari.fi/arkisto/0513/pdf/07.pdf
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/08/tiedote-2009-10-01-20-26-52-275688
Maisteriksi 20-vuotiaana!
[/quote]
Ei onnistu Helsingin yliopistossa.
Joku Jyväskylän maalaisyliopisto, joka kamppailee rahoituksestaan ja olemassaolostaan, voi tällaiseen kekkulointiin ryhtyäkin ns. erityislahjakkaiden kohdalla, koska ovat hyvää mainosta yliopistolle muiden erityislahjakkaiden kohdalla.
"Hei erityislahjakas, tule meille maalaisyliopistoon, älä pyri kunnolliseen yliopistoon PK-seudulle. Meiltä voi valmistua maisteriksi ilman lukiota! (Ja tarvitsemme jatkossa väitöskirjasi, jotta saamme rahoitusta toimintaamme...)"
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:03"]
Lukio on niin perseestä. Ei mitään järkeä mennä homehtumaan jonnekin iltalukioon KOLMEKSI vuodeksi vain jotta pääsisi yliopistoon. Lukiossa yksinkertaisesti edetään aivan liian hitaasti, ja tuhrataan kallista aikaa tyhjänpäiväiseen muniin puhalteluun.
Normaalilla älyllä varustettu terve ihminen kyllä pärjää yliopistossa, vaikka jotkut oikislaiset muuta väittäisivät, kun ovat olevinaan niin välkkyjä.
[/quote]
Pah!
Ilmeisesti et - peruskoulupohjallasi - tiedä mitään lukio-opiskelusta.
Lukio on se koulu, jossa yleissivistys hankitaan. Missään sen jälkeen ei enää saa sitä samaa yleissivistystä, joka lukiossa opetetaan. Sen jälkeissä opinnoissa keskitytään omaan erikoisalaan.
Jos tietäisit jotain lukio-opiskeluista, et puhuisi mistään kolmesta vuodesta. Iltalukio on ollut KURSSIMUOTOINEN - ei luokkamuotoinen - jo vuosikymmenet, päivälukiokin vuosia.
Kurssimuotoinen tarkoittaa, että opiskelija itse valitsee suorittamansa kurssit ja niiden suoritustahdin. Ihan samalla lailla kuin yliopistossa.
Iltalukiossa eli aikuislukiossa opinnot voi siis suorittaa JUURI NIIN NOPEASTI kuin omat rahkeet sallivat!
Itse suoritin jo 20 vuotta sitten aikuislukion 2 vuodessa työn ohella. Sain lukiosta huippuarvosanat, pänttäsin pääsykokeisiin ja pääsin yliopistoon ekalla hakukerralla.
Ihan turha kuvitella, että lukion keskeyttäneille tai peruskoululaisille olisi jotain pikalinjoja yliopistoon. Ne koskevat vain oman alansa huippuälykkäitä poikkeuslahjakkuuksia.
Ei AP:n tapaisia lukiopudokkaita.