Miksi ystävä ei kestä toisten vaikeuksia
Kommentit (14)
En ymmärrä, miten saat aloittajan avauksesta, että ystävä jättää tosiystävän PULAAN? Syy kuuntelemattomuuteen voi olla se, ettei henkilöllä ole tosiaan kapasitettia sanoa mitään, mikä auttaisi koska hyvin useinhan tilanne on se, ettei toisen sanomiset kuitenkaan auta. Kuunteleminen tietenkin auttaa, mutta jos ap on niitä, jotka odottavat myös jotain vinkkejä tilanteeseen tai niiden pitää olla oikeanlaisia ja lopputulos on kuitenkin sama kuuntelit tai ei eli suututaan, kun toisella ei niitä ole tai vinkit ovat vääriä niin pulaanhan (sinun käyttämäsi luonnehdinta) ap sitten jäisi kuitenkin.
Eli jos ystäväsi ei osaa auttaa niin tosi ystävä haukkuu hänet hyvänpäivän tutuksi eikä ymmärrä, että jokaisella ei vain voi olla sanottavaa tai sellaisia ratkaisuja hänen tilanteeseensa, jotka hän haluaisi kuulla?
Minusta siinä voi aivan yhtä hyvin katsoa PEILIIN. Tuskinpa se vika aina toisessa on, vaikka se on helpompi niin mieltää. Tulee vaikkapa mieleen tilanne jossa nainen valittaa mieshelleen asioitaan ja mies sanoo jotain niin sitten raivostutaan, että huono neuvo. Ei KAIKKI naisetkaan aina osaa neuvoa ystävättäriään ja sitten olet HYVÄNPÄIVÄN tuttu, kun et haluaisi taas kuulla sanoneesi kaiken päin paskaa.
Minusta hyvänpäivän tutuksi toisia haukkuvia vaivaa sama; ei se ystävä ole sen tärkeämpi heille, kun kerran hyvänpäivän tutuksi ei-avunantokykyiset ystävät luokitellaan. Se, miten paljon he teistä välittävät tai miten empaattisesti teihin suhtautuvat ei näy siitä, osaavatko he ratkoa ongelmianne.
Ottaisitte tällaiset ystävät siitä mukavina, että he eivät kaiketi rasita teitä omilla asioillaan, vaikka ymmärrän kyllä ystävyydessä esiintyvän suolan maailmanparantamisessa, muitta kaikilla kai on kokemusta liikaa rasittavista ihmisistä, niin sitten kun olisi sellainen tarjolla niin haukutte hyvänpäiväntutuksi.
niin sitten kun olisi sellainen tarjolla joka ei rasita niin haukutte hyvänpäiväntutuksi.
korjaus
Ehkä ystävällä on omia huoliakin paljon eikä hän pysty kantamaan niiden lisäksi sinunkin taakkaasi.
Ihminen jonka olin tuntenut lapsesta asti lopetti yhtäkkiä yhteyden pidon,soitti vuosien päästä ja sanoi ettei ole soittanut kun oli ajatellut että jos minulle kuuluu huonoa,ei ole siksi soittanut tai muutakaan.Hän käyttänyt erikoisesti aiemminkin mutta tuo veti aika sanattomaksi.Sain kuitenkin sanottua että onneksi on ystäviä jotka ovat rinnalla hyvinä ja huonoina päivinä.Kestävät vaikeat ajatkin.En tiedä miksi edes soitti?
Tiedän ettei hänellä ole ystäviä,miksiköhän?
Miksi on lähtöoletus, että ystävän pitäisi jaksaa loputtomiin ja kokonaisvaltaisesti toisen ihmisen elämää? Ymmärrän sen, että jos on tarvis, ystävä voi auttaa asunnon löytämisessä, kun siippa pahoinpitelee, tai kannustaa etsimään töitä tai ottaa yh-äidin pienokainen hoitoon, jotta uupunut ihminen saa nukuttua univelkaa tai käytyä hammaslääkärillä, tai olla tukena sairauden koettaessa, mutta minkä ihmeen takia pitäisi jaksaa myötäelää ihan kaikki paska, mitä elämä tuo toiselle tullessaan?
Tosi ystävyys ei vaadi tai tahdo mitään.
Ystävä kuitenkin kehuu että hänellä on kaikki hyvin.
Ei ole oikea ystävä ehkä vaan olla tekemisissä pinnallisella hyvän päivän tasolla. Älä välitä, syy ei ole sinun.
Huono ystävä. Älä ota itseesi. Pärjäät paremmin ilman.
Ei kukaan jaksa oikeasti kuunnella jatkuvaa narinaa ja voivotusta.eikä tarvitsekaan! Ystäväsi ei voi tilanteellesi mitään. Hanki elämä ja ala sinäkin nauttia joskus jostain. En minäkään jaksaisi ihmistä, joka narisee ja ruikuttaa sen sijaan että yrittää itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja keksii muutakin puhuttavaa kuin oma paska elämä.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:22"]
Ei kukaan jaksa oikeasti kuunnella jatkuvaa narinaa ja voivotusta.eikä tarvitsekaan! Ystäväsi ei voi tilanteellesi mitään. Hanki elämä ja ala sinäkin nauttia joskus jostain. En minäkään jaksaisi ihmistä, joka narisee ja ruikuttaa sen sijaan että yrittää itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja keksii muutakin puhuttavaa kuin oma paska elämä.
Mistä tiedät tekeekö aloittaja koko ajan tätä? Järkyttävän epäempaattista tekstiä. Oletko jäänyt itse vaille kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä?
Eikö ole totta että ystävyyden laatu paljastuu juuri kriisitilanteissa? Minkä arvoinen on ystävyys, jos toinen kelpaa vain juhlaversiona?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:22"]
Ei kukaan jaksa oikeasti kuunnella jatkuvaa narinaa ja voivotusta.eikä tarvitsekaan! Ystäväsi ei voi tilanteellesi mitään. Hanki elämä ja ala sinäkin nauttia joskus jostain. En minäkään jaksaisi ihmistä, joka narisee ja ruikuttaa sen sijaan että yrittää itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja keksii muutakin puhuttavaa kuin oma paska elämä.
Mistä tiedät tekeekö aloittaja koko ajan tätä? Järkyttävän epäempaattista tekstiä. Oletko jäänyt itse vaille kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä?
Eikö ole totta että ystävyyden laatu paljastuu juuri kriisitilanteissa? Minkä arvoinen on ystävyys, jos toinen kelpaa vain juhlaversiona?
[/quote]
Jotenkin huvittavaa, että ihminen, joka luultavasti ajattelee näin: "Ei ole oikea ystävä ehkä vaan olla tekemisissä pinnallisella hyvän päivän tasolla. Älä välitä, syy ei ole sinun."
vastaa näin kuin teet.
Eli vastauksessasi on lause: Oletko jäänyt itse vaille kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä? Ja sitten et ymmärrä etkä kuuntele häntä, jota ojennat.
Olet sen sijaan valmis tuomitsemaan aloittajan ystävät vain sen takia, että nämä eivät ole saaneet kuuntelevaa korvaa eivätkä ymmärrystä. Itsehän sä ilmeisesti olet ja jaksat sen turvin (et omaa erinomaisuuttasi tai koska et olisi hyvänpäiväntuttu) kuunnella muita ja siksi voit kusta sellaista apua vaille jääneitä silmään.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 17:22"]
Ei kukaan jaksa oikeasti kuunnella jatkuvaa narinaa ja voivotusta.eikä tarvitsekaan! Ystäväsi ei voi tilanteellesi mitään. Hanki elämä ja ala sinäkin nauttia joskus jostain. En minäkään jaksaisi ihmistä, joka narisee ja ruikuttaa sen sijaan että yrittää itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja keksii muutakin puhuttavaa kuin oma paska elämä.
Mistä tiedät tekeekö aloittaja koko ajan tätä? Järkyttävän epäempaattista tekstiä. Oletko jäänyt itse vaille kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä?
Eikö ole totta että ystävyyden laatu paljastuu juuri kriisitilanteissa? Minkä arvoinen on ystävyys, jos toinen kelpaa vain juhlaversiona?
[/quote]
Jotenkin huvittavaa, että ihminen, joka luultavasti ajattelee näin: "Ei ole oikea ystävä ehkä vaan olla tekemisissä pinnallisella hyvän päivän tasolla. Älä välitä, syy ei ole sinun."
vastaa näin kuin teet.
Eli vastauksessasi on lause: Oletko jäänyt itse vaille kuuntelevaa korvaa ja ymmärrystä? Ja sitten et ymmärrä etkä kuuntele häntä, jota ojennat.
Olet sen sijaan valmis tuomitsemaan aloittajan ystävät vain sen takia, että nämä eivät ole saaneet kuuntelevaa korvaa eivätkä ymmärrystä. Itsehän sä ilmeisesti olet ja jaksat sen turvin (et omaa erinomaisuuttasi tai koska et olisi hyvänpäiväntuttu) kuunnella muita ja siksi voit kusta sellaista apua vaille jääneitä silmään.
[/quote]
No jos heti ryhdytään välttelemään vaikka aikaisemmin on haluttu olla ystäviä, ja kyseessä saattaa olla Ap:n tahtomatta syntynyt tilanne (esim. sairaus, onnettomuus) niin kyllä se puhuu selvästi omaa kieltään. Raukkismaista toimintaa - antaisin vielä anteeksi, jos ystävä kertoisi syyn toiminnalleen.
Ap ei ainakaan avausviestissään kertonut olevansa vaikeuksissa koko ajan, tai valittavansa turhanpäiväisesti jatkuvasti.
Itse en jätä tosiystävää pulaan. En ole koskaan kussut ketään silmään, koska minulla on kunniantuntoa.
En oikeastaan ymmärrä väitteitäsi ollenkaan. Kommentoimme hyvin niukan informaation varassa Ap:n ystävän toimintaa. Minä näen asian näin, näe sinä asia omalla tavallasi ja Ap päättäköön ketä uskoo.
Mulla se menee näin: jos ihmissuhde on ollut vastavuoroinen, autan ystävääni hädän hetkellä. Jos taas ystävyyssuhde on alunalkujaankin huono tai yksipuolinen, en uhraudu. Ei tee mieli auttaa "ystävää" jos ystävyys on hyväksikäyttö/hyötysuhde