AV:n jatkotarina

Luku 2

Ovesta astui sisään 15 vankilavuoden jälkeen vankilasta karannut mies. Hän tuli etsimään asunnosta rahaa ja aseita, mutta löysi pariskunnan sängystä.

Hän määräsi miehen pois sängystä ja sitoi hänet tuoliin. Sidottuaan naisen sänkyyn hän asettui naisen päälle, suuteli naisen kaulaa, nousi ylös ja meni kylpyhuoneeseen.

Vankikarkurin ollessa kylpyhuoneessa mies sanoi naiselleen: "Jos hän pyytää seksiä, älä vastustele. Jos hän suuttuu, hän todennäköisesti tappaa meidät molemmat. Pysy vahvana, kulta. Minä rakastan sinua." Nainen vastasi: "Hän ei suudellut kaulaani, vaan kuiskasi korvaani. Hän kertoi olevansa homo ja pitävänsä sinua söpönä. Hän kysyi, onko meillä vaseliinia, ja kerroin hänelle, mistä sitä löytää. Pysy vahvana, kulta. Minäkin rakastan sinua!"

Gunnar asteliulos kylpyhuoneesta kumihanskat kädessä Nivea-pullon kanssa. Tämä sai Georgen silmät kostumaan järkytyksestä.

3. Luku
Samaan aikaan Sofia odotti huolestuneena kotona. Miksei George ollut palannut? Hän asteli olohuoneeseen, ja etsi kännykkäänsä.
Hän yritti soittaa miehelleen, mutta Georgen puhelin alkoi soida keittiössä. Typerys oli jättänyt puhelimen kotiin.
Sofia lysähti tuolille. Kun tarkemmin ajatteli, George oli ollut monta kertaa yön pois kotoa. Sofia nappasi kännykän nopeasti käteensä. Hän alkoi selata viestejä. Vastasyntynyt epäilys osoittautui todeksi.
Sofian käsi vapisi. Miksi hän oli ollut niin sinisilmäinen? Miksei hän ollut uskonut Georgen eksän varoituksia? Sofia juoksi ulos. Hän ei vaivautunut ottamaan takkia mukaansa. Sitä ei tarvittu. Hän tiesi että lähellä kulki vielä junia. Ja hän tiesi miten halusi päättää elämänsä...

4. Oli veturinkuljettajien lakko, joten...

4 luku
Huimaa vauhtia ohikiitävät junat...
Ilma, niin raikas yöilma...
Kylmä joka kumpusi sisältä petetyksi tulemisen takia.
Nyt.
Nyt. Hän aikoi ottaa viimeisen askeleen.

Sofia heräsi. Hän oli kaatunut pökertyneenä maahan. Ei junia lähimaillakaan.

5. Luku
Georgen ajatukset poukkoilivat. Hän sai huomaamatta ujutettua toisen kätensä naruista. Hänen taskussaan oli linkkuveitsi, muttei hän muistanut enää miksi.

Sen pituinen se

elin oli, ettei Gunnar voinut uskoa silmiään.

Sofia hoiperteli pitkin pimeää katua. Hän katsoi läheistä taloa. Ovi oli murrettu auki. Hänestä tuntui että yläkerrassa tapahtui jotain. Hän päätti mennä tutkimaan.

Luku 6

Linda oli palannut Pariisista ja etsi pölyisestä kodistaan vanhan ystävän puhelinnumeroa.

Eteisestä olohuoneeseen, sieltä yläkertään. Ovi oli auki. Huoneesta kuului epäilyttäviä ääniä. Hän avasi oven ja järkyttyi näjdessään Georgen tositoimissa miehen kanssa...

Ihan kuin huoneen sänkyyn olisi sidottu joku, joka oli myöhemmin siitä lähtenyt. Omituista...
Sofiaa ei kiinnostanut tuo outo seikka eikä naistenvaatteet lattialla. Hän halusi kostaa miehelleen.

Linda ajatteli soittaa Inkalle...
Kun huomasi tämän juoksevan vähissä vaatteissa hänen ovelleen...

"Mitä v***a sinulle on tapahtunut?" Linda älähti.
"Päästä minut vain sisään, minun täytyy soittaa poliiseille," Inka sanoi.
Puhelun jälkeen Inka alkoi kertoa mitä oli tapahtunut.
"George on joutunut pahaan pulaan. Olin viettämässä ihanaa iltaa hänen kanssaan kun joku rikollinen tuli..."
"GEORGEN kanssa?"
"No haloo, me seurustellaan!"
"Eikö hän ole kertonut MINUSTA?"
"Miten niin SINUSTA? Voi ei, älä vaan sano..."
Kiusallinen hiljaisuus lankesi heidän ylleen.