Lue keskustelun säännöt.
Onko minusta äidiksi?
10.02.2015 |
Nukuin viime yönä neljä tuntia ja nukahdin tänään töihin ja nyt olen nukkunut kolme tuntia. Tuntuu mahdottomalta, että tällä väsymyksen siedolla pystyisi tekemään lapsia?
Miten te erittäin paljon unta vaatineet olette selvinneet pikkulapsivaiheesta?
Kommentit (7)
Oikeastaan tänään tajusin, että ei minusta tuon nukkumisen vuoksi ole äidiksi. Eihän sitä kestä avioliittokaan, että käyttäydyn kuin pyörremyrsky.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko hakenut apua uniongelmiisi?
Olen itse aina ollut iltavirkku ja aamutorkku. Väsymys ja toisaalta valvomisen sietäminen on kuitenkin vauvan kanssa ollut erilaista kuin ennen. Lapsiperhe-elämä pakottaa aika säännölliseen rytmiin ihan hyvällä tavalla. Niin itsestäänselvältä kuin se kuulostaakin, säännölliset ruoka- ja nukkumaanmenoajat vaan toimii, myös aikuisille. Sitä jaksaa, koska on syy/pakko jaksaa, ja toisaalta taas nukkuu, koska väsyttää oikeaan aikaan.
Olen joskus kärsinyt myös vakavista nukahtamisongelmista aikoinaan vuosia. Niihin auttoi masennuslääkitys, vaikka en kokenut itseäni masentuneeksi, pikemminkin ehkä ahdistuneeksi. Ahdistusoireet pahenivat iltaisin ja vaikeuttivat nukahtamista. Lääkitys vei ne pois ja elämästä tuli - paljon helpompaa ja mukavempaa. Näinkin voi käydä. Avun sain ihan tavallisesta terveyskeskuksesta ilman vippaaskonsteja.
Ei minulla varsinaisia uniongelmia ole, en vain kestä valvomista. Vähintään 9 tuntia täytyy saada vuorokaudessa syvää unta. Usein sängyssä menee yli kymmenen.
No aika paljon kanssa riippuu kuinka hyvän miehen valitset. Jos on huomioonottava mies, niin hän voi ainakin viikonloppuisin heräillä lapsen kanssa että sinä saat välillä nukkua. Lisäksi kyllä se helpottaa, että olet äitiyslomalla. Eli pystyt lepäämään kun vauva nukkuu, oli päivä tai yö. Ok, et saa kyllä 9 tuntia putkeen unta, mutta pätkissä mahdollista saada enemmänkin.
Siihen tottuu. Itse en saanut loppuraskaudestakaan enää nukuttua joten valvoin yöt jo 2kk ennen vauvan syntymää. Nukuin sitten päivällä, jos pystyin. Vauvan syntymän jälkeen hormonit auttaa jaksamaan vähälläkin unella aikansa, mutta ihminen tarvitsee myös unta. En tiedä miten itsekin jaksoin vuoden 4-5 tunnin pätkäunilla, mutta jotenkin siitä selvisi. Ei sitä väsymystä edes kunnolla tajunnut kun vasta jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 21:24"]
Siihen tottuu.
[/quote]
Kuitenkin tuntuu hurjalta alkaa tehdä lasta luottaen siihen, että siihen tottuu. Mitä jos ei totukaan? Mistä sen etukäteen tietää?
Huonosti...
Mutta pakkohan se on.
Äitiys on paljon muutakin kuin vauvavuosi.
Omat:19, 17, 14 ja 11