Mielenterveysongelmaiset äidit tai isät, miten
varmistatte, että pystytte esimerkiksi masennuksesta huolimatta olemaan mahdollisimman hyviä vanhempia?
Onko teillä lääkitys, syöttekö terveellisesti, käyttekö terapiassa, liikutteko runsaasti, vältättekö alkoholia tms.?
Kommentit (6)
Olen lapsen kanssa tavallinen. Kun hän ei ole paikalla, tuijotan seinää ja mietin itsemurhaa.
Vastaan bipo miehen puolesta. Hänellä on lääkitys, mikä ei kaikkea depressiota vie. Hänelle on nimenomaan tarkeintä että lapsi saisi hyvän lapsuuden. Välillä on huonoja kausia ettei jaksa, mutta minkäs teet. Liikkuu kyllä paljon.
On lääkitys, tapaan hoitajaa säännöllisesti, nukun ja syön hyvin. Mieheni on päävastuussa lapsista ensisijaisesti, minulla aina mahdollisuus vetäytyä omaan tilaani hengähtämään jos siltä tuntuu. En käytä päihteitä.
t. epävakaa ahdistushäiriöinen kera toistuvan masennuksen
Pitää vain tarkasti kulissit yllä, niin eivät pääse lastensuojelun tyypit iskemään väliin. Helppoa, kun tietää itse järjestelmän sisällä työskentelevänä, mitä eri tahoille tulee sanoa. Auttaa myös, että ei pidä turhaan yhteyttä sukulaisiin tai tuttuihin. Kotonamme ei ole käynyt viiteen vuoteen edes sukulaisia.
Nostan vanhaa keskustelua, koska aihe koskettaa itseä nyt kun sain tietää olevani raskaana.
Syön lääkkeet, käyn kontrolleissa, käyn töissä ja nukun riittävästi. Juon ylipäätään harvoin. Sairastanut 8 vuotta bipoa.