Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työttömät lumitöihin ilman palkkaa. Porissa.
08.02.2015 |
Sankat lumipyryt ja aura-autojen kasaamat lumivallit ovat monille vanhuksille talvinen riesa ja kovana rasitteena terveysriski. Osaa porilaisista vanhuksista pystyvät auttamaan mobilisoidut työllistetyt. Työllisyyden kuntakokeilussa on liikkeellä Porin alueella kaksi partiota, Mopiili ja Green Care.
Näin alkoi Satakunnan Kansan juttu, joka oli otsikoitu väärin Työllistettyjä vanhusten avuksi lumitöihin. Otsikon pitäisi kuulua Työttömät lumitöihin ilman palkkaa.
Mopiili on kaupungin tukema Porin Seudun Työttömät ry:n hanke, joka järjestää
työttömien toimintakeskuksen koulutus-, työllistämis- ja ruokalatoimintaa. Green Care -hanke pääsi viime syksynä uutisiin järjestämällä maatiloille palkattomia renkejä ja piikoja.
Työn näissä hankkeissa tekevät työttömät ilman palkkaa. Työllistettyjä he ovat vain virallisessa liturgiassa. Kaikkea palkatta tehtävää työtä sanotaan nykyisin työllistämiseksi, koska se kuulostaa hyvältä ja hämää ihmisiä.
Varsinaisen työn tekevät kolaajat eivät saa palkkaa, mutta ei apu lumitöihin silti ole täysin ilmaista. Kaupungin on katettava lumitöistä saaduilla maksuilla muun muassa polttoainekulut, sanoo lehti. Sitä lehti ei sano, että niillä maksuilla katetaan myös työttömien yhdistyksen toimintaa ja lumenkolaajia vartioimaan palkattujen työvalmentajien palkkoja. Avun hintaakaan ei kerrota, mutta yleensä näitä orjia saa kaikista työpajoista suunnilleen kympin tuntihintaan. Se lumenkolaaja saa vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Sitäkään lehti ei kerro miten tasapuolisuus toteutuu eli pystyvätkö kaikki apua tarvitsevat vanhukset ostamaan tätä palvelua.
Porissa on ruvettu valkopesemään palkatonta työtä hyväntekeväisyydeksi ja työllistämiseksi vetoamalla vanhusten auttamiseen. Onhan se sitäkin, mutta ensisijjaisesti se on työttömien hyväksikäyttöä ilmaisena työvoimana. Kuten jutussa sanotaan, niin normaalisti he tekevät kaupungin töitä. En varmaan arvaa pahasti pieleen, jos veikkaan heidän puhdistavan vaikkapa kaupungin omien rakennusten kattoja lumesta ja korvaavan muutenkin palkattua työvoimaa. Laki kieltää palkattomien käyttämisen korvaavana työvoimana, mutta tästä lainkohdasta en ole kuullut missään piitattavan.
Olenkin jo ihmetellyt miksi tänä talvena ei ole hirveästi vaadittu työttömiä lumitöihin leipäpalansa eteen. Ehkä ajatus on jo toteutettu muuallakin niin hyvin, että vaatimuksille ei enää ole tarvetta. Kuntouttava työtoiminta on minun havaintojeni mukaan kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti, kun kunnat ovat oivaltaneet tämän säästämisen mahdollisuuden.
Kun työtön kolaa palkatta lunta, niin kunta säästää hänen työmarkkinatukensa maksuosuuden verran ja saa lisäksi työllistämiskorvausta valtiolta 10.09 euroa päivässä. Pihansa puhtaaksi saavalta vanhukselta laskutetut kympit menevät kokonaan työn organisoijien taskuun eikä lumenkolaaja näe niistä vilaustakaan.
Saahan vanhuksia ja liikuntaesteisiä auttaa, en minä sitä kiellä. Mieluummin näkisin kuitenkin sitä tehtävän ilman näitä organisoituja välikäsiä, joita sivistysmaissa sanottaisiin orjakauppiaiksi.
http://sakutimonen.com/2015/02/palkattomat-lumenkolaajat/
Kommentit (684)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
Meille on eilen palstalla opetettu, että sama toiminta ei ole aina työtä. Esimerkiksi, jos vien autolla kaverini muuttolaatikoita, ei se ole työtä vaan talkootoimintaa. Mutta jos muuttomies tekee samaa, on kyseessä työ koska hän ei tee sitä palkatta kaverilleen.
Tässä ketjussa käytyä keskustelua vasten näkisin että toiminnalla on siis neljä eri luokkaa:
1) Työ. Tätä tehdään rahaa vastaan.
2) Ei-työ. Tätä tehdään itselle ja kavereille palkatta.
3) Orjatyö. Tätä tehdään silloin kun ollaan toisen henkilön omaisuutta. Tätä esimerkiksi voi olla soutotyö kaleerissa, työ suolakaivoksilla tai puuvillapelloilla, kamaripalvelijana tai kirjurina toimiminen.
4) Osallistava aktiviointitoiminta.
Yksi ja sama lumen kolaaminen siis voi kuulua mihin tahansa noista neljästä ryhmästä. Keskustelu tässä ketjussa on sahannut työttömien ja maksajien kannanottojen välillä. Työttömien mielestä, jos heidät osallistetaan käyttämään lumilapiota, niin koska se ei ole kakkosluokkaa on se väkisinkin kolmosluokkaa. Pääsääntöisesti maksajat sen sijaan eivät koe omistavansa työttömiä omaisuuteenaan vaan ja torjuvat kolmoisluokituksen ja pitävät nelosluokkaa ihan hyödyllisenä työttömien kannalta, jolleivat kakkosluokkaan kuuluvaa toimintaa itselleen löydä. Maksajat mieluummin näkevät työttömät tekemässä jotain, jollei keskittynyt kakkosluokan toiminnan etsintä tuo tulosta.
Todennäköisesti tästä ei tulla pääsemään yksimielisyyteen. Kehityksen trendi on, että nelosluokan toimintaa lisätään. Työttömät jupisevat rupeavansa rötöstelemään ja ettei poliisit saa heitä vankilaan koska keskimääräinen omaisuusrikosten selvittämisprosentti laskee, mutta itse uskon että tuo on turhaa uhoamista.
Loppujen lopuksi työttömyyden ratkaisu löytyy siirtolaisuudesta, kuten aina ennenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun maksajien kyky ja halu maksaa loppuu. Sillä tiellä ollaan, koska valtion velkaantumista ei Suomessa olla saatu kuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
Meille on eilen palstalla opetettu, että sama toiminta ei ole aina työtä. Esimerkiksi, jos vien autolla kaverini muuttolaatikoita, ei se ole työtä vaan talkootoimintaa. Mutta jos muuttomies tekee samaa, on kyseessä työ koska hän ei tee sitä palkatta kaverilleen.
Tässä ketjussa käytyä keskustelua vasten näkisin että toiminnalla on siis neljä eri luokkaa:
1) Työ. Tätä tehdään rahaa vastaan.
2) Ei-työ. Tätä tehdään itselle ja kavereille palkatta.
3) Orjatyö. Tätä tehdään silloin kun ollaan toisen henkilön omaisuutta. Tätä esimerkiksi voi olla soutotyö kaleerissa, työ suolakaivoksilla tai puuvillapelloilla, kamaripalvelijana tai kirjurina toimiminen.
4) Osallistava aktiviointitoiminta.
Yksi ja sama lumen kolaaminen siis voi kuulua mihin tahansa noista neljästä ryhmästä. Keskustelu tässä ketjussa on sahannut työttömien ja maksajien kannanottojen välillä. Työttömien mielestä, jos heidät osallistetaan käyttämään lumilapiota, niin koska se ei ole kakkosluokkaa on se väkisinkin kolmosluokkaa. Pääsääntöisesti maksajat sen sijaan eivät koe omistavansa työttömiä omaisuuteenaan vaan ja torjuvat kolmoisluokituksen ja pitävät nelosluokkaa ihan hyödyllisenä työttömien kannalta, jolleivat kakkosluokkaan kuuluvaa toimintaa itselleen löydä. Maksajat mieluummin näkevät työttömät tekemässä jotain, jollei keskittynyt kakkosluokan toiminnan etsintä tuo tulosta.
Todennäköisesti tästä ei tulla pääsemään yksimielisyyteen. Kehityksen trendi on, että nelosluokan toimintaa lisätään. Työttömät jupisevat rupeavansa rötöstelemään ja ettei poliisit saa heitä vankilaan koska keskimääräinen omaisuusrikosten selvittämisprosentti laskee, mutta itse uskon että tuo on turhaa uhoamista.
Loppujen lopuksi työttömyyden ratkaisu löytyy siirtolaisuudesta, kuten aina ennenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun maksajien kyky ja halu maksaa loppuu. Sillä tiellä ollaan, koska valtion velkaantumista ei Suomessa olla saatu kuriin.
[/quote]
Heh, korjataan nyt itse sen verran, ettei kukaan vallan hämmenny. Omassa tekstissäni ykkös- ja kakkosluokka vaihtoivat paikkaa. En toki tarkoita, että työttömien tulisi keskittyneesti etsiä talkootoimintaa tehtäväkseen. :-)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:57"]
Jos et halua tehdä mitään, miksi muiden pitäisi silti kustantaa elämisesi?
[/quote]
Miksi ihmiset ovat hanakoita maksamaan veroja siitä hyvästä, että voittoa tuottava yritys saa maksun siitä, että ottaa työntekijöitä yksinkertaisiin työtehtäviin, eikä maksa itse mitään?
(Teen itse työtäni yksityisellä, eikä meillä firma saa mitään yhteiskunnan tukia, lukuunottamatta jotain projekteja, mitä tehdään julkiselle sektorille, silloin saadaan välillisesti tukea kun laskutamme julkista sektoria).
Voinko tulkita tästä, että 558 tyrehdytti keskustelun omalla "hir-ve-än" nokkelalla ja oivaltavalla sanojen vääntelyllä? On tämä hienoa, kun oikeasti hyväkin keskustelu tiivistyi tuohon typerään orja-sanan ympärillä kikkailuun, siirtolaisuuteen ja venäläisiin palstaviljelijöihin. Ei, kyseessä ei ole loistavia argumentteja, joihin kukaan ei osaa vastata kärkevästi, eikä edes mitään kovin älykästä tai oivaltavaa. Ainoastaan älyttömän typerää vääntöä sellaisen asian ympärillä, joka oikeasti kurjistaa aika monen elämää. Se on koko valtion ongelma, että meillä on entistä vähemmän ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä. Over and out, ja hyvä 558: ei tarvitse vastata. Saat pitää kuule täällä omaa kivaasi ihan rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:57"]
Jos et halua tehdä mitään, miksi muiden pitäisi silti kustantaa elämisesi?
[/quote]
Miksi ihmiset ovat hanakoita maksamaan veroja siitä hyvästä, että voittoa tuottava yritys saa maksun siitä, että ottaa työntekijöitä yksinkertaisiin työtehtäviin, eikä maksa itse mitään?
(Teen itse työtäni yksityisellä, eikä meillä firma saa mitään yhteiskunnan tukia, lukuunottamatta jotain projekteja, mitä tehdään julkiselle sektorille, silloin saadaan välillisesti tukea kun laskutamme julkista sektoria).
[/quote]
En tiedä. Kaikkinaista tukiviidakkoa pitäisi karsia. Työehtojen sopimiseen enemmän vapautta, niin työllistämiseen ei enää tarvita tukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
Meille on eilen palstalla opetettu, että sama toiminta ei ole aina työtä. Esimerkiksi, jos vien autolla kaverini muuttolaatikoita, ei se ole työtä vaan talkootoimintaa. Mutta jos muuttomies tekee samaa, on kyseessä työ koska hän ei tee sitä palkatta kaverilleen.
Tässä ketjussa käytyä keskustelua vasten näkisin että toiminnalla on siis neljä eri luokkaa:
1) Työ. Tätä tehdään rahaa vastaan.
2) Ei-työ. Tätä tehdään itselle ja kavereille palkatta.
3) Orjatyö. Tätä tehdään silloin kun ollaan toisen henkilön omaisuutta. Tätä esimerkiksi voi olla soutotyö kaleerissa, työ suolakaivoksilla tai puuvillapelloilla, kamaripalvelijana tai kirjurina toimiminen.
4) Osallistava aktiviointitoiminta.
Yksi ja sama lumen kolaaminen siis voi kuulua mihin tahansa noista neljästä ryhmästä. Keskustelu tässä ketjussa on sahannut työttömien ja maksajien kannanottojen välillä. Työttömien mielestä, jos heidät osallistetaan käyttämään lumilapiota, niin koska se ei ole kakkosluokkaa on se väkisinkin kolmosluokkaa. Pääsääntöisesti maksajat sen sijaan eivät koe omistavansa työttömiä omaisuuteenaan vaan ja torjuvat kolmoisluokituksen ja pitävät nelosluokkaa ihan hyödyllisenä työttömien kannalta, jolleivat kakkosluokkaan kuuluvaa toimintaa itselleen löydä. Maksajat mieluummin näkevät työttömät tekemässä jotain, jollei keskittynyt kakkosluokan toiminnan etsintä tuo tulosta.
Todennäköisesti tästä ei tulla pääsemään yksimielisyyteen. Kehityksen trendi on, että nelosluokan toimintaa lisätään. Työttömät jupisevat rupeavansa rötöstelemään ja ettei poliisit saa heitä vankilaan koska keskimääräinen omaisuusrikosten selvittämisprosentti laskee, mutta itse uskon että tuo on turhaa uhoamista.
Loppujen lopuksi työttömyyden ratkaisu löytyy siirtolaisuudesta, kuten aina ennenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun maksajien kyky ja halu maksaa loppuu. Sillä tiellä ollaan, koska valtion velkaantumista ei Suomessa olla saatu kuriin.
[/quote]
Ei kai tässä ollut tarkoituskaan päästä mihinkään yleiseen konsensukseen vaan löytää uusia näkökulmia. Uudet näkökulmat eivät voi perustua siihen, mitä sinä uskot tai et usko tapahtuvan eivätkä siihen, mitä "maksajat mieluiten näkisivät työttömät tekemässä". Huomaatko, että tällä logiikalla maksaja olet sinä, työtön on putkimies, eri alojen tohtori, ad, keittäjäjä, medianomi ja insinööri jne. jne. Minä en työllisenä ole ollut niinkään huolissani siitä, että turvaan jonkun työttömän perustoimeentulon vaan esim. siitä, miten suuri määrä verorahaa menee vuodessa alkoholihaittojen hoitamiseen. En kuitenkaan näe, että vain minun - tai jonkun muun - mutuun perustuva näkemys voisi olla perusteena sille, miten pitäisi yhteiskunnallisesti pitäisi toimia parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi.
Sinä kuitenkaan et tartu yhteenkään tolkulliseen vasta-argumenttiin vaan jatkat samaa maksajat-työttömät -linjalla liikkuvaa jankkausta ja hoet miten täällä vielä tulevat työttömät tarttumaan lumilapioon tai/ja lähtemään siirtolaiseksi.
Jäärä mikä jäärä. Sen verran on elämä opettanut, että tätä jankkaamista on turha enää jäädä jatkamaan. Mutta Suomen kansantaloudelle toki onni, että sinun kaltaisesi valioluokka jää tänne.
Over and out.
t. Se yrittäjän vaimo
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:52"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:57"]
Jos et halua tehdä mitään, miksi muiden pitäisi silti kustantaa elämisesi?
[/quote]
Miksi ihmiset ovat hanakoita maksamaan veroja siitä hyvästä, että voittoa tuottava yritys saa maksun siitä, että ottaa työntekijöitä yksinkertaisiin työtehtäviin, eikä maksa itse mitään?
(Teen itse työtäni yksityisellä, eikä meillä firma saa mitään yhteiskunnan tukia, lukuunottamatta jotain projekteja, mitä tehdään julkiselle sektorille, silloin saadaan välillisesti tukea kun laskutamme julkista sektoria).
[/quote]
En tiedä. Kaikkinaista tukiviidakkoa pitäisi karsia. Työehtojen sopimiseen enemmän vapautta, niin työllistämiseen ei enää tarvita tukia.
[/quote]Kun se ei niin toimi. Yhteiskunnalle ei ole mitään etua siitä, että varsinkaan vientiyritysten palkanmaksun kautta tuleva verotulo poljetaan paikallisella sopimisella. Se ei ole vaihtoehto.
Toki se on elinkeinoelämän märkä päiväuni ja tähän suoraan liittyvä ulkomainen halpatyövoima.
Kaikki tähtää siihen, että Suomessa on 20v. kuluttua pieni mutta hyvin toimeentuleva omistava kansanosa ja suuri toimeentulon rajalla elävä työläiskansa. Keskiluokka tuhotaan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:24"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
On katsos eri asia tekeekö tuottavaa työtä vai ei. Minä olen tehnyt pariakin työtä samaan aikaan ja viikkotuntimäärä meni yli 70 helposti. Elämä on sellaista.
Sinun palkkasi on se työttömyyskorvaus. Mitään korvauksia EI pidä maksaa ilman velvoitetta.
Eikä kukaan työnantaja halua palkata ihmistä joka on esim. ollut kolme vuotta tekemättä mitään.
[/quote]
Totta. Kehitysvammaisetkin saavat ilmaiseksi kaiken maailman vammaistukia. Heidänkin pitää tehdä jotain noiden korvausten eteen. Sairaslomalla olevatkin voivat puuhastella työpajoilla sairauspäivärahan eteen, samoin eläkeläiset. Kotiäidit tulee laittaa työtoimintaan kotihoidontukea vastaan. Lapsilisiä vastaan tulee myös tehdä tietty määrä kuukaudessa esim. lumitöitä tai risusavottaa. Jos joku käy yksityisellä ja saa siitä KELA-korvauksen, hänen tulee korvata tuo summa työskentelemällä ilmaiseksi valtiolle.
On myös paljon ammatteja, jotka eivät tee tuottavaa työtä. Hyvänä esimerkkinä nämä orjatyöpajojen ohjaajat. Eivät he tuota yhteiskunnalle mitään, he vain lisäävät menoja. Heille ei kuulu tällöin maksaa palkkaakaan. Itse asiassa hyvin suuri osa julkisesta sektorista on ns. tuottamatonta työtä. Eli ei heillekään palkkaa.
[/quote]
On huutava vääryys, että kehitysvammaiset eivät saa palkkaa tekemästään työstä. Tämä on epäkohta, joka tulisi välittömästi korjata. Heidän tekemäänsä työtä kutsutaan kai työtoiminnaksi tms ja sitä käytetään verukkeena sille, ettei palkkaa tarvitse maksaa. Se on epäoikeudenmukaista ja minua suututtaa tuo asia. Minä en ymmärrä sitä. He kuitenkin tekevät parhaansa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:58"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:40"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 23:12"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:08"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 21:54"]Pääsis varmaan heti eduskuntaan se joka keksis lähteä ajamaan sitä asiaa että työttömät alkais auttaa vanhuksia yms. korvauksen saadakseen. [/quote] Työtön on oikeasti " työtön työnhakija". Eli työttömän työtä on palkkatyön etsiminen, ei olla ilmainen orja kunnalle. Jos työttömät velvoitetaan tällaisiin aputöihin, milloin heille jää aikaa etsiä sitä oikeaa työtä ja käydä haastatteluissa? Ärsyttää suunnattomasti että työttömät niputetaan aina samaan kastiin. Ensinnäkin vain murto-osa on pitkäaikaistyöttömiä. Omat työttömyysjaksoni ovat kestäneet 1-3 kk. Sinä aikana olen kirjoittanut n. 10 työhakemusta päivässä. Olisinko koskaan saanut oikeita töitä, jos olisin viettänyt päiväni lunta luomassa? Tuskin.
[/quote]
Et olisi ilmainen orja vaan maksullinen sellainen. Kukaan ei ehdota, että loisit lunta 24/7 vaan sitä voisi tehdä vaikka 1-2 päivää viikossa.
Koko prosessin voisi porrastaa esimerkiksi siten, että 3 kk saisi keskittyä pelkkään työnhakuun, sitten työttömälle voitaisiin ehdottaa vaikka sitä lumenluontia pariksi päiväksi viikossa. Siitä voisi vielä kieltäytyä seuraavat 3 kk, mutta tämän jälkeen jos työttömyys vielä jatkuisi, tulisi tehdä 1-2 päivää jotain yleishyödyllistä.
Ja jos joku haluaisi luoda lunta jo ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien, siihenkin annettaisiin mahdollisuus.
[/quote]
Mutta missä se työterveyshuolto olisi?
[/quote]
Eiköhän sairastapauksissa voisi käydä terveyskeskuksessa? Tavoite on, että tämä ei olisi mikään pysyvä ratkaisu kenellekkään, vaan koko ajan haettaisiin sellaisiin töihin, joilla elättää itsensä.
[/quote]
Terveyskeskus ei ole ilmainen, kuten työterveyshuolto. Siinä on suuri ero.
[/quote]
Terveyskeskus on ilmainen. Vaikka ei olisi niin mitä sitten? Eiköä sinun pitisi maksaakkin omasta terveydestäsi?
[/quote]
Olen käynyt viimeisen neljän vuoden aikana työterveydenhuollossa tasan kerran. Työterveyshuollon puuttuminen ei pitäisi olla ongelma väliaikaisesti työllistävissä ratkaisuissa. Ellei tarkoituksenasi ole mennä hoidattamaan sinne pitkäaikaisia sairauksiasi?
[/quote]
Minä tarvitsin kerran työkokeilupaikkaan lääkärintodistuksen lyhyestä sairauspoissaolosta. Terveydenhoitajan kirjoittama ilmainen todistus ei kelvannut. Tuo todistus maksoi minulle noin parin päivän ruokakorvauksen verran. Se ei tunnu kohtuulliselta. Miksi siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin vähä, minkä hän saa. Tätä voi ulkopuolinen vähätellä, koska hän ei joudu taistelemaan jokapäiväisen toimeentulon kanssa. Se, jolle arkipäivää on se, että ostetaanko tänään kaupasta leipää vai perunoita, niin tämä asia on isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:57"]
Jos et halua tehdä mitään, miksi muiden pitäisi silti kustantaa elämisesi?
[/quote]
miksi sinä et ole nyt auttamassa muita, vaikka voisit käyttää tämänkin aikasi siihen?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 22:50"]
Tiesittekö että afrikkalainen pelto- tai kaivostyöntekijä nälkäpalkalla on huomattavasti harvemmin masentunut kuin suomalainen työtön? Ihmistä kun ei ole luotu olemaan tekemättä mitään.
[/quote]
Eli kysymykseen siitä, kuka on niin typerä, että kannattaa "osallistavaa" sosiaaliturvaa löytyy vastaus viestistäsi: kreationisti.
[/quote]
Minä olen kreationisti, ja kannatan sitä että työstä maksetaan palkka. Nykymallin mukainen systeemi ei ole oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:39"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:02"]
Suomi ei pelastu sillä, että työttömät menevät tekemään vastikkeellista mutta todellisuudessa tuottamatonta työtä. Suomi ei pelastu Kreikan kohtalolta sillä, että se nipistelee säästöjä peruspalveluista koulutuksesta julkiseen terveydenhoitoon. Se nostaa vain kapinaa, kun hyvinvointivaltio valuu siihen, että vain varakkailla on varaa kouluttautua ja hoitaa terveyttään... mistä päästään siihen, että niitä varakkaitakin alkaa olla vähän, kun keskiluokka ajautuu koko ajan ahtaammalle ja yhä useampi menettää työnsä, jopa ne korkealle koulutetut ja kokeneet osaajat.
Sen sijaan että miettisimme työttömien huimia ja suurensuuria summia "ilmaiseksi", voisimme miettiä, missä ne oikeasti isot rahat menevät. Ne kiertävät isoista yrityksistä voittoina osakkeenomistajille ja karkaavat veroparatiiseihin. Ne karkaavat tukipaketteina Kreikkaan. Ja sitten niitä pienempiä, mutta turhuudessaan kuitenkin ällistyttäviä summia saamme lukea lööpeistä: milloin eduskuntaan on tilattu sen ja sen hintaisia torkkupeittoja ja saunaremontteja, millaisia matkustuskuluja on ministerillä, minkälaisia autoja ja asuntoja on Kevan työntekijöillä...
Luonnollisesti herää kysymys, miksi me ensisijassa taistelemme työttömän pienistä summista - hänen ainoasta elannostaan aikana, jolloin hän ei syystä tai toisesta pysty työllistymään - kun meillä on oikeasti todella isoja ja oikeasti tyhjänpäiväisiä rahareikiä. Kysymys kuuluu, kuinka paljon näitä rahareikiä oikein on?
[/quote]
Tämä oli hyvin sanottu. Käytetään aivojamme ja mietitään johtuvatko maailman ongelmat työttömistä vai jostain ihan muusta. Mietitään sitäkin, että 1% maailman ihmisistä omistaa 50% maailman varallisuudesta. Tuloerot kasvavat; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Työpaikat lähtevät halpamaihin koska rikkaat haluavat vain lisää ja lisää voittoja.
Ongelmana on siis riistokapitalismi, eivät sen uhrit.
[/quote]
Mitä sitten? Jokainen on oman onnensa seppä. Syy miksi rikkaat rikastuu on se että ne ovat paljon älykkäämpiä ja ahkerampia kuin tavalliset tallaajat.
On oikeasti todella säälittävää valittaa jostain varallisuuseroista. Kun olet kuitenkin itse vastuussa siitä paljon sinulla on rahaa
[/quote]
Näkemyksesi on perinteinen oikeistoa kannattavia ihmisiä kosiskeleva näkemys. Onko sinulla oikein tutkittua tietoa rikastuneiden ihmisten älykkyydestä? Rikkaus ja älykkyys voivat korreloida, mutta voivat myös olla korreloitumatta. On monenlaisia teitä rikastua. Joku voisi väittää, että rikastuakseen ihmisen pitää olla määrätietoinen, itsekäs ja ahne. Hänen pitää arvostaa rahaa enemmän kuin altruismia ja läheisiään. Maailman mittakaavassa on sinua siteeratakseni säälittävää väittää, että ihminen on itse vastuussa siitä, miten paljon hänellä on rahaa. Valtaosalla maailman köyhistä ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia nousta sieltä suosta missä he ovat. Jonkinlaisena pienenä ekskursiona ongelmavyyhtiin voit tutustua vaikkapa tämän "Blood Sweat and Luxuries" -ohjelman välityksellä.
Voit toki kieltää, että tämä ongelmatiikka ei koske Suomea. Voit väittää, että vertikaalinen nousu yhteiskuntaluokasta toiseen on Suomessa vain tahdon asia. Minä väitän, että se ei ole. Ehkä vielä 1980-luvulla se oli helpompaa. Nyt elämme maailmassa, jossa oikeistolaiset arvot ovat saaneet yhä enemmän valtaa, ja missä pääomien omistajilla on valta. Köyhät ovat nyt todellakin kyykyssä.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:57"]
Jos et halua tehdä mitään, miksi muiden pitäisi silti kustantaa elämisesi?
[/quote]
Miksi ihmiset ovat hanakoita maksamaan veroja siitä hyvästä, että voittoa tuottava yritys saa maksun siitä, että ottaa työntekijöitä yksinkertaisiin työtehtäviin, eikä maksa itse mitään?
(Teen itse työtäni yksityisellä, eikä meillä firma saa mitään yhteiskunnan tukia, lukuunottamatta jotain projekteja, mitä tehdään julkiselle sektorille, silloin saadaan välillisesti tukea kun laskutamme julkista sektoria).
[/quote]
En tiedä. Kaikkinaista tukiviidakkoa pitäisi karsia. Työehtojen sopimiseen enemmän vapautta, niin työllistämiseen ei enää tarvita tukia.
[/quote]
Kuulostaa kauniilta ja ylevältä ajatukselta, mutta johtaa valitettavasti heikkojen sortoon. Työehtojen sopimisen vapaus tarkoittaa, että tuota vapautta todellakin käytetään. Yleensä kaikessa mennään vahvimman, eli työnantajan ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]
Voinko tulkita tästä, että 558 tyrehdytti keskustelun omalla "hir-ve-än" nokkelalla ja oivaltavalla sanojen vääntelyllä? On tämä hienoa, kun oikeasti hyväkin keskustelu tiivistyi tuohon typerään orja-sanan ympärillä kikkailuun, siirtolaisuuteen ja venäläisiin palstaviljelijöihin. Ei, kyseessä ei ole loistavia argumentteja, joihin kukaan ei osaa vastata kärkevästi, eikä edes mitään kovin älykästä tai oivaltavaa. Ainoastaan älyttömän typerää vääntöä sellaisen asian ympärillä, joka oikeasti kurjistaa aika monen elämää. Se on koko valtion ongelma, että meillä on entistä vähemmän ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä. Over and out, ja hyvä 558: ei tarvitse vastata. Saat pitää kuule täällä omaa kivaasi ihan rauhassa.
[/quote]
Vastaan siitä huolimatta, ettet vastausta kaipaa. Oma asiasi, jos vastaukseni luet. Älä kuitenkaan paru, jollet vastaus miellytä.
On totta, että kukaan ei oikeastaan ole uskaltanut tarttua esittämääni pointtiin, että tämä nykymeno ei taloudellisesti voi jatkua. Sellaisen esiintuominen ei kai sitten miellytä työttömien oikeuksien esitaistelijoita.
Suomen talous supistui kolme vuotta putkeen 2012-14. eikä ennakoitu kasvu ole päätä huimaavaa jatkossakaan. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen valtio on velkaantunut päätähuimaavaa vauhtia. Huoltosuhteemme ei osoita mitään tasapainottumisen merkkejä. Sellaiselle henkilölle, joka mieluummin näpräisi sellaisten kysymysten parissa kuin että onko työttömien osallistaminen orjuuttamista, esiin nostamani kysymykset ovat varmaan vaikeita vastattaviksi. Minulle tulee heistä väkisinkin mieleen Titanicin soittokunta...
Jatka kaikin mokomin pääsi työntämistä pensaaseen ja leimaa kaikki maailmankuvaasi sopimaton kikkailevaksi jankutukseksi. Ei se minulta ole pois eikä minun elämääni vaikuta. Sen kovempi heräämisesi sitten on kun sen aika tulee.
PS. Opettele sitä saksaa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:36"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
Meille on eilen palstalla opetettu, että sama toiminta ei ole aina työtä. Esimerkiksi, jos vien autolla kaverini muuttolaatikoita, ei se ole työtä vaan talkootoimintaa. Mutta jos muuttomies tekee samaa, on kyseessä työ koska hän ei tee sitä palkatta kaverilleen.
Tässä ketjussa käytyä keskustelua vasten näkisin että toiminnalla on siis neljä eri luokkaa:
1) Työ. Tätä tehdään rahaa vastaan.
2) Ei-työ. Tätä tehdään itselle ja kavereille palkatta.
3) Orjatyö. Tätä tehdään silloin kun ollaan toisen henkilön omaisuutta. Tätä esimerkiksi voi olla soutotyö kaleerissa, työ suolakaivoksilla tai puuvillapelloilla, kamaripalvelijana tai kirjurina toimiminen.
4) Osallistava aktiviointitoiminta.
Yksi ja sama lumen kolaaminen siis voi kuulua mihin tahansa noista neljästä ryhmästä. Keskustelu tässä ketjussa on sahannut työttömien ja maksajien kannanottojen välillä. Työttömien mielestä, jos heidät osallistetaan käyttämään lumilapiota, niin koska se ei ole ykkösluokkaa on se väkisinkin kolmosluokkaa. Pääsääntöisesti maksajat sen sijaan eivät koe omistavansa työttömiä omaisuuteenaan vaan ja torjuvat kolmoisluokituksen ja pitävät nelosluokkaa ihan hyödyllisenä työttömien kannalta, jolleivat ykkösluokkaan kuuluvaa toimintaa itselleen löydä. Maksajat mieluummin näkevät työttömät tekemässä jotain, jollei keskittynyt kakkosluokan toiminnan etsintä tuo tulosta.
Todennäköisesti tästä ei tulla pääsemään yksimielisyyteen. Kehityksen trendi on, että nelosluokan toimintaa lisätään. Työttömät jupisevat rupeavansa rötöstelemään ja ettei poliisit saa heitä vankilaan koska keskimääräinen omaisuusrikosten selvittämisprosentti laskee, mutta itse uskon että tuo on turhaa uhoamista.
Loppujen lopuksi työttömyyden ratkaisu löytyy siirtolaisuudesta, kuten aina ennenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun maksajien kyky ja halu maksaa loppuu. Sillä tiellä ollaan, koska valtion velkaantumista ei Suomessa olla saatu kuriin.
[/quote]
Ei kai tässä ollut tarkoituskaan päästä mihinkään yleiseen konsensukseen vaan löytää uusia näkökulmia. Uudet näkökulmat eivät voi perustua siihen, mitä sinä uskot tai et usko tapahtuvan eivätkä siihen,
En kuitenkaan näe, että vain minun - tai jonkun muun - mutuun perustuva näkemys voisi olla perusteena sille, miten pitäisi yhteiskunnallisesti pitäisi toimia parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi.
Sinä kuitenkaan et tartu yhteenkään tolkulliseen vasta-argumenttiin
[/quote]
Tarttuisin niihin tolkullisiin vasta-argumentteihin, jos jotain muutakin esitettäisiin kuin leuka väristen, ettei Kreikkaan saa verrata, kun Kreikassa ei jokainen yksityiskohta ei mene samalla tavalla kuin Suomessa. Kun kärsivällisesti selitin kahdestikin miksi vertauksen kannalta ei ole olennaista, että jokainen yksityiskohta on samoin, sain vastaani vain hiljaisuutta. Se siitä keskustelusta.
Kovin yksioikoisesti suljet minun näkökulmani pois uusista näkökulmista. Mikä ihmeen lähtökohta se on? En varsinaisesti pitäisi avaustakaan uutena näkökulmana. Joku sosialistishenkinen valittaja on tuota samaa orjatyö-retoriikkaansa viljellyt palstalla vaikka kuinka pitkään. Hänelle et kuitenkaan valita vanhan näkökulman jankkaamisesta kerta toisensa jälkeen.
Kun nyt kerran lopetat keskustelun omalta osaltasi, voit samalla viedä olkiukkosi mennessäsi. Kukaan ei ole väittänytkään vain minun oma näkemykseni voi olla yhteiskunnallisen toiminnan pohjana. Vaikuttaa huvittavalta, että argumentoit sellaista vastaan, mitä kukaan ei ole edes väittänyt.
Totta kai minunkin kantani vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, siinä missä muidenkin. Sille et voi mitään vaikka kuinka sulkisit korvasi ja paiskoisit ovea mennessäsi. Kuten olen tässä ketjussa todennut, minulla on kuitenkin puolellani kehityksen trendi. Sinä voit sen kieltää ja nimittää mutuiluksi, mutta et voi sitä kovin pitkään enää tehdä.
Keskittyisit miettimään miten valtion velkaantuminen saadaan loppumaan, ennemmin kuin mietit orjuuntuuko työtön kun häntä aktivoidaan. Olisit suuremmaksi hyödyksi.
Ja laki sanoo asiasta tällä hetkellä näin:
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen sekä 1.1.2015 voimaan tulevat kuntouttavan työtoiminnan lain muutokset
Tässä kirjeessä kerrotaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä lainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä 1.1.2015 lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta tulevista muutoksista. Lakimuutokset liittyvät 1.1.2015 voimaan tulevaan lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain (497/2003) kumoamiseen 1.1.2015.
Monialaisen yhteispalvelun on oltava toiminnassa 1.1.2016 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos ja Kuntaliitto lähettävät vuoden 2015 alussa yhteisen infokirjeen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja sen käynnistämisestä.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen
Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) säädetään aktivointisuunnitelman teosta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Aktivointisuunnitelma tehdään laissa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle hänen työllistymisedellytystensä ja elämänhallintansa parantamiseksi. Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta laativat aktivointisuunnitelman yhdessä henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan henkilön tarpeen mukaisista palveluista, jotka voivat olla työtarjouksia, julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.
Kuntouttavalla työtoiminnalla laissa tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita.
Kuntouttava työtoiminta tulee järjestää asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa palvelun räätälöintiä asiakkaan työ- ja toimintakykyä tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan yhdistää asiakkaan tarvitsemat muut sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut. Esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistäminen voi olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen niiden tarpeessa oleville työttömille on erityisen tärkeää, koska työttömillä ovat tutkimusten mukaan työssä olevia enemmän työ- ja toimintakykyä alentavia sairauksia. Terveystarkastuksen toteuttamisesta tulisi sopia aktivointisuunnitelmaa tehtäessä silloin, kun epäillään asiakkaan terveydentilan alentuneen, mutta asiaa ei ole selvitetty. Terveystarkastuksen perusteella järjestettävät terveys- ja kuntoutuspalvelut voidaan yhdistää kuntouttavaan työtoimintaan.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutuksesta ja perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäviin säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005).
1.4.2015 astuu voimaan uusi sosiaalihuoltolaki. Myös se määrittelee kuntouttavan työtoiminnan sosiaalipalveluksi. Uuden lain myötä sosiaalihuollon asiakkaalle on mm. nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Lisätietoja lakiuudistuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta keväällä 2015 löytyy sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki.
Kuntouttavaa työtoimintaa, kuten muutakin sosiaalihuoltoa toteutettaessa, on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja annettava hänelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa määritellyllä tavalla.
Aluehallintovirasto (AVI) on sosiaalihuollon alueellinen ohjaus-, lupa- ja valvontaviranomainen. AVIn tehtäviin kuuluvat sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta sekä kantelujen käsittely. AVIsta on mahdollista saada ohjausta, jos palveluissa tai laadussa on puutteita, epäkohtia tai asiakasta kohdellaan epäasiallisesti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa sekä valvoo sen toteuttamista.
1.1.2015 voimaan tulevat muutokset lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta
Lain soveltamisala
Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen lain 3 pykälässä tarkoitetuille henkilöille. Jatkossa lakia sovelletaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen myös sellaiselle lain 3 pykälässä tarkoitetulle henkilölle, joka on ohjattu työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla monialaiseen yhteispalveluun ja jonka kanssa laaditaan laissa tarkoitettu monialainen työllistymissuunnitelma. Monialainen työllistymissuunnitelma korvaa tällöin aktivointisuunnitelman.
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettu laki (497/2003) kumoutuu 1.1.2015. Samassa yhteydessä poistuu kuntouttavan työtoiminnan laissa oleva viittaus kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annettuun lakiin.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen
Kunta vastaa riippumatta kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavasta siitä, että toiminta järjestetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa määritellyllä tavalla.
Aktivointisuunnitelman sisältö
Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja. Suunnitelma voi näiden ohella sisältää myös työllistymismahdollisuuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.
Aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä, jos työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
Muutoksella halutaan korostaa sitä, että aktivointisuunnitelmaan sisältyvien palveluiden tulee vastata asiakkaan palvelutarpeeseen. Jotta asiakkaan palvelutarve voidaan arvioida edellä kuvatulla tavalla, on arviointi tehtävä työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sosiaalihuollon ja asiakkaan yhteistyönä, kuten laki edellyttää.
Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa voidaan hyödyntää julkisiin työvoimapalveluihin sisältyviä työkyvyn tutkimuksia ja arviointeja sekä kunnan terveydenhuollon palveluja.
Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa
Jos aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain pykälän 9 mukaiset asiat. Näitä ovat kuntouttavan työtoiminnan kuvauksen, järjestämispaikan ja keston lisäksi mm. henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut.
Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 pykälän 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen sekä kieltäytymiseen osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen ja aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 2 a luvun 9-14 §:ssä ja toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1,3 ja 4 momentissa säädetään.
Kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksissa
Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädettyjä määräaikoja, jos kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työ- toiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. Ennen toiminnan järjestämistä on laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma siten kuin laissa säädetään tai monialainen työllistymissuunnitelma siten kuin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa säädetään. Henkilön on esitettävä kuntouttavaa työtoimintaa koskeva pyyntö työ- ja elinkeinotoimistolle tai kunnalle.
Ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta
Ennen kuin henkilö aloittaa aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman mukaisen kuntouttavan työtoiminnan on kunnan ilmoitettava asiasta sille pääluottamusmiehelle, joka edustaa niitä työntekijöitä, jotka lähinnä työskentelevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevan henkilön kanssa.
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1900001
"Kuntouttavaa työtoimintaa, kuten muutakin sosiaalihuoltoa toteutettaessa, on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja annettava hänelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen."
Se siitä orjatyöretoriikasta sitten...
Kuntouttava työtoiminta on ehdottoman hyvä asia edellyttäen, että
a) lääkäri on todennut, että yksittäinen työtön tarvitsee kuntoutusta
b) kuntouttavaan työtoimintaan ei sisälly tulostavoitetta (jokainen tehty mölkky tulee laittaa silppuriin jne.).
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:41"]
Hei kaikki te joiden mielestä tällainen palkaton pakkotyö on hyvä asia: onko teillä itsellänne oikeus saada palkkaa tekemästänne työstä? Jos on, niin perustelkaa miksi näin on.
[/quote]
On katsos eri asia tekeekö tuottavaa työtä vai ei. Minä olen tehnyt pariakin työtä samaan aikaan ja viikkotuntimäärä meni yli 70 helposti. Elämä on sellaista.
Sinun palkkasi on se työttömyyskorvaus. Mitään korvauksia EI pidä maksaa ilman velvoitetta.
Eikä kukaan työnantaja halua palkata ihmistä joka on esim. ollut kolme vuotta tekemättä mitään.
[/quote]
Totta. Kehitysvammaisetkin saavat ilmaiseksi kaiken maailman vammaistukia. Heidänkin pitää tehdä jotain noiden korvausten eteen. Sairaslomalla olevatkin voivat puuhastella työpajoilla sairauspäivärahan eteen, samoin eläkeläiset. Kotiäidit tulee laittaa työtoimintaan kotihoidontukea vastaan. Lapsilisiä vastaan tulee myös tehdä tietty määrä kuukaudessa esim. lumitöitä tai risusavottaa. Jos joku käy yksityisellä ja saa siitä KELA-korvauksen, hänen tulee korvata tuo summa työskentelemällä ilmaiseksi valtiolle.
On myös paljon ammatteja, jotka eivät tee tuottavaa työtä. Hyvänä esimerkkinä nämä orjatyöpajojen ohjaajat. Eivät he tuota yhteiskunnalle mitään, he vain lisäävät menoja. Heille ei kuulu tällöin maksaa palkkaakaan. Itse asiassa hyvin suuri osa julkisesta sektorista on ns. tuottamatonta työtä. Eli ei heillekään palkkaa.