Lue keskustelun säännöt.
Tytär on ystävystynyt tytön kanssa, jonka äitiä inhoan.
Vierailija
07.02.2015 |
Tiedän, olen pikkusieluinen ihminen, mutta en vaan tykkää siitä äidistä. Voiko yksinkertaisempaa, tyhmempää ja jotenkin vaan..typeränoloista ihmistä ollakaan.
Tytölle kuitenkin kaveri tullut tosi tärkeäksi ja hyvä niin. En vain halua olla tuon äidin kanssa missään tekemisissä koskaan missään..puistatus..Tyttö ei toki tiedä ajatuksistani, ei tiedä edes että tunnen sen äidin, enkä halua tuosta äidistä tytön kanssa puhuakaan mitään, ettei inhoni paljastu.
Oletko koskaan ollut tilanteessa, ettet tykkää jostain syystä yhtään lapsesi kaverin vanhemmasta? Miten meni?
Kommentit (18)
Onko sulla joku ihan oikea syy inhota sitä, vai etkö vaan muuten pidä henkilöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sun tarttis sen äidin kanssa missään tekemisissä olla?
Tai siis minkä ikäisiä lapsia?
(Oot varmaan jonkun mun tyttöjen kaverin äiti :D)
Mun poikani leikkii perhekahvilassa lapsen kanssa, jonka äiti on minulle puistatus. Ollaan avoimesti ei-kavereota. Pojat ovat 3-vuotiaita. Puren hammasta. Ja naurattaakin toisaalta.
Aloittaja: on huomattu ja käytöksesi vuoksi tunne erittäin molemminpuolinen :) Eikä kannata suoltaa niitä valkoisia valheita lapsellesi, kertoo ne aina eteenpäin, myös allekirjoittaneen kuullen. Oma lapseni on myös sen verran fiksu että on jo ymmärtänyt valheittesi epäloogisuuden. Voisitko silti vain antaa lasten olla ystäviä?
Oletko ap harkinnut aikuistumista? Sellaista, että kaikki tunteesi ovat täysin sallittuja, mutta valitset aikuismaisen käytöksen. Noin esimerkiksi. Eli olet aina ystävällinen ja iloinen tämän äidin nähdessäsi, olet hänelle aivan yhtä mukava ja kohtelias kuin muillekin.
Ja jos haluat aikuisuuden levelille kaksi, voit alkaa huomaamaan että muut ihmiset ovat peilejä. Ihminen, jossa on jotakin ärsyttävää, on oikeastaan sinä. Hän edustaa sinulle asioita, joita sinun on vaikea hyväksyä itsessäsi. Nyt sinulla olisi siis tilaisuus oppituntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:08"]
Oletko ap harkinnut aikuistumista? Sellaista, että kaikki tunteesi ovat täysin sallittuja, mutta valitset aikuismaisen käytöksen. Noin esimerkiksi. Eli olet aina ystävällinen ja iloinen tämän äidin nähdessäsi, olet hänelle aivan yhtä mukava ja kohtelias kuin muillekin.
Ja jos haluat aikuisuuden levelille kaksi, voit alkaa huomaamaan että muut ihmiset ovat peilejä. Ihminen, jossa on jotakin ärsyttävää, on oikeastaan sinä. Hän edustaa sinulle asioita, joita sinun on vaikea hyväksyä itsessäsi. Nyt sinulla olisi siis tilaisuus oppituntiin.
[/quote]
On myös näin joissain kohdin, mutta on myös tilanteita joissa ihminen peilaa muiden katseista,silmistä,eleistä, sanoista ja teoista sitä mitä kyseinen ihminen ajattelee hänestä. Eli siis jos juttelen naapurin minnan kanssa niin tiedostamattani peilaan hänen käytöksestään sitä minkälaisena hän minua pitää. Tämä vaikuttaa pitkälti siihen miten itsetuntoni muodostuu. Mutta tietysti asia ei pidä paikkaansa jos henkilön itsetunto on hyvin vahva.
Esimerkki: Juttelen minnan kanssa ja hän äksyilee minulle. Joo, tottakai ajattelen että onpas inhottava nainen, mutta sen jälkeen alan ajatella, että mitä vikaa minussa on, kun nainen äksyilee? Tai ei välttämättä vikaa vaan mikä minussa aiheuttaa äksyilyn tarpeen? Ja jos tätä on toistuvasti ja useissa ihmissuhteissa, alkaa ihminen uskoa siihen että hänessä todella on jotain, joka laukaisee kyseisen asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ollut tuollaisessa tilanteessa, kun ei ole tarvetta inhota ketään noin. Kasvun paikka ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:08"]
Oletko ap harkinnut aikuistumista? Sellaista, että kaikki tunteesi ovat täysin sallittuja, mutta valitset aikuismaisen käytöksen. Noin esimerkiksi. Eli olet aina ystävällinen ja iloinen tämän äidin nähdessäsi, olet hänelle aivan yhtä mukava ja kohtelias kuin muillekin.
Ja jos haluat aikuisuuden levelille kaksi, voit alkaa huomaamaan että muut ihmiset ovat peilejä. Ihminen, jossa on jotakin ärsyttävää, on oikeastaan sinä. Hän edustaa sinulle asioita, joita sinun on vaikea hyväksyä itsessäsi. Nyt sinulla olisi siis tilaisuus oppituntiin.
[/quote]
Olen käyttäytynytkin aikuismaisesti, etkö lukenut aloitustani? Nämä mietteet ovat vain omassa päässäni ja nyt täällä av:lla, edes miehelle en ole kertonut.
Ja tuo äiti..Hän on oikeasti ihminen, joka vaan on..tyhmä ja yksinkertainen. Siis oikeasti tyhmä ja yksinkertainen..Rumasti sanottu, mutta äiti on kuin kuolaava, mulkosilmäinen, kovaääninen ääliö, jonka puhuessa kuuntelijat (en vain minä) katsovat myötähäpeästä muualle. En käsitä, miten sellaisesta naisesta on lähtenyt noin fiksu lapsi, kun mitä tyttönsä on.
Mutta joo, joku ongelma kai minullakin on, kun otan tuon yhden ihmisen näin vakavasti.
Et kuitenkaan tunne minua lainkaan ja hyvä niin. Oma käytöksesi on niin puistattavaa (ja toisaalta taas naurettavaa), että en osaa olla seurassasi mitenkään luonteva, toisin kuin muiden seurassa. Toivon kuitenkin ettet rankaisisi lastani (ja omaakin lastasi) sillä, ettet voi sietää minua, vaan antaisit heidän leikkiä yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 00:13"]Et kuitenkaan tunne minua lainkaan ja hyvä niin. Oma käytöksesi on niin puistattavaa (ja toisaalta taas naurettavaa), että en osaa olla seurassasi mitenkään luonteva, toisin kuin muiden seurassa. Toivon kuitenkin ettet rankaisisi lastani (ja omaakin lastasi) sillä, ettet voi sietää minua, vaan antaisit heidän leikkiä yhdessä
[/quote]
Öööö... Hahahha xD mene hoitoon ihminen
Erilaisuuden sietäminen kuuluu aikuisuuteen. Ja sitä olisi syytä opettaa lapsillekin.
Ennakkoluulot yleensä johtuvat pelosta. Mutta ei se "mulkosilmäisyys" tartu. Avaa sydämesi: sisimmässään hän voi olla fiksu tyyppi - ulkokuori lähes aina pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks mä ehdin kuolla ennenkuin tämän palstan naisista tulee päättäjiä. Ja tarkpitan todella näitä äitejä. niin nuoria teiniäitejä kommenttien perusteella:D. Antakaa nyt jumalauta lasten leikkiä keskenään! Siis joku tolkku nyt tuohon pelleilyyn. Haloo! Ja näiden teiniäitien äiditkin taitaa olla vasta korkeintaan 35v.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:08"]
Oletko ap harkinnut aikuistumista? Sellaista, että kaikki tunteesi ovat täysin sallittuja, mutta valitset aikuismaisen käytöksen. Noin esimerkiksi. Eli olet aina ystävällinen ja iloinen tämän äidin nähdessäsi, olet hänelle aivan yhtä mukava ja kohtelias kuin muillekin.
Ja jos haluat aikuisuuden levelille kaksi, voit alkaa huomaamaan että muut ihmiset ovat peilejä. Ihminen, jossa on jotakin ärsyttävää, on oikeastaan sinä. Hän edustaa sinulle asioita, joita sinun on vaikea hyväksyä itsessäsi. Nyt sinulla olisi siis tilaisuus oppituntiin.
[/quote]
On myös näin joissain kohdin, mutta on myös tilanteita joissa ihminen peilaa muiden katseista,silmistä,eleistä, sanoista ja teoista sitä mitä kyseinen ihminen ajattelee hänestä. Eli siis jos juttelen naapurin minnan kanssa niin tiedostamattani peilaan hänen käytöksestään sitä minkälaisena hän minua pitää. Tämä vaikuttaa pitkälti siihen miten itsetuntoni muodostuu. Mutta tietysti asia ei pidä paikkaansa jos henkilön itsetunto on hyvin vahva.
Esimerkki: Juttelen minnan kanssa ja hän äksyilee minulle. Joo, tottakai ajattelen että onpas inhottava nainen, mutta sen jälkeen alan ajatella, että mitä vikaa minussa on, kun nainen äksyilee? Tai ei välttämättä vikaa vaan mikä minussa aiheuttaa äksyilyn tarpeen? Ja jos tätä on toistuvasti ja useissa ihmissuhteissa, alkaa ihminen uskoa siihen että hänessä todella on jotain, joka laukaisee kyseisen asian.
[/quote]
Hienoa keittiöpsykologiaa.. Ihan ok tämä keskustelupalsta mutta vähän hukassa porukka kyllä:(. Terveisin oikea psykiatri.
No en kutsuisi teiniäideiksi. Ja itse kyllä suhtauduin aloittajaan aluksi aivan samoin kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin, mutta vastapuolen inho paistoi hyvin nopeaan läpi, jonka jälkeen on ollut vaikea olla oikein mitenkäänpäin hänen seurassaan. Eikä ole halua/tarvettakaan, kuin vain sen pakollisen verran että lapset saavat olla yhdessä
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 01:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 22:08"]
Oletko ap harkinnut aikuistumista? Sellaista, että kaikki tunteesi ovat täysin sallittuja, mutta valitset aikuismaisen käytöksen. Noin esimerkiksi. Eli olet aina ystävällinen ja iloinen tämän äidin nähdessäsi, olet hänelle aivan yhtä mukava ja kohtelias kuin muillekin.
Ja jos haluat aikuisuuden levelille kaksi, voit alkaa huomaamaan että muut ihmiset ovat peilejä. Ihminen, jossa on jotakin ärsyttävää, on oikeastaan sinä. Hän edustaa sinulle asioita, joita sinun on vaikea hyväksyä itsessäsi. Nyt sinulla olisi siis tilaisuus oppituntiin.
[/quote]
On myös näin joissain kohdin, mutta on myös tilanteita joissa ihminen peilaa muiden katseista,silmistä,eleistä, sanoista ja teoista sitä mitä kyseinen ihminen ajattelee hänestä. Eli siis jos juttelen naapurin minnan kanssa niin tiedostamattani peilaan hänen käytöksestään sitä minkälaisena hän minua pitää. Tämä vaikuttaa pitkälti siihen miten itsetuntoni muodostuu. Mutta tietysti asia ei pidä paikkaansa jos henkilön itsetunto on hyvin vahva.
Esimerkki: Juttelen minnan kanssa ja hän äksyilee minulle. Joo, tottakai ajattelen että onpas inhottava nainen, mutta sen jälkeen alan ajatella, että mitä vikaa minussa on, kun nainen äksyilee? Tai ei välttämättä vikaa vaan mikä minussa aiheuttaa äksyilyn tarpeen? Ja jos tätä on toistuvasti ja useissa ihmissuhteissa, alkaa ihminen uskoa siihen että hänessä todella on jotain, joka laukaisee kyseisen asian.
[/quote]
Hienoa keittiöpsykologiaa.. Ihan ok tämä keskustelupalsta mutta vähän hukassa porukka kyllä:(. Terveisin oikea psykiatri.
[/quote]
...jolla on pätemisen tarve?
No en ole läheskään kaikkia tyttäreni kavereiden vanhempia tavannut. Kaupassa tms kaupungilla saattanut törmätä. Tuskin sinun hänen kanssaan aikaa tarvitsee alkaa virttämään?