Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen käytös ja parisuhde
07.02.2015 |
Hei,
vähän vertaistukea tai neuvoja kaipaisin. Meillä on 10-vuotinen avioliitto ja kaksi lasta. Olemme olleet liiton ekat vuodet kohtuuonnellisesti naimisissa, mutta viimeiset 3-4 vuotta on ollut todella vaikeaa. On käyty perheneuvolassa, parisuhdekurssilla, kirkon parisuhdeneuvonnassa ym. Ne ovat auttaneet hetkellisesti mutta samat tai uudet ongelmat on tulleet taas.
Mieheni on aika hyvin menestyvä liikemies ja on tehnyt koko liiton ajan töitä enenevissä määrin. On aika tavallista että hän nukkuu viikossa 25 tuntia. Toisinaan toki nukkuu pitkät (8h) unet jos takana on vaikka pari yötä 0-3 tunnin unilla. Kyllä, ei ole ennenkuulumatonta sekään, että hän tekee töitä yön ja päivän putkeen, kun hoitelee bisneksiä ympäri maailman.
Toisinaan mies on todella kärttyinen ja vaikea kumppani. Toisaalta ymmärrän hänen väsymystään ja sitä että hän tsemppaa parhaansa mukaan, mutta toisaalta hän voi olla väsyneenä todella loukkaava, ja myöhemmin vaan toteaa ettei tarkoittanut asiaa niin kuin ymmärsin. Viimeisen vuoden aikana hänen suustaan on kuitenkin tullut jo minua hälyttäviä kommentteja. Muutama kuukausi sitten hän huusi väsyneenä lapsillemme, että tajuavatko he että me kaikki kuollaan jos eivät nyt tottele. Pari viikkoa sitten, kun sanoin että olen huolissani ja pelkään hänen puolestaan, hän huusi että minun pitää pelätä omasta puolestani! Myöhemmin taas sanoi että olen ymmärtänyt väärin. Itse en tajua miten tuollaisen lauseen voisi ymmärtää muulla tavalla kuin uhkauksena. Samantyylisiä juttuja hän on lipsauttanut joskus muulloinkin.
Joskus lehdistä lukee juttuja näistä menestyvistä perheenisistä joilla napsahtaa joku päässä paineen alla, ja tapahtuu kauheita asioita. Mies ei ole koskaan ollut väkivaltainen, ei juo, tosin ei juuri harrastakaan mitään muuta kuin työtänsä. Minulla pelottaa ja viime aikoina hänen todella pahantuulinen olonsa ja äkkipikainen temperamenttinsa, kun hiiltyy mielestäni mitättömistä, on loukannut minua lähes päivittäin niin että itkeskelen useasti itsekseni. Muutos hänen entiseen luonteeseensa on kuin yö ja päivä, myös hänen ulkoinen olemus on radikaalisti muuttunut kun on valvonut ja puskenut itseään redbullin ja sokerin avulla kohta 10 vuotta eteenpäin.
Olen miettinyt ovatko tuollaiset kommentit jo syy pyytää apua jostain viralliselta taholta, vai mitä minun tulisi tehdä? Olen pyytänyt miestä keskusteluapuun (taas) pariterapeutlile, mutta hän sanoo että ei tarvi nyt mitään ylimääräistä elämäänsä kun on niin kiire ja kaikki vapaa-aika tulisi käyttää vain lepoon.
Olen itse ihan neuvoton ja kohta epätoivoinen. Mitä tulisi tehdä, tai mistä tähän tilanteeseen lähtisi etsimään apua?
Kommentit (11)
Lähde, lähde, lähde, LÄHDE! Äkkiä. Tuo ei ole enää millään mittapuulla normaali tai hyvinvoiva parisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tasan tarkkaan miehesi mielentilan, sillä teen itsekin ihan hullun pitkää päivää, yöunet jää pariin tuntiin ja räjähtelen kotona todella paljon ja herkästi. Kun olen saanut olla viikon lomalla, olen kuin eri ihminen. Se on tuo unenpuute se pahin juttu, muuttaa ajatusmaailmankin ihan täysin. Tai siis ei pysty enää ajattelemaan järkevästi.
Mutta jos miehesi ei pysty tekemään vähempää, tai halua tehdä, niin sillehän sinä et oikein mitään voi. Lähdet tai jäät, niin se ei vaikuta miehesi ratkaisuun, valitettavasti.
Mikä muutos 3-4 vuodessa elämäänne on tullut? Lapsetko? Tilannetta pitää lähteä purkamaan siitä, että etsii syytä miehen pahoinvoinnille, koska suurimman osan parisuhteenne ajasta hän oli normaali.
Tiedätkö, olen tuosta joskus sanonut ja kyllä sydärin tms pelko on ihan konkreettinen. En vaan uskalla siitä nykyään enää mainita etten ärsytä häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna muuttaisin muualle lasten kanssa. Kuulostaa todella pelottavalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsee varmaan lomaakin, mutta ei ole ok että huutaa että nyt te kaikki kuolette, tai että sun pitää pelätä itsesi puolesta. Soita Naisten Linjan päivystysnumeroon ja pyydä sieltä apua.
Kiitokset kommenteista, jo näinkin vähäinen 'vertaistuki' helpottaa oloa.
Viime vuosien aikana ei ole ollut suuria muutoksia, mutta itse ajattelen (luulen) että miehen fysiikka ei kertakaikkiaan enää kestä vuosien väärinkäyttöä. Kuka tahansa voi kokeilla -itse en halua- mitä tapahtuu jo parissa vuorokaudessa, jos tekee töitä päivän, illan, sitten energiajuomien voimalla koko yön ja seuraavankin päivän. Voi olla aika herkkää tavaraa. Sitten kun tuota on jatkunut on-off lähes 10 vuotta. Lomat auttavat joskus, joskus ei. Esimerkiksi viime kesänä mies piti pitkän loman jolloin hoiti työasioita vain satunnaisesti ja lepäsikin ihan oikeasti. Kuitenkin oli kärttyinen ja tiuski jopa 80-vuotiaille vanhemmilleen kun olimme mökillä. Ihan loman lopussa mies oli ensin pari päivää kuin Hitler, sitten rentoutui. Eli ilmeisesti lepo johti johonkin ylivirittyneeseen tilaan, sitten meinasi räjähtää kunnes pääsi oikeasti levänneeseen olotilaan. Tai jotain, en tiedä.
Työnarkomaani hän on, jo toisessa polvessa. Kotoaan on opittu malli, että mikään ei riitä ja siksi mies varmasti menestyykin. Toteuttaa työssään asioita joissa kukaan muu ei ole onnistunut, ja joskus häntä onkin kutsuttu vaaleanpunaiseksi elefantiksi, kun pystyy 'mahdottomiin'.
Eniten huolestuttaa nuo meidän lapset, jotka ovat kouluiän kynnyksellä. En halua että he oppivat tätä mallia, enkä myöskään sitä että joutuvat elämään räjähdysherkässä ilmapiirissä.
Ehkä soitan tuonne Naisten linjalle ja pyydän sieltä neuvoja.
Kiitti vielä kaikille kommentoineille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän suurempi todennäköisyys kuitenkin ole, että miehesi saa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen tuon tahdin seurauksena. Se voi olla sitten äkkilähtö hänelle. Varoita, että voi jäädä työt kesken...
Alue: Aihe vapaa
Toivon parasta sinulle ja lapsillesi mutta minusta tuntuu että miehesi tilanne on siinä liipasimella kun joku päivä mahdollisesti businekset meneväkin kuralle.