minne miehesi katsoi/mitä teki synnytyksesi ponnistusvaiheessa?
Tuleva synnytys ahdistaa, ja en kyllä haluaisi vaikka läheisiä olemmekin, että mieheni näkisi äärimmilleen venynyttä alapäätäni ponnistusvaiheessa/näkisi minun paskantelevan synnytyspöydälle yms.
Kuulostan ihan pinnalliselta teiniltä, en ole kuitenkaan. :D
Kommentit (28)
Mies oli ekassa synnytyksessä kiltisti pääni vieressä tuolilla istumassa, kuten olin ohjeistanut. Toisessa synnytyksessä hän oli pesettämässä autoa.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:05"]
Voiko ottaa suolihuuhtelun ennen synnytystä (jos suinkin ehtii) niin ei tarvisi paskantaa samalla? :/ Kamala ajatus...
[/quote]
Kyllä sitä peräruisketta mun mielestä tarjotaan, ellei nyt ole ihan suoraan ponnistamaan tulossa sairaalaan :) Tai ainakin saa pyytämällä meilläpäin Keski-Suomessa! Onhan se kätilöystävällisempääkin, ettei tartte kauheita paskakasoja siivota, vaikka peräruiskusta huolimatta voi vähän kakkaa tulla. :) Itse kyllä aion pyytää, tuntuu varmasti "mukavammalta" ponnistaakin. :)
T: 19
Vuorotellen oli päätypuolessa tsrmppaamassa ja välillä kurkisti jalkopäähän ja huuteli: "täällä näkyy pää... Ei kun se katosi... Näkyy taas!" :)
Istui pään vieressä ja yritti pysyä tajuissaan. Pari irvistystä pani merkille. Oltiin sovittu että pysyy pään vieressä. Kurkkasi kun pää syntyi ja meinI valkoiseksi.... synnytyksessä annoin luvan katsoa minne haluaa, onneksi pysyi suunnitelmassa. Ei tullut muuten kakkaa, suosittelen tähän 3 päivän avautumista ilman kunnon kivunlievitystä. Voi oksentaa kaiken ulos minkä pystyy syömään. Mutta pääasia että eipähän tule kakkaa. ..
Esikoisen synnytyksessä ponnistus kesti 4min, joten ei oikein ehditty miettimään missä miehen pitäisi olla ja mitä tehdä =D
Kun olin epiduraalin saanut ja elämä hymyili juteltiin niitä näitä , olin saanut kyllä ponnistusluvan koska olin kokonaan auki mutten kyllä oikein tiennyt mitä tehdä... Kun kätilö sitten tuli huoneeseen pää näkyi jo, joten mies vain siirtyi vierelleni, kai se yritti jotain hieroa hartioitani, ehkä =D
Sanoi jälkeenpäin että oli kyllä vilkaissut jalkojenväliin ja olihan se hurja näky kun pää oli tulossa sieltä....
Toisen synnytyksessä ponnistusvaihe kesti 10min, kätilö käski miestä tukemaan minua ja vaikka hieromaan kun ponnistin heti alkuvaihessa, mutta eipä siitä juuri iloa ollut. en kyllä kehdannut sanoa että älä koske ja anna mun keskittyä, mutta ei siitä miehen kosketukseta kyllä mitään apua ollut.
Sa nähdä miten kolmannen synnytys sujuu =)
Mies kuvasi jalkopäässä ja lähetys meni suoraan striimattuna netin kautta sukulaisille. Sukulaiset pystyivät kannustamaan netin kautta sillä puhe yhteys toimi molemminpuolin.
Onneksi mies tuli synnytykseen mukaan koska jostain syystä hänellä oli käsitys ettei se nyt niin "kamalaa" ole.
Mies pysyi synnytyksen ajan pää-päässä mutta oli kyllä ihan järkyttynyt kuinka kovaa hommaa se oli.
Synnytyksen jälkeen pääsimme perhehuoneeseen ja siellä mies ja vauva vaan nukkui kun olivat molemmat niin rasittuneita synnytyksestä ja minä hormonihuuruissa valvoin ihmeissäni :)
Toisen lapsen synnytys oli vielä rajumpi kun vauveli oli 4 kg ja minä huusin kuin tapettava ja mies oli ihan kauhuissaan kun ei tietenkään pystynyt auttamaan muuten kuin olemalla läsnä.
Voiko ottaa suolihuuhtelun ennen synnytystä (jos suinkin ehtii) niin ei tarvisi paskantaa samalla? :/ Kamala ajatus...