Perheoikeutta tuntevat / huoltoriitaiset hoi!
Lapsen isä ei palauttanut lasta viikonlopun jälkeen. Meillä yhteishuoltajuus, minä lähivanhempi. Vetosi lapsen sairauteen. Sanoin, että haluan hänen tulevan kuitenkin kotiin sairastamaan, mutta kieltäytyi. Isän mukaan "se huoltaja jonka luona on, päättää!". Kerroin hänelle, että tämä ei pidä paikkaansa, koska meillä on tapaamissopimus, jonka mukaan lapsi on minulla arkipäivät ja isänsä luona joka toinen viikonloppu. Jätin asian sinä päivänä sillensä. Lapsi ei näin ollen mennyt kouluunkaan.
Mutta mutta. Ainoa mitä käsitykseni mukaan voin tehdä, ottaen huomioon että lapsella ei varmasti mitään vaaraa ole isänsä luona ollut, on rikosilmoitus poliisille omavaltaisesta huostaanotosta. Joka eivät ehkä ota edes tutkintaan, saati että asia etenisi syytteeseen asti. Ainoa pointti voisi olla se, että asiasta jää jokin merkintä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Lapsen isä pyyhkii minun oikeuksillani vähän väliä pöytää, minua pilkatakseen, ja osin varmaan siksi, että ei yksinkertaisesti ymmärrä toisella huoltajalla olevan oikeuksia. Hän on etä joka käyttäytyy kuin yksinhuoltaja :-(
Ajatuksia, kokemuksia, neuvoja?
Kommentit (13)
Mites vaikka lapsen etu? Ei sairasta lasta riepotella ympäriinsä.
Jäikö isä lapsen kanssa kotiin päiväksi? Jos näin, en näkisi ongelmana asiaa.
Mites silloin kun lapsi on sairas ja pitäisi lähteä isälle? Estätkö lähtemisen sairastumisen vuoksi? Niimpä
En ole estänyt koskaan lähtöä isälle, vaikka olisi ollut sairaskin. Eri asia jos tulisi kova kuume tai muu jonka vuoksi lapsen selkeästi ei kannata siirtyä toiseen paikkaan vaan levätä kotona.
Lapsi oli kertomassani tapauksessa tuskin ollenkaan sairas. Olin puhunut hänen kanssaan useita kertoja. Isällä oli jokin muu syy pitää lapsi kotona sen päivän, en tässä kerro tarkemmin, mitä epäilen. Kyseessä oli tärkeä koulupäivä, jonka vuoksi erityisesti olisi ollut tärkeää mennä kouluun.
Joka tapauksessa kyse on ennen kaikkea periaatekysymys: ilmaisin tahtoni, mutta etävanhempi ei kunnioittanut huoltajuus- ja tapaamissopimustamme. Tätä tai vastaavaa tapahtuu vähän väliä. Etä viis veisaa lapsen koulunkäynnistä, on sitä mieltä, että mitä siitä, eihän kukaan tykkää koulussa olla. Veisi lasta pitkille lomille lukukausien aikana koulun lomien ulkopuolella esimerkiksi, välittämättä siitä että lapsi jää jälkeen. Lapsella laskenut paljon koulunumerot ja isän asennekin alkaa tarttua. Minä taas pidän koulua tärkeänä, vaikka nyt vasta alakoululaisesta puhutaankin.
Mitä jos käyttäisitte kumpikin järkeä ja ajattelisitte lasta? Sen sijaan että alatte tappelemaan juristien välityksellä.
t.Eronnut mies
7 ei nyt kyllä lukenut koko ketjua, sorry vaan.
Kellään näkemyksiä, kokemuksia, tietoa tällaiseen tilanteeseen liittyen?
ap
Eli olet satavarma ettei lapsi ollut sairas?
Onko käynyt mielessä, että isä ja lapsi kaipaa enemmän yhteistä aikaa??? Ja siksi käyttäytyy noin?? Miten ois jos lopettaisit nipotuksen ja poliisilla uhkailun ja kysyt suoraan tarvitsevatko enemmän yhteistä aikaa? Läheskään kaikille toi joka toinen viikonloppu ei vaan riitä! Haluaisitko itse olla lähes kaksi viikoa aina erossa, ja sit kaksi päivää yhdessä ja taas erota, lähes kahdeksi viikoksi...
Pitikö se yhden ylimääräisen päivän lastaan?
nosto