Te, jotka loukkaannutte vapaa-ajan myöhästelystä
Ettekö arvosta ystäviänne sen vertaa, että haluaisitte tarjota heille stessittömän vapaa-ajan? Minä en ainakaan jaksa ystäväpiirissäni ihmisiä, jotka vapaa-ajallakin vaativat minua pingottamaan jotta ehdisin 100% varmuudella tapaamaan juuri heitä. Sen pitää riittää, että yritän olla paikalla ajallaan. Jos tuleekin mutkia matkaan joiden vuoksi myöhästyn jonkin verran, niin oletan ystäväni olevan sen verran aikuinen ja omillaan pärjäävä, että selviytyy yksinäänkin (tai keskenään, jos olen menossa tapaamaan useita ystäviä) sen hetken. En sentään ole mikään ystäväni huoltaja!
Liian usein kuulee näitä vertauksia, joissa tiukataan, enkö muka ehdi töihinkään ajoissa. No kyllä ehdin, koska pingotan sinne lähtiessä niin paljon että ajoissa oleminen onnistuu, ja tämän teen siksi että minulle maksetaan siitä. Koko elämä ei kuitenkaan voi olla samanlaista pingottamista ja ystävyyssuhteiltani haluan ennen kaikkea rentoutta ja stressittömyyttä, en lisää samanlaisia paineita kuin töissä.
Ja minulle se ajoissa oleminen on todellakin niin haastavaa, että siinä onnistuminen kuormittaa minua ihan kunnolla. Onnistun siinä kyllä silloin, kun on ihan pakko, mutta en jaksa elämää jossa tästä asiasta täytyy jokaisena hetkenä stressata.
Onneksi omat ystäväni ymmärtävät tämän!
Kommentit (74)
Ajoissa paikalla oleminen on kohteliasta ja se osoittaa että välittää ja kunnioittaa toista.
Se nyt vain ärsyttää, että joka paikkaan tullaan aina VÄHINTÄÄN tunti myöhässä! Eikö ikuiset myöhästyjät tajua, että muillakin ihmisillä on muutakin tekemistä, yhden päivän koko sisältö ei ole se yksi tapaaminen kaverin kanssa? Varsinkin lasten kanssa tämä on ärsyttävää, nälkäiset lapset kiukuttelevat, kun joutuvat odottamaan (joo voi ottaa aina ne eväät mukaan, mutta mikä idea syöttää lapsille eväät, jos olemme menossa syömään). Ihan kaikkia ihmisiä ei viitsitä kovin usein tavata, kun se on niin ylivoimaista pitää kiinnis mistään sovitusta ajasta, vaikka sitä olisi siirretty jo kerran tai pari, aina siltikin myöhästytään.
No kuule. Jos sovitaan vaikka, että nähdään kolmelta ja mennään syömään. Niin minä kyllä suunnittelen päiväni olettaen, että näin on!
Esim. vastaan toiselle kaverille, joka kysyy voidaanko nähdä kahdelta, etten ehdi kun on tapaaminen kolmelta. Tai suunnittelen, että ehdin puoli kuuden jumppaa syömisen jälkeen. Sitten jos sinä armon kuningatar saavut siinä neljän jälkeen, niin kyllä, minun vituttaa. Vituttaa, kun olisin ihan hyvin ehtinyt nähdä toisen kaverin, jonka kanssa on vaikea saada aikataulut natsaamaan ja vituttaa, kun ei ehdikään syödä mitään raskaampaa ennen jumppaa, vaikka välipalankin jätin väliin, koska olin tulossa kanssasi syömään.
Ihan näin esimerkkinä.
Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla. Töissä joudun pingottamaan, vapaa-ajalla en sitä enää tee. Siksi sovin aina noin ajan. Ja mieluusti niin myöhään, että varmasti ehdin. Jotkut sitten taas marmattavat, että miksi niin myöhään mutta ei voi mitään. Minä en pääse aikaisemmin. Onneksi ystäväni eivät ole mitään vauvapalstalaisia nipoja vaan myöhästyvät joskus itsekin!
Mitä miettisi myöhästelijä jos odottaja olisi aina lähtenyt pois kun ei viitsinyt odottaa.
Miten pärjäät elämässä yleensä jos ajoissa oleminen tuo sulle stressiä ja ahdistusta??
"Ilmoitan aina kaikille paljon myöhemmän ajan, kuin mihin arvelen ehtiväni. En myöhästy koskaan. Jos arvelen, että hammaslääkärissä menee 15min niin sanon, että menee ainakin puoli tuntia. Ei tarvitse stressata, kun moninkertaistaa kaikki ajat."
Aivan. Mä teen ihan samoin. Tuplaan aikani, jos jossakin menee 15 min. laitan sen puoliksi tunniksi, samoin matkat. Ei ole koskaan kiire ja ehdin paikkalle, eikä kenenkään tarvitse odotella. Yleensä muutaman minuutin etuajassa kuin jäljessä. Eikä ole stressiä, vaan päinvastoin leppoisaa ajankulua.
Mun entiset ystäväni olivat myöhästelijöitä. Siksi ovatkin entisiä.
Minuakin ärsyttää myöhästelijät. Ärsyttää, jos se on vain 5 minuuttia, mutta on tavallista. Esim. jossain kadunkulmassa on kurjaa seistä turhan panttina yhtään ylimääräistä, varsinkin kun itse tulen muutama minuutti etukäteen, jotta en myöhästy, kun aina voi tulla esim. parkkipaikkaongelmia tai bussin myöhästyminen.
Jos ei halua olla ajoissa missään niin miksi sopia kellon aikoja.
-Nähdään huomenna Stokkan kellon alla.
Ei aikoja niin molempia vituttaa odotella.
Ettäkö te myöhästelijät ollenkaan arvosta ystäviänne ja heidän aikaansa?
Kaveri myöhästyi 30 min sovitusta tapaamisesta. Oltiin varattu tunnin sulkapallovuoro. Onko se reilua menettää puolet varatusta ja maksetusta ajasta ihan vain siksi että toisella on ongelmia ajankäytön hallinnassa.
Eipä ap:kaan arvosta omia ystäviään.
Minusta taas ei ole lainkaan kiva odotella pakkasessa tai vesisateessa. Varpaat jäätyvät ja hiukset kastuvat, kun senkin ajan olisin voinut käyttää paljon hyödyllisimmin kotona, kuin ystävääni odottaen esim. kirjaa lukien tai kotitöitä tehden tai vaikkapa pistäytyä kaupassa. Ihan samalla tavalla myös minun aika on kortilla ja riennän tapaamiseen hiukset heiluen, jotta ehtisin sovittuun kellon aikaan paikalle.
Myöhästelijät: varastatte toisen aikaa.