Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Apua, ystävä+miehen veli!!
09.09.2006 |
Oli pakko tulla kirjoittamaan, olen niin hämilläni! En kaipaa moralisointia vaan järjen ääntä ja kokemuksia vastaavasta!
Kaverini on alkanut seurustelemaan mieheni veljen kanssa. Eli kaverini joka on oma maailmansa +sukuni taas omansa:/... Kyseessä ei ole tunteiden paloa, vaan seksiä ja siitä alkanut seurustelu. Kaverini ei puhunut miehen veljestä miutenkään mairittelevasti, ja onkin nyt kaikkien hämmästykseksi alkanut seurustelemaan sen kanssa.
En tiedä mitä ajatella, tuntuu oudolta, koska olen kertonut kaverille omia henk. koht asioita mm. ongelmista anopin kanssa, mahdollisista kriiseistä parisuhteessa ja nyt YHT ÄKKIÄ, kaveri kuuluukin sukuun. Tuli semmoinen olo, että voi ei.... En tiedä mitä ajatella.
Jotenkin ahdistaa kun kaverini ja tätä kautta koko kaveripiirin tietoon tulee semmoisia perheemme hank. koht asioita PAKOSTIKIN joita en haluaisi että hän tietää kaikkia.... tunteet niin solmussa!
Auttakaa :(
Kommentit (29)
Vierailija:
Koin, että siskoni oli astunu minun reviirilleni ja tunkenut sukuun, jossa minulla oli jo oma paikkani.
Ja älkää sanoko et aikuisia ihmisiä ja ootko mustasukkainen. Niin ovatkin ja en tod ole mustasukkainen, jotain negatiivisia fiilareiat kyllä koen!
Just ahdistaa kun on tavallaan tukeutunut kaveriin ja avautunut suvun asioista ja sit toisaalta taas ahdistaa kun kaikki suvun/ perheen asiat ei kuulu hälle ja tiedän, et hänen kautta menee eteenpäin.
En tiedä miten tässä suhtautua. Tuntuu vain, että kaverille en enää puhu juuri mtn tai viitsi olla tekemisissä... Tosi ahdistavaa kun tuntee kaverin HUONOT puolet ja sit jos suku ei niistä tiedä mitään.. Ahdistaa jos suku kertoo musta jotain juttuja kaverille. Jotenkin liian hankalaa ja miksi piti sattua???
Ahdistaa kun kaveri saa nyt tietää mun ja miehenkin henk koht asioita :((
*ap purkaa*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin aina kerronm kavereille, joskus liioitellenkin, asioita miehen suvusta j avastaavasti heidän kanssaan juttelemme ja teemme omia asioitamme.
Olisi jotenkin tosi outoa..ja epämiellyttävää, jos sitten yht' äkkiä joku ystävistä (joka on kyllä kiva ja läheinen, mutta jonka kanssa haluan tehdä/keskustella aivan eri asioita) tulisikin osaksi sitä MINUN mieheni sukua :)
Tai siis silleen. Äh, hankala selittää.
Jonkinlaista mustasukkaisuutta varmaan ja reviirijuttuja.
Mutta enhän halua tai todellakaan kehtaa sanoa mitään.. Jotenkin paremmin ymmärtäisin, jos olisi kyse once in a lifetime- jutusta, todellisesta rakkaudesta, mutta tavaalaan ajautuivat yhteen ja tyttö jo ehti haukkua miestä aika pahasti :(
Sanokaa, miten suhtautua tähän kaveriin??? AHDISTAA niin että kaveri tulee tietämään liian perhekeskeisiä juttuja...
ap
Ehkäpä he eivät edes käy sen kummemmin anoppilassa tms?
Sitten erihomma jos on paljon jotain sukujuttuja ja päivällisiä...
En tosiaan osaa sanoa, itse varmaan yrittäisin olla mahdollisimman neutraali ja normaali, vaikka ahdistaisikin.
Kuulostaa kuitenkin tuo niiden juttu jotenkin heppoiselta, että ehkäpä se kestää vain hetken.
Jos se onkin vakavaa, niin ei auta muu kuin sopeutua ja totutella. Ties vaikka siinä olisi jotain positiivista (ööh?) :).
Anoppi ja hänen siskonsa kovia juoruamaan asioista, joten jutut kiertää... Olisin niin halunnut pitää ystäväni erillään. No..ei kai auta kuin keskittyä omaan elämään ja koittaa tehdä omat ratkaisut hyvin!
Kuitenkin sain sanottua kaverille, että aika ihmeelliset lähtökohdat seurustelulle, että ensin haukkuu miestä mm eri asioita ja sanoo ettei ole yhtään kiinnostunut.. Toisaalat noloa hänelle.
En suoraan sanottuna halua häntä sukuun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läheisiä ihmisiä molemmat ja olisin hyvilläni, että läheiset ovat löytäneet toisensa ja jatkossa olisi entistä enemmän tekemisissä. Luultavasti myös tiiviimmin. Jos näin kävisi, olisin siis onnellinen siitä, että saisin niin läheisen pariskunnan sukuun. Ap:llä vähän onneton tilanne, jos on puhunut selän takana kaikenlaista. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää... Minua ei nimittäin haittaisi, jos olisin puhunut asiallista asiaa. Ei siinä ole mitään hävettävää, jos on kuullut henkilökohtaisia asioita, jos kerran on asiallisesti niitä käsitellyt.
Eli puhut YSTÄVÄSTÄ. Ystävällähän tarkoitetaan yleensä aika läheistä ihmistä, kaverit on sitten erikseen. Minusta olisi ainakin ihan mukavaa, että sukuun tulisi edes yksi miellyttävä ihminen, mun mieheni suku on aika, hmm..., rasittavaa väkeä. Juu ja olen ystäville esim. anoppia haukkunut ja olisikin aika hauskaa, että joku muukin joutuisi hänen kanssaan tappelemaan ;)
Lähipiirissäni on sellainen tilanne, joss veljekset nai ystävykset. Heillä ainakin juttu on kaikin puolin onnistunut: näillä ystävyksillä oli jo keskenään suhde, siis kanssakäyminen pariskuntien välillä on luonnollista, sekä naisten että miesten suhteen. Ja koska molemmilla ystävyksillä on sama anoppi, niin häntähän on kaksin verroin hauskempaa arvostella kimpassa ;) Samalla saa vahvistusta sille, ettei ole yksin ajatustensa kanssa...
Ok, olisihan vastaavaan tilanteeseen vaikea sopeutua alkuun. Mutta enemmän näkisin asian positiivisena kuin negatiivisena. Ja mitä tulee siihen, että ystävä on aiemmin haukkunut miehesi veljeä, rakkaudesta se hevonenkin potkii... Jos miettisin omalle kohdalle, niin saattaisin puhua jostain miehestä siihen tyyliin silloin, kun olisin oikesti häneen lääpälläni, mutta pelkäisin saavani pakit. Olisi paljon helpompi olla menettämättä kasvojaan jos sanoisi, että en mä nyt ton kanssa olisi mitään halunnutkaan... Kuin että olisi ensin koko kaveripiirille kertonut, miten upea ja ihana ihminen mies on ja miten haaveilee loppu elämästään miehen kanssa ja mies halusikin vain panoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ap:llä vähän onneton tilanne, jos on puhunut selän takana kaikenlaista. Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää... Minua ei nimittäin haittaisi, jos olisin puhunut asiallista asiaa. Ei siinä ole mitään hävettävää, jos on kuullut henkilökohtaisia asioita, jos kerran on asiallisesti niitä käsitellyt.
Tää kommenttia on täysin naurettava. Miten niin puhunut seläntakana kaikeinlaista? Olen kertonut ystävälle ystävänä muun muassa parisuhteeni kriiseistä ja ongelmista anopin kanssa? Eli mitä asiatonta siinä mielestäsi on?? Pitäisikö vain leikkiä että kaikki on ok?
Lisää kommentteja saa laittaa!
ap
Sympatiat sinulle ihan täysin ap. Ne, jotka eivät ole tuota tilannetta kokeneet, eivät voi arvata, miten ristiriitaisia tunteita se itsessä herrättää!
Niiden tunteiden kanssa pitää ilmeisesti oppia vain olemaan.. Ystävyyssuhde tulee kärsimään paljon, jos antaa omien omituisten ajatusten häiritä. Sinun pitäisi yrittää järjestää ajatuskuviot vain uudestaan siellä pääkopassa. Nyt se ystävä ei olekaan vain se vanha ystävä, vaan nyt hän on jotain muutakin.
Hankala tilanne. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sympatiat sinulle ihan täysin ap. Ne, jotka eivät ole tuota tilannetta kokeneet, eivät voi arvata, miten ristiriitaisia tunteita se itsessä herrättää!Niiden tunteiden kanssa pitää ilmeisesti oppia vain olemaan.. Ystävyyssuhde tulee kärsimään paljon, jos antaa omien omituisten ajatusten häiritä. Sinun pitäisi yrittää järjestää ajatuskuviot vain uudestaan siellä pääkopassa. Nyt se ystävä ei olekaan vain se vanha ystävä, vaan nyt hän on jotain muutakin.
Hankala tilanne. Tsemppiä!
Ei herranjumala tuolla yhdellä vastaajalla ei varmaan ystäviä olekaan kun tuollaista laukoo, että " ap:llä ei käy hyvin kun on puhunut seläntakana" jne. AJATELKAA OMALLE KOHDALLE!!!
Kaveri, jossa hyvät ja huonot puolensa, on äkkiä sun perhettä..tietää sun ja sun miehen jutut, jotka tahtoisit ehkä pitää perhepiirissä. Perheen asioita menee tämän tyypin kautta muualle tietoon... Ääks.. Kyllä en itse pystyis koskaan tämmöseen.
Tuli vain mieleen, et kun perhe on ns " hieno" niin onkohan kaverini ollut jotenkin kateellinen meille kun meillä on hieno kämppä jne ja ulkoisten asioiden takia on nyt yhdessä tämän kanssa..
En oikein voi hyväksyä... Enkä tiedä miten suhtautua. Ehkä muodollisesti, ystävällisesti, mutta tekemisissä mua ei kiinnosta olla :(( Kauhea tilanne!
ap
täkin tilanne saattaa vaikuttaa kiusalliselta. älä uppoudu siis liikaa omaan pahaan oloosi, juttele kaverisi kanssa ja kuulostele millä fiiliksillä hän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä ihmettä sellaista suku teistä tietää mitä ystävät ei... meillä taitaa olla päinvastoin, ystävät tietää varmasti enemmän kuin suku
no kun nää tytöt ei ole läheisiä ystäviä... tää on ennemminkin yksi kaveri! joten on tosiaan sellaisia perheen asioita, joita en halua joidenkin kavereideni kanssa jakaa!!
19, kun minusta juuri tuntuu, että on kiusallaan alkanut seurustelemaan " koska veli oli ainut varteenotettava juuri saatavilla" ja jos luit nuo mun ylemmät kirjoitukset ja syyt tuohon...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että puolisoiden välillä ei ole salaisuuksia. Joskus oli jopa galluppi siitä, kertovatko palstalaiset miehilleen myös jo ennen seurustelua kuulemiaan asioita, ja aika moni sanoi kertovansa, koska puolisoiden välillä ei saa olla salaisuuksia. Toivottavasti ystäväsi ei kuulu tähän joukkoon. :( Itseäni tuo galluppi järkytti, kun luulin, että vaitiolovelvollisuus on ystävyyssuhteissa yleinen käytäntö.
Vierailija:
Mutta enhän halua tai todellakaan kehtaa sanoa mitään.. Jotenkin paremmin ymmärtäisin, jos olisi kyse once in a lifetime- jutusta, todellisesta rakkaudesta, mutta tavaalaan ajautuivat yhteen ja tyttö jo ehti haukkua miestä aika pahasti :(Sanokaa, miten suhtautua tähän kaveriin??? AHDISTAA niin että kaveri tulee tietämään liian perhekeskeisiä juttuja...
ap
Tilanne kävi jotenkin niin sietämättömäksi, että oma suhteeni kariutui osaksi juuri em. syystä. Kun laitoin välit poikki poikaystävääni, siskoni teki saman. pokaystävät jäi sille tielle, mutta ollaan siskon kanssa taas tosi hyviä ystäviä. Molemmilla on uusi mies ja tällä kerralla eri suvuista.
[/quote]
Vai että kariutui suhde sen takia kun sisko tuli sukuun. Naurettavuuden huippu. Oli varmaan hyvä suhde!! Päivän naurut.
Tulee mieleen ala-asteikäiset lapset jotka tappelevat ja omivat ystäviä.
En olisi halunnu että hän " yrittää samaan sukuun" . Hetken päästä jo onneksi tajusin kuinka lapsellinen olin. Ikää silloin 15v.
Alue: Aihe vapaa
Koin, että siskoni oli astunu minun reviirilleni ja tunkenut sukuun, jossa minulla oli jo oma paikkani. En halunnut siskoani samoihin sukujuhliin jne. Välimme kyllä tavallaan viilenivät hetkeksi...
Tilanne kävi jotenkin niin sietämättömäksi, että oma suhteeni kariutui osaksi juuri em. syystä. Kun laitoin välit poikki poikaystävääni, siskoni teki saman. pokaystävät jäi sille tielle, mutta ollaan siskon kanssa taas tosi hyviä ystäviä. Molemmilla on uusi mies ja tällä kerralla eri suvuista.