On toisaalta helppoo olla ruma
Ei tarvii ottaa paineita ulkonäöstä ja voipi keskittyä olennaiseen. Puhumattakaan miten ärsyttävää ois jos jotkut limaset ukkelit kuolais perään..yöks. Tällee on ihan kiva ku saa olla rauhassa.
Kommentit (5)
Kaikessa on puolensa ja puolensa.
Minä kärsin nuorempana pahasta aknesta ja sain monesti kuulla olevani ruma. Nykyään saan itsestäni ihan ok:n näköisen, jos laitan vähän meikkiä ja vartalolleni sopivat vaatteet. Viime vuosina olen saanut kuulla olevani nätti, söpö, sievä, viehättävä, "muhevan näköinen misu" (naispuolisen työkaverini luonnehdinta), joskus jopa kaunis. Olen hämmentynyt. Sisäisesti tunnen olevani sama ihminen kuin ennenkin, mutta ihmiset kohtelevat minua eri tavalla kuin ennen. Omasta mielestäni olen myös varsin valjun ja suorastaan epämiellyttävän näköinen, jopa ruma, mutta silti saan silloin tällöin kehuja.
Vaalennan hiuksiani, mutta ihmiset olettavat minun olevan oikeasti vaalea. Käytän nude-meikkiä lähes aina ihmisten ilmoilla ollessani, ja saan kehuja "luonnollisesta" ulkonäöstäni. Näköjään ihmisiä on helppo huijata. Vaalennetut, luonnonkiharat hiukset tuntuvat herättävän paljon huomiota, vaikka eiväthän vaaleat hiukset tässä maassa niin kovin harvinaiset ole... Tunnen itseni huijariksi saadessani kehuja.
Oloni on hyvin ristiriitainen. Toisaalta nautin kohteliaisuuksista, toisaalta ne hämmentävät ja myös masentavat. Vedän puoleeni ihan vääränlaisia miehiä: spurguja ja vanhoja ukkoja. Minusta kiinnostuvat miehet eivät yleensä ole kiinnostuneita ajatuksistani tai luonteestani.
Muuttuneen ulkonäköni takia saan erilaista kohtelua kuin ennen. Minua kohtaan ollaan ystävällisempiä ja minulle hymyillään enemmän. Ikävintä on se, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä kyynisemmäksi ja vittumaisemmaksi muutun. En osaa suhtautua kohteliaisuuksiin. Positiiviset kommentit ilahduttavat toki, mutta hetken kuluttua muistan millaista ennen oli ja masennun. Ilman hiusväriä ja meikkiä en myöskään todennäköisesti saisi sitä huomiota, mitä nykyään saan.
En tiedä, miksi sinä ap pidät itseäsi rumana. Minä olen todennut, että mielikuva jonkun ihmisen ulkonäöstä on todellakin monesti vain mielikuva. Itse olen siitä kävelevä esimerkki.
N34
Ihan oikeassa olet, ap. Kun on ruma ja itsekin sen tiedostaa, niin ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin se, mikä on.
Harva kuitenkaan on niiiiiiiin susiruma, että esim. lapsetkin pelkää...
Mutta toisaalta, kaunis saa helpommin työtä ja mukavaa palvelua verrattuna rumaan. Kaunista saatetaan ahdistella seksuaalisesti räikeästikin ulkonäkönsä tähden, mutta rumalle saatetaan puolestaan huudella haukkuja. Itse haluaisin olla tavallisen näköinen, sellainen ihan perusnätti. Harmikseni olen ruma, ja tämä on vaikeuttanut elämääni monin tavoin.
Uskon sen. Kauniilla on enemmän stalkkereita.