en enää kestä!
Elikkä siis,kyse on ystävästäni jonka olen tuntenut jo kymmenen vuotta ja hän on lapseni kummi ja tärkeä mulle. Mutta en enää kestä kun joka kerta kun puhutaan puhelimessa tai nähdään niin puhutaan koko ajan vain hänen asioistaan ja ongelmistaan ja totta kai mielellään autan ja kuuntelen ystävääni mutta sitten jos haluaisin puhua omistakin asioistani niin hän aina onnistuu kääntämään ne jotenkin itseensä. Mitä voin tehdä? Miten voisin sanoa hänelle asiasta kuitenkaan loukkaamatta häntä?
Kommentit (2)
Suora puhe yleensä auttaa. Esim jos olet kertomassa jostain ongelmastasi ja huomaat että kääntää asian itseensä, keskeytä tämä. Esim näin "Hanna, voitaisiinko puhua tästä mun asiasta vielä, me puhuttiin jo sun kuulumisista" Saattaa haukkko henkeään mutta fiksumpi tuossa ymmrätää yskän ja tajuaa asettua kuulijaksi.
"minä todella tarvitsen sinun mielipidettä tähän minun ongelmaan. Puhutaan siitä, jooko?"