Mies sanoi: "Erotaan!"
Kinasimme jostakin asiasta, jota en enää muista. Mies hikeentyi ja totesi: "Erotaan!" Vähän rauhoituttuaan keskustelimme ja hän muistutti: "Niin, eihän meistä kumpikaan ole sitoutunut olemaan yhdessä vaikka tilanne olisi mikä." Jäin aika äimäksi. Olemme olleet naimisissa kymmenen vuotta. Eikö se avioliittoon meneminen tarkoita sitä, että sitoutuu toiseen nimen omaan niissä vastamäissä. Myötämäessä se onkin yleensä aika helppoa. Olemme vielä erikseen sopineet, että tätä ero-asetta ei meillä käytetä.Mies on jälkeen päin selitellyt ja pyydellyt anteeksi, että kiivastuspäissäni vaan halusin ärsyttää, koska tiedän että se on sinulle tärkeä asia ja halusin että koet itsesin turvattomaksi.No, hän onnistui oikein hyvin. Hätäännyksestäni selvittyäni pohdin kuinka pärjäisin, kuinka järjestäisin elämäni. Jotenkin koen, että en voi luottaa häneen, koska hän ei osaa hillitä itseään. Samalla mieleen nousi sekin asia, että keskusteleminen on tosiaan aika työn ja tuskan takana, koska miehellä ei ole eväitä olla rehti ja rehellinen ja lähteä selivttämään vaikeita asioita vaan tyyli on aina se, että huomio kiinnitettään johonkin muuhun, yleensä siihen että tuntemukseni on väärä, olen hullu, kummallinen tai liian herkkä. Jos sanon, että loukkaannun kun sanoit noin. Mies vääntää asian riitelemiseksi.
Et vaikuta mitenkään liian naivilta ja herkältä. avioliitto on suuri sitoumus. Erosta puhuminen on vakava asia, eikä sillä voi uhkailla tai pelleillä, ellei asia todella ole mahdollinen. Voisiko olla, että näin olisi? Meillä on sopimus, ettei niin vakvaa asiaa voi käyttää aseena ikinä, ellei sitten tilanne tosiaan ole niin huono, että ero tosiaan on realistinen mahdollisuus. Jos miehesi vain kiusasi sinua, hän on käyttäytynyt aika sikamaisesti.