Lue keskustelun säännöt.
Mitä mun pitäisi tehdä? (itsetuhoiset ajatukset)
07.11.2021 |
Oon tällä hetkellä treeneissä ja miellä on vartin tauko. Mulla on ollut pitkään tosi vaikeaa ja mulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia. Mulla on selkeä suunnitelma, ja koko päivän on ollut ajatus että toteutan sen matkalla treeneistä kotiin. Nyt mua tavallaan pelottaa, että teen sen. Haluan tehdä sen mutta tavallaan osa musta on sitä mieltä että en halua. En tiedä voinko lähteä täältä, kun saatan tehdä jotain. Kuulostaa varmaan typerältä, mutta kun kaikki on toteuttamista vaille valmista niin jotenkin tuntuu vaan että mun on pakko tehdä se.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä valmentajalla on ihan omakin elämä. Varmaan kiire jo perheensä pariin tai valmistelemaan huomista työpäivää. Nyt 14-vee vain kipin kapin kotiin ja vaikka kuuntelemaan jotain hyvää mustaa tai kattomaan leffaa. Koeta nauttia nyt, ei tuossa enää ole montakaan vuotta kun pitää kyetä elättämään itse itsensä ja se vasta lystiä on.
Mietipä jos juuri tämän sinun kommenttisi takia tuo 14-vuotias lähtisi yksin kävelemään kotia kohti, ja päätyisikin satuttamaan itseään? Miltä tuntuisi? Kestäisitkö ajatuksen, että sinun kommenttisi rohkaisemana lapsi tappoi itsensä?
Siihen lopulliseen ratkaisuun tarvitaan rohkeutta ja määrätietoisuutta. Nyt joku 14-vee tärisee jossain pukkarissa teiniangstin kourissa ja pyörittelee ajatuksiaan päässään ja pelkää omia ajatuksiaan. Pelkästä ajatuksesta on vielä pitkä matka toteutukseen. Tässä on vaan tuota loputonta turhaa huomionhakuisuutta. Tuo lapsi ei tee yhtään mitään sen ihmeempää, kunhan lähtee kotiin vaan minne kuuluukin. Huomenna kouluun!
Että sellaista. Miksi luulet olevasi pätevä arvioimaan, kuinka vahvoja ap:n ajatukset ovat? Mä olen itse 16-vuotias tyttö, muutaman vuoden ap:ta vanhempi. Olen yrittänyt itsemurhaa. Ei siihen aina niin paljon tarvita. Itse otin yliannoksen lääkkeitä, eli lääkkeet suuhun ja vettä päälle. Siinä se. Omat ajatukset ovat joskus todella pelottavia, ja siihen vaaditaan rohkeutta että niistä uskaltaa puhua. Tuolla sun vähättelevällä kommentilla voi olla vakaviakin seurauksia. Itsemurhaa harkitseva voi ajatella, että häntä pidettäisiin vain huomionhakuisena, jos puhuisi ajatuksistaan. Mieti ennen kuin kommentoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, saitko sanottua valmentajalle tai muulle aikuiselle?
Sanoin valmentajalle ja se soitti mun iskälle ja nyt oon vaan kotona. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä valmentajalla on ihan omakin elämä. Varmaan kiire jo perheensä pariin tai valmistelemaan huomista työpäivää. Nyt 14-vee vain kipin kapin kotiin ja vaikka kuuntelemaan jotain hyvää mustaa tai kattomaan leffaa. Koeta nauttia nyt, ei tuossa enää ole montakaan vuotta kun pitää kyetä elättämään itse itsensä ja se vasta lystiä on.
Mietipä jos juuri tämän sinun kommenttisi takia tuo 14-vuotias lähtisi yksin kävelemään kotia kohti, ja päätyisikin satuttamaan itseään? Miltä tuntuisi? Kestäisitkö ajatuksen, että sinun kommenttisi rohkaisemana lapsi tappoi itsensä?
Siihen lopulliseen ratkaisuun tarvitaan rohkeutta ja määrätietoisuutta. Nyt joku 14-vee tärisee jossain pukkarissa teiniangstin kourissa ja pyörittelee ajatuksiaan päässään ja pelkää omia ajatuksiaan. Pelkästä ajatuksesta on vielä pitkä matka toteutukseen. Tässä on vaan tuota loputonta turhaa huomionhakuisuutta. Tuo lapsi ei tee yhtään mitään sen ihmeempää, kunhan lähtee kotiin vaan minne kuuluukin. Huomenna kouluun!
Ole nyt jo hiljaa, kun et selvästi tiedä tällaisista asioista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, saitko sanottua valmentajalle tai muulle aikuiselle?
Sanoin valmentajalle ja se soitti mun iskälle ja nyt oon vaan kotona. Ap
Hyvä, kun pääsit kotiin. Miten voit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, saitko sanottua valmentajalle tai muulle aikuiselle?
Sanoin valmentajalle ja se soitti mun iskälle ja nyt oon vaan kotona. Ap
Hyvä, kun pääsit kotiin. Miten voit?
Edelleen samat ajatukset pyörii päässä mutta ehkä tää tästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
:D
Oot sairas
Vierailija kirjoitti:
Voisi itsekkin tehdä itsemurhan. Mitään järkeä täällä kärvistellä, kun ei ole työtä, rahaa tai naista.
Nauttisit rauhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi itsekkin tehdä itsemurhan. Mitään järkeä täällä kärvistellä, kun ei ole työtä, rahaa tai naista.
Sulla on vaan yks elämä. En suosittelis heittämään sitä pois noin vaa. Ensin sun pitää käydä puhumassa jollekkin. Sit hommaat työtä(jos ei ole koulutusta niin hankit sellaisen). Työstä saat rahaa. Sen jälkeen voit ruveta etsimään kumppania itsellesi. Sun pitää ottaa ittees niskasta kiinni. Et voi vaan oottaa että rahat ja naiset tulvii ikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, saitko sanottua valmentajalle tai muulle aikuiselle?
Sanoin valmentajalle ja se soitti mun iskälle ja nyt oon vaan kotona. Ap
Toivottavasti kaikki on siellä hyvin
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksaisitkohan huomenna käydä vaikka koulukuraattorin luona juttelemassa? Nyt ois tosi tärkeää, että kerrot jollekin rehellisesti noista sun ajatuksista. Suosittelen lämpimästi ammattilaista (terkka, psykologi, kuraattori, lastensuojelun päivystys, terveysasema..), omat vanhemmat saattavat joskus ohittaa tällaiset puheet vaan sen vuoksi etteivät osaa vastaanottaa vaikeita asioita omilta lapsilta.
Mieti miten monta tsemppiviestiä sait hetkessä (+ne muutama ääliö)
Ventovieraat lähettää sulle toivoa ja lämpöä. Multa saat etähalin! On olemassa hoitoa, lääkkeitä. Mä tiedän.
Ja on olemassa vain yksi elämä. Huomenna tai kohta voi näyttää valoisammalta. Aatteles. Mekin täällä palstalla ollaan oltu 14 vuotiaita! Usko pois!
Hyvää yötä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä valmentajalla on ihan omakin elämä. Varmaan kiire jo perheensä pariin tai valmistelemaan huomista työpäivää. Nyt 14-vee vain kipin kapin kotiin ja vaikka kuuntelemaan jotain hyvää mustaa tai kattomaan leffaa. Koeta nauttia nyt, ei tuossa enää ole montakaan vuotta kun pitää kyetä elättämään itse itsensä ja se vasta lystiä on.
Mietipä jos juuri tämän sinun kommenttisi takia tuo 14-vuotias lähtisi yksin kävelemään kotia kohti, ja päätyisikin satuttamaan itseään? Miltä tuntuisi? Kestäisitkö ajatuksen, että sinun kommenttisi rohkaisemana lapsi tappoi itsensä?
Siihen lopulliseen ratkaisuun tarvitaan rohkeutta ja määrätietoisuutta. Nyt joku 14-vee tärisee jossain pukkarissa teiniangstin kourissa ja pyörittelee ajatuksiaan päässään ja pelkää omia ajatuksiaan. Pelkästä ajatuksesta on vielä pitkä matka toteutukseen. Tässä on vaan tuota loputonta turhaa huomionhakuisuutta. Tuo lapsi ei tee yhtään mitään sen ihmeempää, kunhan lähtee kotiin vaan minne kuuluukin. Huomenna kouluun!
Että sellaista. Miksi luulet olevasi pätevä arvioimaan, kuinka vahvoja ap:n ajatukset ovat? Mä olen itse 16-vuotias tyttö, muutaman vuoden ap:ta vanhempi. Olen yrittänyt itsemurhaa. Ei siihen aina niin paljon tarvita. Itse otin yliannoksen lääkkeitä, eli lääkkeet suuhun ja vettä päälle. Siinä se. Omat ajatukset ovat joskus todella pelottavia, ja siihen vaaditaan rohkeutta että niistä uskaltaa puhua. Tuolla sun vähättelevällä kommentilla voi olla vakaviakin seurauksia. Itsemurhaa harkitseva voi ajatella, että häntä pidettäisiin vain huomionhakuisena, jos puhuisi ajatuksistaan. Mieti ennen kuin kommentoit.
Mistäköhän johtui ettet onnistunut?
En tiedä. Ehkä annos ei ollut tarpeeksi iso. Ehkä liian paljon tuli ulos oksennuksen mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä valmentajalla on ihan omakin elämä. Varmaan kiire jo perheensä pariin tai valmistelemaan huomista työpäivää. Nyt 14-vee vain kipin kapin kotiin ja vaikka kuuntelemaan jotain hyvää mustaa tai kattomaan leffaa. Koeta nauttia nyt, ei tuossa enää ole montakaan vuotta kun pitää kyetä elättämään itse itsensä ja se vasta lystiä on.
Mietipä jos juuri tämän sinun kommenttisi takia tuo 14-vuotias lähtisi yksin kävelemään kotia kohti, ja päätyisikin satuttamaan itseään? Miltä tuntuisi? Kestäisitkö ajatuksen, että sinun kommenttisi rohkaisemana lapsi tappoi itsensä?
Siihen lopulliseen ratkaisuun tarvitaan rohkeutta ja määrätietoisuutta. Nyt joku 14-vee tärisee jossain pukkarissa teiniangstin kourissa ja pyörittelee ajatuksiaan päässään ja pelkää omia ajatuksiaan. Pelkästä ajatuksesta on vielä pitkä matka toteutukseen. Tässä on vaan tuota loputonta turhaa huomionhakuisuutta. Tuo lapsi ei tee yhtään mitään sen ihmeempää, kunhan lähtee kotiin vaan minne kuuluukin. Huomenna kouluun!
Että sellaista. Miksi luulet olevasi pätevä arvioimaan, kuinka vahvoja ap:n ajatukset ovat? Mä olen itse 16-vuotias tyttö, muutaman vuoden ap:ta vanhempi. Olen yrittänyt itsemurhaa. Ei siihen aina niin paljon tarvita. Itse otin yliannoksen lääkkeitä, eli lääkkeet suuhun ja vettä päälle. Siinä se. Omat ajatukset ovat joskus todella pelottavia, ja siihen vaaditaan rohkeutta että niistä uskaltaa puhua. Tuolla sun vähättelevällä kommentilla voi olla vakaviakin seurauksia. Itsemurhaa harkitseva voi ajatella, että häntä pidettäisiin vain huomionhakuisena, jos puhuisi ajatuksistaan. Mieti ennen kuin kommentoit.
Tällä palstalla nää kakarat ovat fiksumpia kuin aikuiset, jotka käyttävät aikaansa toisten vähättelyyn...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alkaa taas ahdistaa, en pysty ajattelemaan muuta kuin itseni satuttamista... Ei mulla oo mitään syytä elää. En edes jaksa kauaa taistella tällaisia ajatuksia vastaan. Mun olisi pitänyt vaan aiemmin tehdä se lopullinen. En jaksa. Ap
Hei ap tässä lista netissä toimivista yksilöchateista:
https://tukinet.net/teemat/?category=45&service=conversations_live&orde…
Sekaisin-chat on auki vielä puoleenyöhön:
https://tukinet.net/teemat/sekasin/
(Klikkaa siitä oikealta mustasta neliöstä chat auki)
MIELI ry:n 24/7 Kriisipuhelin: 09 2525 0111
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/hae_neuvoja_ja_apua/mista_saa…
Täältä voit etsiä oireiden perusteella alueeltasi apua
Pystyitsä yhtää nukkumaa? Voitko kertoa kotona tilanteestasi?
Voi kun näkisit jotain valoa edessä. Uskoisit että apua saa ja se todella auttaa. Koettu on.
Kun luulin ettei mikään enää ilahduta, millään ei ole merkitystä. Oli vain mustaa. Mutta pikkuhiljaa värit löytyi taas. Se ei tapahtunut hetkessä.
Nyt olen niiiin tyytyväinen, että uskalsin ottaa apua vastaan.
Samaa rohkeutta toivon sulle❤
Voit ihan hyvin soittaa hätänumeroon ja kertoa tilanteesi, niin saat varmaan ambulanssin (ilman sireenejä) ja sillä kyydin päivystykseen, jos et muuten saa kyytiä sinne.
Ihan hyvin voit pyytää apua tuossa tilanteessa ja ensimmäinen asia on päästä lääkärin puheille joko tavalliseen päivystykseen tai isommalla paikkakunnalla psykiatriseen päivystykseen. Aivosi eivät vain nyt toimi kunnolla ja saatat tarvita niille lääkettä. Kaikki järjestyy kyllä, pyydä vain apua.