Lue keskustelun säännöt.
Onko pieni raskausmaha jotenkin tavoiteltava?
20.01.2015 |
Mulla on pieni maha ja kuullut ystäviltäni siitä kommentteja tyyliin "vau eihän susta edes huomaa, että olet raskaana" ja selostuksen siitä, miten heillä on samoilla viikoilla ollut paaaljon suurempi maha yms. Jos itse saisin valita, ottaisin selkeän ison mahan :). Tiedän, että hyvin pieni tämä murhe, mutta tulipa vain mieleeni. Millaisia mahoja teillä on ollut tai haluaisitte raskaana?
Kommentit (25)
On aina ällöttävää, kun aikuinen sanoo mahaansa masuksi. (2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sanoa, että pieni maha on käytännöllisempi kuin suuri, mutten silti näe pientä mitenkään tavoiteltavampana. Elämä on helpompaa kun saan itse kengännauhat kiinni, voin nostaa lattialle tippuneet esineet jne, en usko että huomattavasti suuremmalla mahalla samat asiat luonnistuisivat ainakaan näin pienellä vaivalla. Nyt 35+2, eilen tuli neuvolassa tuli kommenttia miten ei haittaisi vaikka maha olisi isompi (sf-mitta 27).
Mulla on luonnostaan ollut aika pieni maha ja niin ovat vauvatkin syntyessään olleet alle kolmikiloisia. Itse olen 168cm pitkä, kaipa se vauva mahtuu tuonne mahaan sisälle sen verran hyvin ettei pullahda iso vatsa esiin.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:16"]
On aina ällöttävää, kun aikuinen sanoo mahaansa masuksi. (2)
[/quote]
Ai. Mitä ihmeen ällöttävää siinä on? Ei mun mielestä vaan. Ei pidä yleistää.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:16"]
On aina ällöttävää, kun aikuinen sanoo mahaansa masuksi. (2)
[/quote]
Ai. Mitä ihmeen ällöttävää siinä on? Ei mun mielestä vaan. Ei pidä yleistää.
[/quote]
No kieltämättä antaa vähän yksinkertaisen kuvan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:16"] On aina ällöttävää, kun aikuinen sanoo mahaansa masuksi. (2) [/quote] Ai. Mitä ihmeen ällöttävää siinä on? Ei mun mielestä vaan. Ei pidä yleistää. [/quote] No kieltämättä antaa vähän yksinkertaisen kuvan..
[/quote]
Niinkö sinusta? No, minusta ei. Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja sullakaan ei ole elämässä parempaa tekemistä kuin kommentoida jotain yhtä yksittäistä masu-sanaa. Antaa kieltämättä vähän säälittävän kuvan... Joillakin ei vaan ole elämää.
Täällä kanssa esikoista odottava, viikolla 35 oleva, joka on koko raskauden kuunnellut tota, että oot niin pieni. Nyt äitiyslomalla asialla ei ehkä itselle oo niin väliä, mutta onhan se käytännön asioita helpottanut kun oma takki mennyt koko talven päälle ja fyysinen työ onnistunut kun maha ei oo kokoajan tiellä.
En kyllä asialle mitään muuta painoarvoa ja tavoittelemista osaa antaa. Välillä ärsyttää epäilyt, että voiko LA muka oikeasti olla helmikuussa ja oonko muistanu syödä ja kasvaako vauva ja liikkuuhan hän. Kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestä ainakin ison raskausmahan (molemmilta muksuilta) omanneena alkoi tuntua, että se pieni maha olisi jotenkin tavoiteltava, ja iso maha kauhistus.. Aika paljon tuli varsinkin loppuaikana kauhisteluja "voi kauhee tota sun mahaa!!"
Ihan normaalipainoinen olin raskaaksi tullessani, eikä kiloja tullut kummassakaan raskaudessa kuin 8 kg, mutta vatsa kasvoi voimakkaasti ulospäin. Luultavasti siksi, koska olen lyhytselkäinen, ja vatsa jäi jotenkin vielä alas (monet luulivat vatsani laskeutuneen ajoissa, mutta sellainen se oli ihan koko ajan.. tosin ylhäällä olikin sitten tilaa, toisten vatsat tuntuvat alkavan kaartua heti rintojen alta, itselläni oli rintojen alla vielä yli 5 cm alaspäin "litteää" ja vatsa pullahti vasta sen jälkeen voimakkaasti ulos.
En tuntenut silti itse oloani hankalaksi, ennenkuin ihan parilla viimeisellä viikolla. Mutta joo, ainakin sen käsityksen sain, että iso maha oli jotenkin "kauhea" kun sitä niin päiviteltiin.
Itse taas olisin mieluummin ottanut sen pienen mahan! Kohtu eteenpäin kallellaan, niin olihan se maha järkyttävä pallo. Aivan vieraat ihmiset tykkäsivät esim.kaupungilla ja töissä kommentoida ja kauhistella kuinka onkaan iso maha. Ja kuinka naapurin liisakin sai neljä ja puolikiloisen vauvan että kannattaahan sinun se sektio VALITA. Pituutta 160 ja lähtöpaino 50kg. Ihan normaalin kokoinen vauva tuli kaikista kauhisteluista huolimatta. Sf-mitta oli ties missä.. Että puolensa ja puolensa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:24"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:19"][quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 09:16"] On aina ällöttävää, kun aikuinen sanoo mahaansa masuksi. (2) [/quote] Ai. Mitä ihmeen ällöttävää siinä on? Ei mun mielestä vaan. Ei pidä yleistää. [/quote] No kieltämättä antaa vähän yksinkertaisen kuvan..
[/quote]
Niinkö sinusta? No, minusta ei. Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja sullakaan ei ole elämässä parempaa tekemistä kuin kommentoida jotain yhtä yksittäistä masu-sanaa. Antaa kieltämättä vähän säälittävän kuvan... Joillakin ei vaan ole elämää.
[/quote]
kolahtiko?;D
Onkohan olemassa ketään, kenen mahaa ei kommentoitaisi isoksi tai pieneksi? Se välillä huvittaa kun muilla on aina niin kova tarve kommentoida sitä, eikö ole olemassa normaalia?
2 kertaa on isoksi kauhisteltu, tällä kertaa taas pieneksi. En mä tiedä onko jompikumpi niistä enemmän positiivisesti sanottu. Pieneksi sanomisesta tulee just se fiilis että ihanku ei ois kaikki hyvin... Iso on toisaalta kamala, toisaalta mahtava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ylipäätään en aina tiedä miten pitäisi reagoida niihin kommentoijiin, olen minä itse huomannut olevani raskaana, en tarvitse siihen kenenkään muun huomautusta miten mahaa on tai ei ole tullut.
Mä olen pitkä ja hoikka, molemmat raskausvatsat ovat olleet aika pienet, takaa/suoraan edestä katsottuna ei huomannut ollenkaan raskautta, vain sivusta. Kakkosen kanssa mulla oli laskettuun aikaan 1 viikko kun joku nainen kysyi minulta montako KUUKAUTTA laskettuun aikaan on ja hänen leukansa loksahti kun kerroin, että tässä minä päivänä hyvänsä :)
Tykkäsin pienistä masuista, eivät olleet tiellä eikä ollut tukala olo, välillä unohti olevansa raskaana kun oli niin helppo liikkua vielä synnärillekkin mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se sinänsä hyvä, jos vatsa on pieni. Ei tule välttämättä niin paljon raskausarpia, selkä paremmassa kunnossa, vaatteet mahtuu paremmin jne.
Itse olen lyhyt ja mulla on vatsa pullahtanut aina aikaisin esiin ja puolessa välissä raskautta alkanut kyselyt kaksosista. Ehkä mä olen lapsellinen wt, mutta mä olen aina ollut ylpeä isosta raskausvatsastani. Aivan ihanaa, kun on raskaana ja kun sen vielä kaikki huomaavat. =)
Itselläni oli aika iso maha raskausaikana. Minulla on pitkät jalat, joten selkä/maha ei niin pitkä. Vatsani alkoi heti rintojen alta ja törrötti selkeästi eteenpäin, takaapäin ei huomannut ollenkaan etä olin raskaana. Sf mitta oli normaali koko ajan. Kiloja lähti muutama raskausaikana, tulin siis synnäriltä kotiin hoikempana kuin ennen raskautta. Ei siis turvotuksia Ym. Silti ihmiset jaksoivat heittää vitsiä tyyliin "voi kauheeta, ootko varma ettei oo kaksoset? Hehehee!". Neuvolan mukaan mahan koko on nimenomaan riippuvainen äidin koosta ja rakenteesta ja omaa mahaani sanottiin ihan normaaliksi raskausmahaksi. Rakenteeni vuoksi Se vaan kasvoi suoraan eteenpäin pömppänä. Mahani alkoi näkyä rv 12 eteenpäin. Jostain syystä ihmisillä on sellainen käsitys, että raskaana olevan mahaa ja kroppaa voi ruotia ihan vapaasti, mikä on aika outoa.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 10:08"]
^ylipäätään en aina tiedä miten pitäisi reagoida niihin kommentoijiin, olen minä itse huomannut olevani raskaana, en tarvitse siihen kenenkään muun huomautusta miten mahaa on tai ei ole tullut.
[/quote]
Niinpä! Ei sillä mahan koolla mitään väliä ole. Huomasin että ihmisillä oli tarve kommentoida isoa pallomahaani ja jopa taputella sitä! Molemmissa raskauksissa vatsani on kasvanut suoraan eteenpäin ja takaa ei ole nähnyt että olisin edes raskaana. Sitten jos käännyin sivuttain niin vaikka kaupankassalla takana oleva saattoi kommentoida. "Voi että miten suuri massu sinulla onkaan! Milloinkas on laskettu aika" ja korutella sitä mahaa..
Itselläni oli hyvin pieni, suorastaan olematon maha, ja siitä huomauteltiin myös synnärillä, siis lääkärit.
En mä katso että se nyt toinen on mitenkään pahempi kuin toinen, sitä vaan verrataan toisiinsa että kylläpä ne vaihtelee, ja varmaan ison kohdalla ehkä mietitään että onkohan varmaa ettei sieltä tule useampia.
Se nyt vaan on tuo raskausmaha sellainen että sitä joka koossa pidetään positiivisena asiana ja sitä on lupa kommentoida. Varmaan kommentoitaisiin paljon enemmän vaikka ihmisten pituuksiakin, jos ei sitä pidettäisi niin sopimattomana. Joskushan sitä aina hätkähtää että kuinka iso tai pieni joku onkaan, tai millainen kanootti sen jalka on omaan verrattuna, näistä vaan on kai opittu pitämään mölyt mahassa enimmäkseen.
Eipä siihen itse voi oikein vaikuttaa, paitsi siis siihen paljonko rasvaa kerryttää siihen.
Itselläni on kohtu eteenpäin suuntautunut ja muutenkin olen lyhyehkö. Mahat ovat olleet aika mahtavia. Hyvin olen vielä kuitenkin pystynyt nostelemaan ja kengät olen saanut aina itse jalkaan, mutta kyllä se maha painaa viimeisten viikkojen aikana. Vielä, kun on muutenkin notkoselkä, niin mahan kanssa se on vielä notkompi. Usein kysytään, olenko varma, että tulossa on vain yksi etc. Viime raskauden lopussa joku kauhisteli, että varmaan sektioon menee, kun on noin iso maha. Lapsi oli kyllä iso ja sf-mittakin 40cm, mutta alakautta tuo tuli ilman ongelmia. Äidilläni oli raskausmahat ihan samanlaisia kuvista päätellen ja lapsetkin olivat kookkaita, joten sukuvika kyseessä. Kyllä olisi ihan kiva välillä, kun ei saisi kuulla kauhisteluja mahan koosta, mutta ei siihen voi oikein itse vaikuttaa, erityisesti, kunraskauksia useampi takana, nyt siis kolmas menossa.
No mulla on suhteessa sopusuhtainen raskausmaha. Jos vertaa esim. niihin tuttaviin, jotka tänä syksynä olleet raskaana, niin mulla on selkeästi pienin maha ollut tähän asti, nyt lähenee rv 36. Monet on sanoneet, että aiemmin musta ei edes huomannut, että olin raskaana, vielä viikolla 30 osa sanoi, että luuli mun vaan vähän lihoneen. :) Ei ole ollut mitään turvotuksia, ei särkyjä, tms. Luulen, että näihin juttuihin ei voi vaikuttaa vaan on perinnöllistä. Kun katson äidistäni raskaana otettuja kuvia, niin varsin sopusuhtainen on hänenkin masunsa ollut.