Mistä elintarvikkeista tulee olemaan Suomessakin pulaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutetta tulee kaikesta, sillä kaasun puutteen ja öljyn hinnan takia lannoitetehtaat ovat supistuneet tuotantoa vähintään kolmanneksella. Lannoitteita ei ole ensi keväänä kaikille ja kato uiden jälkeen ei ole varaa ostaa kukaan. Sian ja broilerintuotanto kutistuu voimakkaasti viljapulan vuoksi ja mitä saadaan tuotettua ovat kalliimpia kuin ennen.

Taidat olla oikeillä jäljillä. Oletko lukenut sitä, että Kiina ei enää myy fosfaatia muihin maihin ? Ilman Kiinan fosfaattia, monet maat joutuvat turvautumaan muiden maiden lannoitteisiin, jotka ovat kalliimpia. Sekin nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Suomessa on Euroopan ainoa fosfaattikaivos , mutta se myytiin norjalaisille. Lannoitteiden puute ja kalleus tulee olemaan oikeasti ongelma.

Niin, kuka se myi?

Valtioko?

Omistiko Suomen valtio tuon tehtaan?

Yksityiset omistajat voivat myydä tehtaansa sinne, mistä saavat parhaan hinnan.

Ja ne myyvät just silloin, kun hinta korkeimmillaan.

Miten paljon Suomen valtio omistaa tehtaita Suomessa?

ei huolta onni ja tiina tarjoovat tuotteitaan kuin maski kaupoissa konsanaan. kiuruhan liversi että tuhannet rekat jakavat maskeja maakuntiin. EI MEILLÄ HUOLTA. LAULUN SANOIN TYTTÖMME VALVEIL ON

Mm. Tanskassa viljelijöitä on kehoitettu ostamaan lannoitteita nyt, mikäli niitä vielä jostakin saa

Vessapaperia puista

Valtionyhtiö Kemira omisti sekä Siilinjärven kaivoksen että lannoitetehtaat kokonaan. Myi norjalaiselle Yaralle kaiken ale-hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutetta tulee kaikesta, sillä kaasun puutteen ja öljyn hinnan takia lannoitetehtaat ovat supistuneet tuotantoa vähintään kolmanneksella. Lannoitteita ei ole ensi keväänä kaikille ja kato uiden jälkeen ei ole varaa ostaa kukaan. Sian ja broilerintuotanto kutistuu voimakkaasti viljapulan vuoksi ja mitä saadaan tuotettua ovat kalliimpia kuin ennen.

Taidat olla oikeillä jäljillä. Oletko lukenut sitä, että Kiina ei enää myy fosfaatia muihin maihin ? Ilman Kiinan fosfaattia, monet maat joutuvat turvautumaan muiden maiden lannoitteisiin, jotka ovat kalliimpia. Sekin nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Suomessa on Euroopan ainoa fosfaattikaivos , mutta se myytiin norjalaisille. Lannoitteiden puute ja kalleus tulee olemaan oikeasti ongelma.

Nyt sitten maksamme Norjalaisille fosfaatista monin verroin aikaisempaa enemmän. Viisautta ei ole koskaan tässä maassa liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutetta tulee kaikesta, sillä kaasun puutteen ja öljyn hinnan takia lannoitetehtaat ovat supistuneet tuotantoa vähintään kolmanneksella. Lannoitteita ei ole ensi keväänä kaikille ja kato uiden jälkeen ei ole varaa ostaa kukaan. Sian ja broilerintuotanto kutistuu voimakkaasti viljapulan vuoksi ja mitä saadaan tuotettua ovat kalliimpia kuin ennen.

Taidat olla oikeillä jäljillä. Oletko lukenut sitä, että Kiina ei enää myy fosfaatia muihin maihin ? Ilman Kiinan fosfaattia, monet maat joutuvat turvautumaan muiden maiden lannoitteisiin, jotka ovat kalliimpia. Sekin nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Suomessa on Euroopan ainoa fosfaattikaivos , mutta se myytiin norjalaisille. Lannoitteiden puute ja kalleus tulee olemaan oikeasti ongelma.

Lannoitetta on maaperä täynnänsä. Entiset saa sieltä kerättyä uusiokäyttöön.

Ei saa. Vesiliukoiset ravinteet ovat vesistöissä näiden rankkasateiden jälkeen ja typpi vaihtoi ilmaan. Ilmiö on denitrifikaatio. Iso osa ravinteista on kiinittyneenä maahiukkasten ionipinnoille niin tiukasti ettei kasvit saa niitä käyttöönsä.

https://www.vihrealanka.fi/lanka-200819/norjalaisyhtio-lihoo-suomen-lan…

Norjalaisyhtiö lihoo Suomen lannoitemarkkinoilla

8.5.2008 15.25

Anna Ruohonen

Norjalainen lannoiteyhtiö Yara pullistuu suomalaisviljelijöiden rahalla. Viime vuonna viljelijät ostivat lannoitteita 200 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden hinnankorotusten jälkeen vastaavan sadon lannoitelasku on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Perttu Pyykkösen mukaan 350 miljoonaa euroa.

Suomen Yara on entinen Kemira Growhow. Suomen valtio myi noin 30 prosentin osuutensa Growhow’sta Yaralle viime kesänä 200 miljoonalla eurolla. Koko yhtiön hinnaksi norjalaisille tuli 670 miljoonaa euroa.

Norjalaisella Yaralla on Suomessa nyt määräävä markkina-asema. Sen osuus myydyistä lannoitteista on yli 90 prosenttia. Yhtiö on nostanut lannoitteiden hintoja tänä vuonna kahdesti. Lannoitteiden kysyntä nousee samalla kun viljankin.

Lannoitelaskun kasvu johtaa ruuan kallistumiseen tai viljelijöiden tulojen pienentymiseen.

”Maataloustulo on noin miljardi euroa, ja lannoitteiden hinnannousu vie siitä 15 prosenttia. Aika ruhtinaallinen lisä lannoitevalmistajille”, Pyykkönen kiteyttää.

Maanviljelijöiden tuloista puolet on maataloustukia.

Vierailija kirjoitti:

https://www.vihrealanka.fi/lanka-200819/norjalaisyhtio-lihoo-suomen-lan…

Norjalaisyhtiö lihoo Suomen lannoitemarkkinoilla

8.5.2008 15.25

Anna Ruohonen

Norjalainen lannoiteyhtiö Yara pullistuu suomalaisviljelijöiden rahalla. Viime vuonna viljelijät ostivat lannoitteita 200 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden hinnankorotusten jälkeen vastaavan sadon lannoitelasku on Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Perttu Pyykkösen mukaan 350 miljoonaa euroa.

Suomen Yara on entinen Kemira Growhow. Suomen valtio myi noin 30 prosentin osuutensa Growhow’sta Yaralle viime kesänä 200 miljoonalla eurolla. Koko yhtiön hinnaksi norjalaisille tuli 670 miljoonaa euroa.

Norjalaisella Yaralla on Suomessa nyt määräävä markkina-asema. Sen osuus myydyistä lannoitteista on yli 90 prosenttia. Yhtiö on nostanut lannoitteiden hintoja tänä vuonna kahdesti. Lannoitteiden kysyntä nousee samalla kun viljankin.

Lannoitelaskun kasvu johtaa ruuan kallistumiseen tai viljelijöiden tulojen pienentymiseen.

”Maataloustulo on noin miljardi euroa, ja lannoitteiden hinnannousu vie siitä 15 prosenttia. Aika ruhtinaallinen lisä lannoitevalmistajille”, Pyykkönen kiteyttää.

Maanviljelijöiden tuloista puolet on maataloustukia.

Vihreää siirtymää oli jo silloin.

http://www.maaseutumedia.fi/sokli-apatiittikaivos-kuka-myi-ja-mita-poli…

Soklin apatiittikaivos meni Kemira GrowHow mukana 2004 ja 2007

Soklin apatiittikaivos meni Kemira GrowHown mukana. Kemira GrowHown myynti tapahtui kahdessa vaiheessa: vuonna 2004 Kemira GrowHow:sta myytiin 70 prosenttia norjalaiselle Yaralle.

Vuonna 2007 valtio myi lopun osuutensa, 30 prosenttia Yaralle.

Jyri Häkämies lausui allekirjoittaneelle 2007: ”Minä myin vain 30 prosenttia, mutta Pekkarinen myi 70 prosenttia.”

Tulevina aikoina Kemira Growhow yrityksen merkitys ja arvo, on useita kertoja nykyistä suurempi. Ei ollut kaikkein viisain teko, myydä sitä pilkkahinnalla Norjalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Voi tulla viljasta pulaa, ja sitä kautta jauhoista ja  sen kautta leivästä, puuroaineksista sun muista

Tuontiviljalla eletään, koska Suomessa oli huono viljasato tänä vuonna.

Kahvin tulee nousemaan huippuunsa, on jo noussut aika tavalla.

Leivän ja pastan hinta on noussut jo todella paljon tänä vuonna. Esim. makaronipussi oli pitkään noin 20 snt, nyt kesästä alkaen 39 snt. Hinnannousun huomaa helpoiten halvimmista vaihtoehdoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutetta tulee kaikesta, sillä kaasun puutteen ja öljyn hinnan takia lannoitetehtaat ovat supistuneet tuotantoa vähintään kolmanneksella. Lannoitteita ei ole ensi keväänä kaikille ja kato uiden jälkeen ei ole varaa ostaa kukaan. Sian ja broilerintuotanto kutistuu voimakkaasti viljapulan vuoksi ja mitä saadaan tuotettua ovat kalliimpia kuin ennen.

Taidat olla oikeillä jäljillä. Oletko lukenut sitä, että Kiina ei enää myy fosfaatia muihin maihin ? Ilman Kiinan fosfaattia, monet maat joutuvat turvautumaan muiden maiden lannoitteisiin, jotka ovat kalliimpia. Sekin nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Suomessa on Euroopan ainoa fosfaattikaivos , mutta se myytiin norjalaisille. Lannoitteiden puute ja kalleus tulee olemaan oikeasti ongelma.

Lannoitetta on maaperä täynnänsä. Entiset saa sieltä kerättyä uusiokäyttöön.

Ei saa. Vesiliukoiset ravinteet ovat vesistöissä näiden rankkasateiden jälkeen ja typpi vaihtoi ilmaan. Ilmiö on denitrifikaatio. Iso osa ravinteista on kiinittyneenä maahiukkasten ionipinnoille niin tiukasti ettei kasvit saa niitä käyttöönsä.

julkaisut.valtioneuvosto.fi

jatevesienfosforihyotykayttoon

pdf

Pettuleipää kaikista köyhimmille ?

Kiinassakaan asia ei olisi noin paha jos se väkiluku olisi edes vähän enemmän normaalitasolla. Tuota se teettää, se ylikansoittuminen. Kaikki aasian maat ovat nesteessä kun se rajaton kuksiminen on niin kivaa. Viduddaa vaan että muut, pienemmät sivistyneemmät maat joutuvat ongelmiin myös näiden suursyöppöjen takia. 

Jos ensi vuonna tulee Suomeen huono sato tai ei satoa ollenkaan, mikä on silloin tilanne ?

Alkaa tuntumaan että tätä koronaa käytetään tekosyynä maailman romahduttamiseen. Aikovat sitten oikeasti nälättää muun maailman tämän varjolla, autot pois, ruoka pois, kaikki pitää ostaa kohta kortilla, mitään et saa omistaa paitsi eliitti ja päättäjät tietenkin porskuttavat kanasan yläpuolella. Hitto, taidamme olla matkalla sitä mistä foliohatut ovat paasanneet:D 

newsflash, jos viime vuonna ei tullut koronanälänhätää ei sen pitäisi tulla nytkään, kiinakin sai taudin selätettyä ajat sitten..

Vierailija kirjoitti:

Alkaa tuntumaan että tätä koronaa käytetään tekosyynä maailman romahduttamiseen. Aikovat sitten oikeasti nälättää muun maailman tämän varjolla, autot pois, ruoka pois, kaikki pitää ostaa kohta kortilla, mitään et saa omistaa paitsi eliitti ja päättäjät tietenkin porskuttavat kanasan yläpuolella. Hitto, taidamme olla matkalla sitä mistä foliohatut ovat paasanneet:D 

newsflash, jos viime vuonna ei tullut koronanälänhätää ei sen pitäisi tulla nytkään, kiinakin sai taudin selätettyä ajat sitten..

Kyse ei ole koronan aiheuttamasta nälänhädästä, vaikka toki sekin voi pahentaa tilannetta.

Koronavirus ei ole kadonnut Kiinasta. Yksikin ihminen riittää aikaansaamaan suuren epidemian kaikkialla Kiinassa, jos häntä ei huomata ajoissa. Hän voi tartuttaa rautatieasemalla tai linja-autoasemalla 20 muuta ihmistä, jotka vievät tartunnat 20 suureen kaupunkiin, jolloin Kiina sulkee nuo kaupungit ja määrää ulkonaliikkumiskiellon, mutta ei ole mitään takeita, että Kiina silti kaikessa täysin onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puutetta tulee kaikesta, sillä kaasun puutteen ja öljyn hinnan takia lannoitetehtaat ovat supistuneet tuotantoa vähintään kolmanneksella. Lannoitteita ei ole ensi keväänä kaikille ja kato uiden jälkeen ei ole varaa ostaa kukaan. Sian ja broilerintuotanto kutistuu voimakkaasti viljapulan vuoksi ja mitä saadaan tuotettua ovat kalliimpia kuin ennen.

Taidat olla oikeillä jäljillä. Oletko lukenut sitä, että Kiina ei enää myy fosfaatia muihin maihin ? Ilman Kiinan fosfaattia, monet maat joutuvat turvautumaan muiden maiden lannoitteisiin, jotka ovat kalliimpia. Sekin nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Suomessa on Euroopan ainoa fosfaattikaivos , mutta se myytiin norjalaisille. Lannoitteiden puute ja kalleus tulee olemaan oikeasti ongelma.

Lannoitetta on maaperä täynnänsä. Entiset saa sieltä kerättyä uusiokäyttöön.

Ei saa. Vesiliukoiset ravinteet ovat vesistöissä näiden rankkasateiden jälkeen ja typpi vaihtoi ilmaan. Ilmiö on denitrifikaatio. Iso osa ravinteista on kiinittyneenä maahiukkasten ionipinnoille niin tiukasti ettei kasvit saa niitä käyttöönsä.

julkaisut.valtioneuvosto.fi

jatevesienfosforihyotykayttoon

pdf

Pikku puuhastelua. Teknologia ei ole missään käytössä. Niin että siitä olisi hyötyä. Suurin osa kasvien ravinteiden tarpeesta on sitäpaitsi typpeä ja kaliumia. Toki myös fosforin puute rajoittaa kasvua ja ennenkaikkea safonmuodostusta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ensi vuonna tulee Suomeen huono sato tai ei satoa ollenkaan, mikä on silloin tilanne ?

Jokainen voi sitä miettiä. Jo viljan kalleus vähentää sikojen ,kanojen ja broilereiden määriä ja laskee nautakarjan tuotantoa. Jokainen voi miettiä mihin hintaan ulkomaista rehuviljaa saadaan.