Tyttäreni paras kaveri on niitä jotka ei liho millään. Usuttaa tyttäreni aina herkkuostoksille kanssaan ja ikävä kyllä tyttäreni lihoo.

Ikävä kyllä tilanne vaikuttaa siltä, että lapsesi on se pakollinen ruma kaveri jolla nostetaan itsetuntoa. Tai tässä tapauksessa lihava kaveri.

Tytär voi kieltäytyä herkuista. Jos se on kaverille ongelma niin ei voi mitään.

70-luvulla vanhempi olisi sanonut sille omalle lapselle hyppäätkö kaivoon, jos kaveri käskee. Ja nyt kaikki vika on siinä kaverissa. 

Kuinka vanha se tytär oikein on?

Kuule Sirpa se mitä sinun pitää sanoa on, kuule Laura meillä ei syödä herkkuja kuin yhdessä sovittuina ajankohtina, vaikka Sonja söisikin.

Tytölle kannattaa puhua asiasta. Vaikka tuossa Sonjassa nuo herkut eivät ulkoisesti näykään, sisäisesti ne näkyvät kyllä. Kenenkään ei ole terveellistä syödä kovaa rasvaa, sokeria ym.

Itselläni on kaksi siskoa. Nuorina he söivät suklaata levykaupalla eikä kumpikaan lihonut grammaakaan. Minä painiskelin paino-ongelmien kanssa, eli paino nousi tosi herkästi. Harmitti silloin kyllä, mutta nyt kun ollaan kaikki jo yli 35-vuotiaita, tilanne on toisin päin. Molemmat siskoni ovat ylipainoisia, toinen hyvin paljonkin. Heidän pitäisi säännöstellä syömisiään ja kieltäytyä herkuista, mutta heille se on tosi vaikeaa, kun tottuivat juuri nuorina syömään, mitä halusivat. Minä taas olen nyt hyvin hoikka, syön edelleen aika kurinalaisest ja liikun paljon. 

Eli yhteenvetona: kerran opitut terveelliset elämäntavat kantavat aika pitkälle. 

Miksi naiset syyttävät aina muita kun oma itsekuri ei riitä pitämään näppejään erossa herkuista???

Sonja syö sitten vähemmän muuten tai liikkuu enemmän. Kannattaisi tyttäresi ottaa mallia jos aikoo herkkuja syödä.

Vierailija kirjoitti:

Tytär voi kieltäytyä herkuista. Jos se on kaverille ongelma niin ei voi mitään.

Vaan kun sitä tahdonvoimaa ei ole kotoa opetettu, vaan aina annettu kaikki mitä kakara keksii pyytää.

Aina on helpompi syyttää muita. Oikeesti, ootko tosissas? Syytät sun lapsesi ylipainosta hänen ystäväänsä?

Tunnen yhden Sonjan . Siinä on yksi liikaa.

Niin ilkeä ämmä ja suvun harjoittaja ettei rajaa.

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla vanhempi olisi sanonut sille omalle lapselle hyppäätkö kaivoon, jos kaveri käskee. Ja nyt kaikki vika on siinä kaverissa. 

70-luvulla vanhempi ei olisi sanonut mitään. Lapset saivat tehdä mitä tykkäävät ja nyt nuo lapset ovat ongelmissa omien lastensa kanssa kun eivät osaa asettaa rajoja eivätkä uskalla kieltää lapsia.

Älä opeta lapsellesi, saati sen lähipiirille, että ajatusta, että "sussa ne herkut näkyy välittömästi", sillä saat aikaan vaan huonon ruokasuhteen ja itsetunnon ja lapsesti ei enää koskaa voi syödä herkkuja (tai mitään muutakaan) ilolla ja hyvällä omallatunnolla.

Opeta tosiaan sen sijaan, että meillä syödään niin, että noudatamme tällaista herkkupäivä-systeemiä. Sinä herkkupäivänä sitten syötte ne herkut tyytyväisinä ja onnellisina. Tämän voit kertoa lapsellesi ja myös hänen kavereilleen.

On taas vanhemman vastuu hienosti kierretty. Ei ole kaverin vika jos sun lapsi lihoo. Nyt on aika opettaa itsekuria lapsellesi.