Hei! Erosin kirkosta reilut 20 v sitten.

Olen sen jälkeen osallistunut sukulaisten juhliin kuten häihin, kasteeseen, rippiin ja hautajaisiin. Jumalanpalveluksissa, jotka ovat näihin liittyneet, olen noussut seurakunnan mukana seisomaan ja laulanut osan virsistä/osan virren säkeistöistä, jos on sattunut olemaan sopivat sanat tai muuten kaunis laulaa. Rukoillut en ole seurakunnan mukana. Enkä ristinyt käsiäni. Lapseni ovat tiputtaneet joskus muutaman kolehtilantin. Kirkossa käynti ei minua ahdista. Ennen kirkosta eroamista ahdisti, että minulta odotettiin jotain, mitä en vain ole tai en koe omakseni. Mites teillä? En ole palaamassa ev. lut. seurakunnan jäseneksi. Olen tyytyväinen tilanteeseeni vaila seurakuntaa. Sukulaiset tietävät, että erosin kirkosta 18 v täytettyäni. Menen kirkkoon vain, kun sukulaiset tai ystävät minua sinne kutsuvat. Lomamatkoilla olen joskun myös katsonut kirkon arkkitehtuuria käymällä sisälläkin.