Voiko perfektionisti olla hyvä lääkäri?

Perfektionistinen lääkäri on takuulla hyvä lääkäri.

Ei perfektionisti välttämättä ole armoton menestyksen tavoittelija

Mieheni on lääkäri ja työssään hyvä ja nopea. Sitten on näitä työkavereita, jotka pähkäilevät ja pähkäilevät ja siinä missä miehelläni menee johonkin hommaan (tietokoneen ääressä siis, ei vastaanotolla) pari tuntia, näillä toisilla menee kymmenen tuntia ja soittavat pyytääkseen apua. Ja siis ovat hyviä lääkäreitä kaikki, mutta jotkut ovat uskomattoman perfektionistisia, hakevat ainoaa mahdollista ratkaisua, miettivät asioita yökaudet ja palavat loppuun. Kannattaa olla riittävän hyvä, ei perfektionisti, näin se vain on. Lopputulos niissä työjutuissa kun kuitenkin on yleensä se sama, aikaa ja energiaa on vain poltettu älyttömästi.

En tiedä oliko hän oikeasti lääkäri, mutta tällä palstalla eräs naislääkäriksi itseään väittävä sanoi, ettei haluaisi olla naimisissa lääkärin kanssa, koska siinä tulisi kilpailutilanne, että kumpi on parempi lääkäri. Tätä en ymmärrä lainkaan. Minusta tuollainen ei kuulu lääkärin moraaliin.

Hesarissa oli joskus myös juttu, jossa kerrottiin sairaalloisen perfektionistisesta miehestä. Mies oli opiskellut lääkiksessä, mutta tippui pois sieltä, koska ei saanut palautettua lopputyötänsä (vai mikä se nyt onkaan siellä lääkiksessä) perfektionismin vuoksi. Nyt hän työskenteli postinjakajana ja oli tyytyväinen, koska siinä työssä oli hänen mukaansa mahdotonta tehdä virheitä. 

Lääkäri ei voi olla turhan suurpiirteinen, vaan on pyrittävä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Toisaalta ei voi olla turhan perfektionisti, koska yksikään lääkäri ei voi koskaan olla varma onnistumisestaan. On myös vähän eri asia olla perfektionistinen psykiatri kuin perfektionistinen kirurgi.  

"Kuinka tällaiset kauniit, sosiaaliset ja varakkat ylisuorittajat, jotka mieluiten liikkuuvat muiden menestyjien seurassa, voivat kokea empatiaa ja ymmärrystä niitä huonot elämäntavat omaavia, köyhiä ja monisairaita kohtaan, joita suurin osa heidän potilaistaan on. Herää kysymys ovatko nämä lääkärit yhtä armottomia potilaitaan kuin itseään kohtaan, jos eivät avoimesti niin ainakin sitten omassa mielessään.

Tällaisten menestyksennälkäisten pitäisi hankkiutua liiketalouden alalle, ei sairaiden ihmisten pariin."

Tässä on kyse muusta kuin perfektionismista, mutta olen samaa mieltä. Moni hakeutuu lääkäriksi statuksen ja taloudellisen varmuuden vuoksi, eikä suinkaan auttamisenhalusta. En sano, etteikö kovilla arvoilla varustettu lääkäri voisi olla hyvä työssään tietyillä erikoisaloilla, mutta parhaat "tulokset" saavutetaan, kun lääkäri oikeasti kohtaa potilaan ja potilaalle tulee tunne, että lääkäri kuuntelee ja ottaa vakavasti. Silloin potilas saattaa esim. jopa oikeasti lopettaa tupakoinnin, kun lääkäri sitä ehdottaa. Huippukirurgin tekemä onnistunut leikkaus voi mennä hukkaan, jos vaille kohtaamista jäävä potilas kuitenkin tuhoaa terveytensä taas elintavoillaan. 

Nämä päätyy esim. silmälääkäriksi tai ihotautilääkäriksi tai työterveyslääkäriksi privaattiin. Siistiä sisätyötä ilman päivystyksiä, ilman räkää, oksennusta, juoppoja, kolaripotilaita ja sekavia pissalta haisevia vanhuksia.

Suorastaan toivon että esimerkiksi silmälääkärini on työssään perfektionisti.

On myös syytä kysyä, voiko nisti olla hyvä lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Nyt hän työskenteli postinjakajana ja oli tyytyväinen, koska siinä työssä oli hänen mukaansa mahdotonta tehdä virheitä.

Koskaanhan ei ole postia jaettu vääriin osoitteisiin. Juuei.