Lue keskustelun säännöt.
Mikä tekee kirosanoista pahoja?
14.01.2015 |
Mitä eroa on vitulla ja hitsillä vaikkapa? Mikä tekee vitusta ei hyväksytyn sanan?
Kommentit (11)
Jotkut kirosanat ovat lieviä, vaikka niiden oikeastaan pitäisi olla kovia. Onko valtavan karkeaa sanoa "samperin hunsvotti"? Eipä kai. Ja kuitenkin nämä saksasta väännetyt sanat tarkoittavat häpykukkulaa ja koiran emätintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin ns. vahvemmat kirosanat kuulostavat korvaan ilkeiltä j
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:12"]
Jotkut kirosanat ovat lieviä, vaikka niiden oikeastaan pitäisi olla kovia. Onko valtavan karkeaa sanoa "samperin hunsvotti"? Eipä kai. Ja kuitenkin nämä saksasta väännetyt sanat tarkoittavat häpykukkulaa ja koiran emätintä.
[/quote]
en kyllätiedä, midtä tuommoiset käännökset tulisi, sillä samperi juontuu ihan yleiseurooppalaisesta Saatanasta ja hunsvotti on alkuperäidlähteissä hundsfått, eli koiranpenikka (mikä tietysti ei ole mikään söpö koiranpentu, vaan viitaa siihen, mitä äitisi on tehnyt että on sinut saanut)
aikanaan kirosanat eivät olleet välimerkkejä vaan kirouksia ja loukkauksia, joilla kerrottiin, mitä keskustelukumppani oli tai miten tälle piakkoin kävisi. Vahvempia ovat silloin vaarallisemmat uhkaukset (kuten Saatana tai vittu) ja kovemmat loukkaukset (huoranpenikka, nelijalkaistenperässäjuoksija, jne)
Mun korvaan särähtää, kun kiroamista tehostetaan laittamalla alkuun Jeesus. En laita esimerkkiä..
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 16:12"]
Jotkut kirosanat ovat lieviä, vaikka niiden oikeastaan pitäisi olla kovia. Onko valtavan karkeaa sanoa "samperin hunsvotti"? Eipä kai. Ja kuitenkin nämä saksasta väännetyt sanat tarkoittavat häpykukkulaa ja koiran emätintä.
[/quote]
en kyllätiedä, midtä tuommoiset käännökset tulisi, sillä samperi juontuu ihan yleiseurooppalaisesta Saatanasta ja hunsvotti on alkuperäidlähteissä hundsfått, eli koiranpenikka (mikä tietysti ei ole mikään söpö koiranpentu, vaan viitaa siihen, mitä äitisi on tehnyt että on sinut saanut)
aikanaan kirosanat eivät olleet välimerkkejä vaan kirouksia ja loukkauksia, joilla kerrottiin, mitä keskustelukumppani oli tai miten tälle piakkoin kävisi. Vahvempia ovat silloin vaarallisemmat uhkaukset (kuten Saatana tai vittu) ja kovemmat loukkaukset (huoranpenikka, nelijalkaistenperässäjuoksija, jne)
[/quote]
Samperi tulee saksan kielen sanasta Schamberg = häpeävuori eli häpykukkula. Hunsvotti on tehty saksan kielen sanoista Hund = koira ja Votz = vittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirosanojen tarkoituksena on loukata ja ärsyttää muita, se tekee niistä pahoja.
Perkele. lopettakaa nyt saatana tuo paskanjauhaminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Offtopic, mutta pakko kysyä: Paska on kirosana, mutta onko sonta?
Tästä väännettiin erään tuttuni kanssa pitkään. Hänen mielestään sonta ei ole kirosana, vaikka onkin synonyymi paskalle, ja vaikka hän käytti sitä sanaa sanomansa tehosteena. Mikä siis tekee joistakin sanoista rumempia kuin toisista?
Säkään et taida tietää mikä er[quote author="Vierailija" time="15.01.2015 klo 17:43"]Offtopic, mutta pakko kysyä: Paska on kirosana, mutta onko sonta?
Tästä väännettiin erään tuttuni kanssa pitkään. Hänen mielestään sonta ei ole kirosana, vaikka onkin synonyymi paskalle, ja vaikka hän käytti sitä sanaa sanomansa tehosteena. Mikä siis tekee joistakin sanoista rumempia kuin toisista?
[/quote]
Säkään et taida tietää mikä ero on rumalla sanalla ja kirosanalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.vakki.net/publications/2007/VAKKI2007_Hjort.pdf kertoo, että:
"Suomessa kirosanat kumpuavat tabuista, jotka liittyvät etupäässä uskomusmaailmaan, seksuaalisuuteen ja ruumiiseen sekä eritteisiin. Uskomusmaailman sanaston käyttäminen on ollut tabu taikauskon vuoksi: tiettyjen sanojen lausumisella on uskottu ehkä olevan todellisia seurauksia, niiden on esimerkiksi pelätty lietsovan pahoja voimia tai loukkaavan jumalhahmoja, joilla on voimaa kostaa. Tämän tyypin kirosanoja on suomessa kaikkein eniten, ja sanat ovat usein hyvin vanhoja. Kulonen (1990: 2–6) toteaakin, että monet suomen kristinuskoon yhdistetyt voimasanat on itse asiassa lainattu uskonnon käyttöön vanhemmasta, kristinuskoa edeltävästä sanastosta. Tällainen on esimerkiksi perkele, jota on Kulosen (1990: 4) mukaan todennäköisesti käytetty jo varhain nimenomaan voimasanana."