Kuinka paljon kontrolloitte lapsenne kaveri/seurustelu suhteita
Itsellä lapsi alkanut nyt ysillä "seurustelemaan" ja vaikka on kumppani ihan ok niin jotain vaan typpii. En vaan tiedä, jotenkin tuntuu että on niin eri tyyppiä kuin tytär että on vähän vaikea uskoa että heidän välillään voisi olla mitään.
Ystävältä kysyin ja hän sanoi että jos hän kokee että lapsensa seurustelu kumppani tai muu kaveri ylipäätään ei miellytä niin yleensä kieltää suhteen. (hänellä nyt kolmas lapsi). En tiedä kuinkohan hyvin tuo toimii.
Miten teillä
Kommentit (25)
Itse olen omille tytöille valinnut kumppanit ja hyvin on mennyt. Vanhempi on 7 vuotta ja nuorempikin jo 4 vuotta omansa kanssa ollut. Lapsiakin on jo molemmilla. 16-vuotiaana on hyvä alkaa sen verran tyttöjen aikuistua, että loppuelämän kumppani alkaa valikoitua.
Isä vm. 1975 kirjoitti:
Itse olen omille tytöille valinnut kumppanit ja hyvin on mennyt. Vanhempi on 7 vuotta ja nuorempikin jo 4 vuotta omansa kanssa ollut. Lapsiakin on jo molemmilla. 16-vuotiaana on hyvä alkaa sen verran tyttöjen aikuistua, että loppuelämän kumppani alkaa valikoitua.
Meillä 2000 - luvulla isäksi tulleilla ei luullakseni ole yleisesti tarvetta pyrkiä valitemaan lapsillimme kumppania. - niin se maailma muuttuu eskoseni.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli nuorena montakin poikakaveria, jotka olivat ihan ok tyyppejä, mutta eivät ehkä vanhempieni mielen mukaisia eivätkä myöskään mulle sopivimpia. Kyllä ne siitä karisivat aikanaan, vaikka jonkun kanssa siihen meni muutama vuosi. Et voi vaikuttaa ja jos yrität, oma suhteesi lapseen kärsii.
Ên nyt usko että omaan lapseeni muka suhteeni kärsisi
Mulla oli nuorena montakin poikakaveria, jotka olivat ihan ok tyyppejä, mutta eivät ehkä vanhempieni mielen mukaisia eivätkä myöskään mulle sopivimpia. Kyllä ne siitä karisivat aikanaan, vaikka jonkun kanssa siihen meni muutama vuosi. Et voi vaikuttaa ja jos yrität, oma suhteesi lapseen kärsii.