Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille
Jaetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman lapsen nimeämisen kohdalla.
Annoimme lapsellemme ikäluokassaan melko yleisen nimen, joka päättyy konsonanttiin. Nimi on tyyliä Alvar. Emme ajatelleet, että nimen kanssa olisi mitään hankaluuksia, kun nimi on sen verran yleinen.
Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh.
Kommentit (1611)
Mielestäni Martti on kiva ajaton nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni nimi loppuu n-kirjaimeen ja joku hänellekin lisää i:n loppuun, käsittämätöntä. Oma kummi kirjoittaa nimen väärin. Kirjoitetaan esim Emil mutta sanotaan Eemil, kummi kirjoittaa aina Eemil. En viitsi mainita asiasta koska kummilla on lukihäiriö.
Tuohan nyt on ihan vanhempien omaa hölmöyttä, kun antaa nimen, joka kirjoitetaan eri tavalla kuin suomeksi lausutaan.
Tiedän tällaisen jonka nimi on esim. Nea, mutta tekee selväksi, että lausutaan Neea.
Molemmat on kuitenkin nimiä, Nea ja Neea, niin jos halutaan että lausutaan pitkä e miksi ei vaan anna nimeksi sitä Neeaa sitten :D ??
Kyllä täytyy olla melkoisen pässit vanhemmat, jos eivät edes tuota sananmuunnosta älyä, on tullut montakin nimeä vastaan, joista ensimmäisenä on tullut mieleen, että voi luoja, mitä ovat joutuneet kestämään lapsena ja vielä aikuisenakin...
Lapseni nimestä on olemassa versiot tuplakonsonantilla ja yhdellä konsonantilla. Valitsimme ilman tuplaa, koska se on jotenkin soljuvampi ja omasta mielestä yleisempi versio. Kuinkas ollakaan, lapsi valittaa nyt koulussa, kuinka opettajat ja muut aikuiset tuputtaa sitä tuplakonsonanttia... Ehkä johtuu alueen murteen ominaisuuksista, mutta sellaisen seikan huomioonottaminen nimen keksimisvaiheessa ei todellakaan tullut mieleen ja olisi ollut mahdotontakin, koska murre ei ole kummankaan lapsuuden murre, eikä sen kaikki nyanssit aukene kai koskaan. Voimme lohduttautua sillä, että lapsi on aikuisena vapaa valitsemaan missä haluaa asua, uskoisin, ettei sama tuputus jatku joka paikassa.
Oma nimeni on aina ollut vähän hankala, olen joutunut sitä selittämään, että ei, ei ole lyhenne mistään, eikä sukulaisetkaan sitä oppineet kovin helposti. Hämmästys oli suuri, kun omien lasten nimiä pohtiessa huomasin nimen olleen syntymävuonna 11. suosituin. Silti kaimoja ei joka nurkalla vilise.
Yksi lapsuuteni suru liittyen nimeen oli, kun aikuiset jankutti sanontaa rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minulle ei ole lempinimeä annettu koskaan. Nimeni on Kati
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.
kannattaa googlata siitäkin näkökulmasta, merkitseekö nimi jollain vieraalla kielellä jotain. mietittiin yhtä nimeä tytölle, mutta tarkoitti eräällä hyvin yleisellä kielellä erästä haukkumasanaa. jäi tuo nimi käyttämättä, kun matkustellaan melko paljon.
Itse kohottelin kulmia, kun tuttavaperhe antoi tyttärelleen nimen Fanny. Eivät ole kovin kielitaitoisia. En viitsinyt kysyä, ovatko kuulleet, mitä esim. Briteissä tuosta nimestä tuumitaan.
Kohottele sinä vain kulmiasi, mutta Fanny on englantilainen muunnos nimestä Stefania. Nimi on käytössä ympäri Eurooppaa esim Saksassa ja Ruotsissa.
Ja miten paljon me jaksetaan naureskella jollekin jonka nimi on "Muna" tai jotakin muuta vastaavaa?
Monissa maissa on käytössä nimiä, jotka Suomeksi tarkoittaa ties mitä, mutta ei heidän tarvitse sen takia jättää nimeä käyttämättä, että joku suomalainen juntti sille naureskelee ja kohottelee kulmiaan. Oman ahdasmielisyytensä hän sillä vain osoittaa.
Siis eihän Fanny suomeksi tarkoitakaan mitään mutta englanniksi se on slangisana - brittienglannissa naisen alapää ja amerikanenglanniksi peppu (molemmat sellaisia hellyttelynimiä ikään kuin, ei mitään kirosanoja). Mutt a siinä olet oikeassa että se on kaunis nimi ja ihan hyvin voi antaa lapselle, ei siitä sen enempää kiusata kuin Jormaa. Siis ei ollut sarkasmia vaan oikeasti tykkään Fanny-nimestä.
Fanny:n ei kannata sitten kyllä matkustaa britteihin, brittejä naurattaa kun ah niin kansainvälinen Pimppi Virtanen tulee Suomesta käymään.
Eikös se ole ennemmin Ahteri Virtanen?
Ei se briteissä ole pylly vaan pimppi. Amerikassa se on pylly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimen ei kannata olla liian lempinimimäinen. Meidän pojalle annoimme hetken mielijohteesta hänen vauva-aikansa kutsumanimen Sasu. Nykyään poika joutuu selittämään että Sasu on ihan oikea nimi :(
Miksi joutuu selittämään ? On olemassa henkilö nimeltään Sasu Salin, joutuneeko selittelemään ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle oli kuulemma tarkoitus antaa nimeksi Heli, mutta anopin vuokralainen hoilasi aina kännissä, että He(i)lilleni minä kahvia keitän. Joten Heli jäi toiseksi etunimekseni.
Myös Telmaa äiti oli miettinyt. Vahinko, ettei sitten antanutkaan. Olisin mielelläni Telma!
Kolmas etunimeni on Maria. Tuo muoto on vaikea! Jossain yritin vääntää, että siinä on i keskellä ja virkailija "tajusi" sen Mariiaksi. Jossain papereissa se vieläkin kummittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maria. Aina saa olla tavaamassa, onko se i, j, vai ii.
Totta, tuo on kyllä rasittavaa. Itse ilmeisesti äännän epäselvästi koska usein kuullaan j:nä. Olen ruvennut sanomaan "Maria, i niin kuin Iivari" :D
No sä oot sitten mun vastakohta. Sen lisäks ihmiset luulee nimen perusteella mun syntyneen 40-luvulla. Marja.
En kyllä enää korjaa i:n ja j:n väliltä ellei kysytä erikseen, koska se on vaan niin typerää joutua korjaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikista pitkistä (ja monista lyhyistäkin) nimistä väännetään joku lempinimi. Jos kuvittelet, että Benjamin tai Sebastian olisi tuolla nimellä esim. koulussa, niin kyllä se on joku Benkku tai Sebbe muille.
T. Äiti, joka antoi ihanan pitkän nimen ja kukaan muu kuin me vanhemmat ei sitä käytetä...
Tuota justiinsa pelkään. Meillä on Aleksanteri ja jos olisin halunnut Aleksin tai vastaavan, olisin nimennyt pojan Aleksiksi. Mutta sellaista se on eikä varmaan ole sellaista ihmistä, jolla ei olisi lempinimeä oli se sitten väännetty etu- tai sukunimestä.
Kyllä se menee niin, että jos nimessä on yli kaksi tavua, se käytännössä aina vääntyy lempinimeksi. Ja toisaalta, yksitavuiset pidentyvät (Leo-Leksa). Ehkä ihmisille on jotenkin luontevinta käyttää kaksitavuista nimeä. Ei sillä, että kaksitavuinenkaan välttämättä säästyisi lempinimiltä, mutta heidän kohdallaan se on todennäköisintä kuitenkin.
Tämä. Itsellä ystävä, nimi tyyliä Elina. Yleensä hän on elli, harvemmin elina
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa huutaa nimi puistossa etukäteen. Jos tuntuu siltä, että huudatte koiraa, niin vaihtakaa johonkin muuhun. Kannattaa lukea myös suosituimmat koiran nimet, ettei sitten ole jokaisella naapurin koiralla teidän lapsen nimi.
Paras kommentti! Nauroin vedet silmissä. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tytär on Vieno Vadelma ja poika Sisu Iisakki. Halusimme tavalliset nimet. Ovat ainakin vielä toimineet nuo nimet.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle annetaan yleensä 2-3 nimeä, niin antakaa yksi nimistä juuri sellaiseksi "fiilistelynimeksi" tyyliin: "Suvi-Tuisku" tai "Taavetinpoika", mutta antakaa yhdeksi nimistä joku kansainvälinen "perinteinen", "tylsä" nimi, esim. "Amanda" tai "Aaron". koska maailma kuitenkin globalisoituu, ja ihan omista kokemuksista puhun, kun sanon, että on kiusallista, toisaalta hupaisaa, kun ihmiset yrittävät lausua suomalaista nimeäsi, ja tulet kutsutuksi lukuisilla eri hauskoilla variaatioilla.
Toinen on, että ihmiset eivät hahmota sukupuoltasi nimestäsi.
Asun ulkomailla ja ihmiset sanovat nimeni aina väärin, mutta mitä sitten. En minäkään osannut alkuun sanoa hollantilaisten/italialaisten/intialaisten/japanilaisten/marokkolaisten/jne. työtovereideni nimiä. Jo olisi tylsää jos koko maailmassa kaikilla olisi samankaltaiset nimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän tytär on Vieno Vadelma ja poika Sisu Iisakki. Halusimme tavalliset nimet. Ovat ainakin vielä toimineet nuo nimet.
Vieno Vadelma on ihana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.
kannattaa googlata siitäkin näkökulmasta, merkitseekö nimi jollain vieraalla kielellä jotain. mietittiin yhtä nimeä tytölle, mutta tarkoitti eräällä hyvin yleisellä kielellä erästä haukkumasanaa. jäi tuo nimi käyttämättä, kun matkustellaan melko paljon.
Itse kohottelin kulmia, kun tuttavaperhe antoi tyttärelleen nimen Fanny. Eivät ole kovin kielitaitoisia. En viitsinyt kysyä, ovatko kuulleet, mitä esim. Briteissä tuosta nimestä tuumitaan.
Fanny tai Fanni on vanha nimi pohjoismaissa.
Itse olen Nelli, ja aivan pienestä asti itsensä esitteleminen on ollut haastavaa:
- Oon Nelli
- Moi Elli
- Eikun Nelli
- Elli?
- Nelli, n kirjain eteen
Tai sitten oon suosiolla pitänyt kunnon paussin sanan oon ja Nelli välissä, mikä näyttää ja kuulostaa myös tyhmältä
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin Piia/Pia-Miia/Mia nimiä joita joutuu tarkentamaan vaikka olisi 2 vokaalia. Myös top 10 nimet ikäluokastaan rajaisin suosiolla pois.
Joo, Suomessa joutuu tarkentamaan, mutta pidän kovasti nimestäni, joka ymmärretään joka puolella maailmaa ja kirjoitetaan tavaamatta oikein. Paljon matkustavalle oikein hyvä nimi.
T: Mia
Heidi on kaunis nimi, ei liian pitkä eikä sitä kuulla väärin. Sopii niin lapselle kuin aikuiselle.
Juuri näin. Vaikka nimi esiintyisi Raamatussa, se yleensä on esiintynyt muualla aiemmin. Harvemmat eka kertaa Raamatussa esiintyvät.