Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille
Jaetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman lapsen nimeämisen kohdalla.
Annoimme lapsellemme ikäluokassaan melko yleisen nimen, joka päättyy konsonanttiin. Nimi on tyyliä Alvar. Emme ajatelleet, että nimen kanssa olisi mitään hankaluuksia, kun nimi on sen verran yleinen.
Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh.
Kommentit (1611)
Täällä on myös yksi Maria niminen milleniaali, kellä oli koko peruskoulun ajan etunimen perässä sukunimen ensimmäinen kirjain tyyliin "Maria Pee" koska samalla luokalla oli parhaimmillaan useampi kaima.
Nyt aikuisena uutena vitsauksena on tullut tämä Maria/Marja/Mariia/Marija/Maaria/Mari -sekoilu. Ihan sama miten nimensä sanoo niin väärinhän se ymmärretään. Pitää varmaan ottaa käyttää se "I niinkuin ilmapallo"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on myös yksi Maria niminen milleniaali, kellä oli koko peruskoulun ajan etunimen perässä sukunimen ensimmäinen kirjain tyyliin "Maria Pee" koska samalla luokalla oli parhaimmillaan useampi kaima.
Nyt aikuisena uutena vitsauksena on tullut tämä Maria/Marja/Mariia/Marija/Maaria/Mari -sekoilu. Ihan sama miten nimensä sanoo niin väärinhän se ymmärretään. Pitää varmaan ottaa käyttää se "I niinkuin ilmapallo"...
Ja pian saat postia nimellä Marja Ilmapallo.
Jonne, nyt se o vielä lisätty johonki sanakirjaankin
Kuinkahan monta sataa viljo kyselyä kuulin kasarilla
t. viljo
Minä olen oikea trendinimihaistaja. Aina nuorempana mietin minkä todella harvinaisen nimen antaisin lapselleni - niistä kaikista on tullut suosittuja nimiä.
Päädyin sitten yhteen ulkomaalaisen miehen kanssa ja lasten nimet ovat niin erikoisia ettei niistä koskaan tule suosittuja Suomessa. Hyvä niin. No, yhden lapsen nimeksi olisin halunnut Robin mutta mies ei tykännyt. Kirjaimellisesti kuukautta ennen kun julkisuuteen nousi 14-vuotias teinisensaatio Front side Olliensa kanssa :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen oikea trendinimihaistaja. Aina nuorempana mietin minkä todella harvinaisen nimen antaisin lapselleni - niistä kaikista on tullut suosittuja nimiä.
Päädyin sitten yhteen ulkomaalaisen miehen kanssa ja lasten nimet ovat niin erikoisia ettei niistä koskaan tule suosittuja Suomessa. Hyvä niin. No, yhden lapsen nimeksi olisin halunnut Robin mutta mies ei tykännyt. Kirjaimellisesti kuukautta ennen kun julkisuuteen nousi 14-vuotias teinisensaatio Front side Olliensa kanssa :-D
Mitä nämä suosikkinimesi ovat olleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oudointa on, että aikuiset ihmiset haukkuvat toisten lasten nimiä. En ymmärrä. Omat lapseni ovat Anna, Ada ja Emma. Todella yleisiä nimiä, mutta meistä kauneimmat ja siksi lapsille ne valitsimme. Todella kummallista, että nämä yleiset nimet ovat joidenkin aikuisten mielestä "kamalia boomer-nimiä". Olemme kansainvälinen perhe ja siksi meille oli luonnollista valita kansainväliset nimet, jotka sopivat hyvin perheen molempiin kulttuureihin. Tänä päivänä on lisäksi niin suuri variaatio nimistä, että harvoin samalla luokalle osuu kovin montaa saman nimistä lasta. Vaikka omilla tytöillä on nämä "karmeat tusinanimet" ovat he kaveripiirissään ainoat ko. nimen omistajat.
Tyttäriesi nimet ovat kauniita ja klassisia nimiä. Joillakin ajoittain suosituiksi nousevilla nimillä on "klassisuussuoja" joka estää sen, että niistä ei ikinä tulla leimaamaan jonkun aikakauden ohimeneviksi villityksiksi.
Anna on ajaton. Ada ja Emma ovat tämän hetken muotinimiä, joita oli edellisissä sukupolvissa vähän.
Mutta ei niissäkään mitään vikaa sinänsä ole.
Jonain päivänä, kun kaikki Adat ovat viiskymppisiä, se nimi koetaan yhtä tylsäksi kuin nyt Ritva tai Marja-LIisa.
Emma-nimeä on annettu viimeisen 40 vuoden aikana yli 17000 lapselle. 20-60-luvuilla sitä annettiin vähän, mutta sitä aiemmin se on ollut melko yleinen nimi. Samoin Ada-nimeä on annettu tasaisesti jo 40 vuotta, vaikka määrällisesti vähemmän kuin Annaa tai Emmaa. Anna on toki näistä suosituin, mutta se on usein yhdistetty väliviivalla toiseen nimeen esim. Anna-Kaisa, Anna-Sofia, Anna-Liisa, Anna-Maija. Sanoisin että Anna, Emma ja Ada ovat kansainvälisesti ajattomia nimiä, vaikka Anna on näistä yleisin Suomessa.
Yllättävän moni nykyihminen ei tiedä, että Anna on raamatullinen nimi. Neitsyt Marian äiti oli Anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset nimet, joita pitää esittäytyessä selitellä:
-Moi, mä oon Niina yhdellä iillä.
-Mä oon Nico-Marcus seellä.
-Mä oon Marjo-Riitta väliviivalla.
-Hauska tutustua, mun nimi on Marjoriitta yhteenkirjoitettuna.
Näin lasten urheiluharrastuksen ohjaajana/aktiivina toivoisin, että vanhemmat antaisivat armoa, jos nimi ei ihan heti mene oikein. Lapsia pyörii noissa piireissä suuri määrä ja on monia nimikaimoja, suosikkinimiä tai muuten vain vaikeita tapauksia. Itselleni vaikeita ovat olleet:
Vuoden ikäerolla olevat sisarukset, joiden nimet ovat tyyliä Meri-Anna Koskinen ja Suvianna Koskinen. Porukassa vielä pikkusisar tyyliä Marianni. Nimet ovat niin samankaltaisia, että niitä on todella vaikea muistaa ja lisäksi tytöt vielä keskenään samannäköisiä.
Sisarukset, joiden nimet olivat tyyliä Sadepuolukka Alanen ja Hallatuuli Alanen. Tällaiset nimet eivät hahmotu millään ainakaan omassa päässäni. Monesti paniikissa mietti Sademustikka? Kesäpuolukka? Syystuuli? Merituuli? Helletuuli?
Jos ryhmissä on lyhyellä aikavälillä Rebecka, Rebekka ja Rebecca. Tai tyttöjä, joiden nimet ovat tyyliin Kia, Kiia, Kialiina ja Kiialiina. Näitä on vaikea muistaa ja hahmottaa.
Jostain syystä poikien nimet ovat paljon helpompia. Harvoin on mitään vaikeasti muistettavia yhdysnimiä tai keskenään samankaltaisia nimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ihmiset ovat vähän turhankin tarkkoja, meneekö nimi kaikissa yhteyksissä kirjaimelleen oikein. Onko sillä nyt oikeasti kovin paljon merkitystä, jos jossain kissanristiäisten kutsukortissa lukeekin Niko k:lla tai Niina kahdella ii:llä, kun pitäisi olla Nico tai Nina... Sen toki ymmärrän, että passissa, ajokortissa, pankkikortissa ja todistuksissa nimen on tärkeää olla oikein. Mutta muissa yhteyksissä asia ei välttämättä ole niin kauhean dramaattinen. Jos siis annat lapsellesi nimen, jolla on useita eri kirjoitusasuja, niin höllää vähän pipoasi ja opeta lapsesikin joustavaksi.
Lapseni nimi loppuu n-kirjaimeen ja joku hänellekin lisää i:n loppuun, käsittämätöntä. Oma kummi kirjoittaa nimen väärin. Kirjoitetaan esim Emil mutta sanotaan Eemil, kummi kirjoittaa aina Eemil. En viitsi mainita asiasta koska kummilla on lukihäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmiset ovat vähän turhankin tarkkoja, meneekö nimi kaikissa yhteyksissä kirjaimelleen oikein. Onko sillä nyt oikeasti kovin paljon merkitystä, jos jossain kissanristiäisten kutsukortissa lukeekin Niko k:lla tai Niina kahdella ii:llä, kun pitäisi olla Nico tai Nina... Sen toki ymmärrän, että passissa, ajokortissa, pankkikortissa ja todistuksissa nimen on tärkeää olla oikein. Mutta muissa yhteyksissä asia ei välttämättä ole niin kauhean dramaattinen. Jos siis annat lapsellesi nimen, jolla on useita eri kirjoitusasuja, niin höllää vähän pipoasi ja opeta lapsesikin joustavaksi.
Samaa mieltä. Ei nipoteta. Asun USAsa ja nimeni on Hanna. Siellä nimeni yleensä kirjoitetaan Hannah. Jotkut ihmiset muistavat että nimeni kirjoitetaan vähän eri tavalla joten siitä tulee sitten Anna, Hanah tai muu variaatio. Se ei häiritse mua. Katson vain että virallisiin papereihin ja tietoihin tulee oikea kirjoitusasu, muuten ei ole väliä. Pääasia on että ihmiset muistaa nimeni suunnilleen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta sataa viljo kyselyä kuulin kasarilla
t. viljo
Eipä sitä taida enää kukaan muistaa. Tuollaiset jutut katoaa aikanaan, mutta on varmaan ikäviä sillä hetkellä.
Tulee mieleen se biisi: "Harri on tehnyt itsestään pellen, Harri on tööt tööt tööt tööt tööt.."
Varmaan ikävää kaikille Harreille aikanaan, mutta eipä sitä biisiä enää soiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmiset ovat vähän turhankin tarkkoja, meneekö nimi kaikissa yhteyksissä kirjaimelleen oikein. Onko sillä nyt oikeasti kovin paljon merkitystä, jos jossain kissanristiäisten kutsukortissa lukeekin Niko k:lla tai Niina kahdella ii:llä, kun pitäisi olla Nico tai Nina... Sen toki ymmärrän, että passissa, ajokortissa, pankkikortissa ja todistuksissa nimen on tärkeää olla oikein. Mutta muissa yhteyksissä asia ei välttämättä ole niin kauhean dramaattinen. Jos siis annat lapsellesi nimen, jolla on useita eri kirjoitusasuja, niin höllää vähän pipoasi ja opeta lapsesikin joustavaksi.
Samaa mieltä. Ei nipoteta. Asun USAsa ja nimeni on Hanna. Siellä nimeni yleensä kirjoitetaan Hannah. Jotkut ihmiset muistavat että nimeni kirjoitetaan vähän eri tavalla joten siitä tulee sitten Anna, Hanah tai muu variaatio. Se ei häiritse mua. Katson vain että virallisiin papereihin ja tietoihin tulee oikea kirjoitusasu, muuten ei ole väliä. Pääasia on että ihmiset muistaa nimeni suunnilleen.
Kyseessä on kuitenkin sama nimi, eri tavalla kirjoitettuna ja lausuttuna. Samoin kuin kahdella I:llä kirjoitettu Miia ei ole varmaan Mialle ongelma, kunhan se menee virallisissa jutuissa oikein.
On täysin eri tilanne, jos on vaikka tuplanimi jota ei Suomessakaan tahdota muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Näin lasten urheiluharrastuksen ohjaajana/aktiivina toivoisin, että vanhemmat antaisivat armoa, jos nimi ei ihan heti mene oikein. Lapsia pyörii noissa piireissä suuri määrä ja on monia nimikaimoja, suosikkinimiä tai muuten vain vaikeita tapauksia. Itselleni vaikeita ovat olleet:
Vuoden ikäerolla olevat sisarukset, joiden nimet ovat tyyliä Meri-Anna Koskinen ja Suvianna Koskinen. Porukassa vielä pikkusisar tyyliä Marianni. Nimet ovat niin samankaltaisia, että niitä on todella vaikea muistaa ja lisäksi tytöt vielä keskenään samannäköisiä.
Sisarukset, joiden nimet olivat tyyliä Sadepuolukka Alanen ja Hallatuuli Alanen. Tällaiset nimet eivät hahmotu millään ainakaan omassa päässäni. Monesti paniikissa mietti Sademustikka? Kesäpuolukka? Syystuuli? Merituuli? Helletuuli?
Jos ryhmissä on lyhyellä aikavälillä Rebecka, Rebekka ja Rebecca. Tai tyttöjä, joiden nimet ovat tyyliin Kia, Kiia, Kialiina ja Kiialiina. Näitä on vaikea muistaa ja hahmottaa.
Jostain syystä poikien nimet ovat paljon helpompia. Harvoin on mitään vaikeasti muistettavia yhdysnimiä tai keskenään samankaltaisia nimiä.
Pojille annetaan enemmän suvussa olevia perinnenimiä, tytöille taas erikoisempia nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Näin lasten urheiluharrastuksen ohjaajana/aktiivina toivoisin, että vanhemmat antaisivat armoa, jos nimi ei ihan heti mene oikein. Lapsia pyörii noissa piireissä suuri määrä ja on monia nimikaimoja, suosikkinimiä tai muuten vain vaikeita tapauksia. Itselleni vaikeita ovat olleet:
Vuoden ikäerolla olevat sisarukset, joiden nimet ovat tyyliä Meri-Anna Koskinen ja Suvianna Koskinen. Porukassa vielä pikkusisar tyyliä Marianni. Nimet ovat niin samankaltaisia, että niitä on todella vaikea muistaa ja lisäksi tytöt vielä keskenään samannäköisiä.
Sisarukset, joiden nimet olivat tyyliä Sadepuolukka Alanen ja Hallatuuli Alanen. Tällaiset nimet eivät hahmotu millään ainakaan omassa päässäni. Monesti paniikissa mietti Sademustikka? Kesäpuolukka? Syystuuli? Merituuli? Helletuuli?
Jos ryhmissä on lyhyellä aikavälillä Rebecka, Rebekka ja Rebecca. Tai tyttöjä, joiden nimet ovat tyyliin Kia, Kiia, Kialiina ja Kiialiina. Näitä on vaikea muistaa ja hahmottaa.
Jostain syystä poikien nimet ovat paljon helpompia. Harvoin on mitään vaikeasti muistettavia yhdysnimiä tai keskenään samankaltaisia nimiä.
Antti, Altti, Anton, Ahti, Aaron, Aaro, Eero, Eevert, Eeli, Eemi, Eemil, Emil, Eetu jne. Kyllä sun ongelma taitaa olla jossain muualla kuin tyttöjen nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmiset ovat vähän turhankin tarkkoja, meneekö nimi kaikissa yhteyksissä kirjaimelleen oikein. Onko sillä nyt oikeasti kovin paljon merkitystä, jos jossain kissanristiäisten kutsukortissa lukeekin Niko k:lla tai Niina kahdella ii:llä, kun pitäisi olla Nico tai Nina... Sen toki ymmärrän, että passissa, ajokortissa, pankkikortissa ja todistuksissa nimen on tärkeää olla oikein. Mutta muissa yhteyksissä asia ei välttämättä ole niin kauhean dramaattinen. Jos siis annat lapsellesi nimen, jolla on useita eri kirjoitusasuja, niin höllää vähän pipoasi ja opeta lapsesikin joustavaksi.
Samaa mieltä. Ei nipoteta. Asun USAsa ja nimeni on Hanna. Siellä nimeni yleensä kirjoitetaan Hannah. Jotkut ihmiset muistavat että nimeni kirjoitetaan vähän eri tavalla joten siitä tulee sitten Anna, Hanah tai muu variaatio. Se ei häiritse mua. Katson vain että virallisiin papereihin ja tietoihin tulee oikea kirjoitusasu, muuten ei ole väliä. Pääasia on että ihmiset muistaa nimeni suunnilleen.
Kyseessä on kuitenkin sama nimi, eri tavalla kirjoitettuna ja lausuttuna. Samoin kuin kahdella I:llä kirjoitettu Miia ei ole varmaan Mialle ongelma, kunhan se menee virallisissa jutuissa oikein.
On täysin eri tilanne, jos on vaikka tuplanimi jota ei Suomessakaan tahdota muistaa.
Tai vanhempien antama "hieno nimi", mikä menee jatkuvasti väärin.
Sanotaan nyt vaikka että nimeni on Lanni ja se saattaa mennä Lanna tai Lannu tai Manni tai jotain ihan muuta. Se on sekä häpeällistä että loukkavaa.
Kaikken paras oli, kun yksi lapsi ilmoitti "sulla on niin vaikea nimi, että sovitaanko, että kutsutaan sua Jaanaksi?"
Mieluummin sekin kuin "Lanni".
Lakkasin käyttämästä ko. nimeä ajat sitten.
Aivan eri asiasta kyse kuin että amerikkalainen ei osaa kirjoittaa omaan nimimaailmaansa täysin vierasta Hannaa, kun kuitenkin lausuu sen juuri niin kuin Hanna englanniksi lausuttaisiin (eli samalla tavalla kuin Hannah).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.
kannattaa googlata siitäkin näkökulmasta, merkitseekö nimi jollain vieraalla kielellä jotain. mietittiin yhtä nimeä tytölle, mutta tarkoitti eräällä hyvin yleisellä kielellä erästä haukkumasanaa. jäi tuo nimi käyttämättä, kun matkustellaan melko paljon.
Itse kohottelin kulmia, kun tuttavaperhe antoi tyttärelleen nimen Fanny. Eivät ole kovin kielitaitoisia. En viitsinyt kysyä, ovatko kuulleet, mitä esim. Briteissä tuosta nimestä tuumitaan.
No kerro.
T. Fanny & Alexander
Jotenkin en vaan ”tajua” nimeä Tindra. Kaunis merkitys, kyllä, mutta kamalan vaikea lausua, eikä siitä saa oikein väännettyä mitään lempinimeäkään. Useammalla vanhalla kaverilla on vielä tämän niminen lapsi.
Eikös se vanha sanonta mene jotenkin että ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä? Esimerkkinä vaikkapa näyttelijä Chris Pratt, joka lausutaan samoin kuin "crisp rat" (kirpeä rotta / terävä rotta)...