Olisinpa tajunnut tämän lasta nimetessä -vinkkiketju muille
Jaetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman lapsen nimeämisen kohdalla.
Annoimme lapsellemme ikäluokassaan melko yleisen nimen, joka päättyy konsonanttiin. Nimi on tyyliä Alvar. Emme ajatelleet, että nimen kanssa olisi mitään hankaluuksia, kun nimi on sen verran yleinen.
Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh.
Kommentit (1611)
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhommaa miettiä mitään ulkomaita kun omaa lasta Suoemssa nimeää. Jopa ihan suomalaisetkin antavat tyttärilleen nimeksi Elin, vaikka se tarkoittaa jopa ihan suomeksi elintä...
Mutta sehän lausutaan aina kahdella eellä.
Toisekseen, onko elin pahin mahdollinen mielleyhtymä? Elimiä kun on muitakin kuin se yksi. Esim. sydän❤️
Antakaa sellainen nimi, jossa ensimmäinen nimi on kutsumanimi. Elämä on helpompaa.
Jos haluat harvinaisemman nimen, niin ainoa vaihtoehto ei ole keksiä uutta nimeä tai ottaa jotain todella harvinaista modernia nimeä.
Kalenteri on pullollaan nimiä, jotka eivät ole tällä hetkellä suosiossa. Itse bongailisin nyt 1930 ja 1940 lukujen suosittuja nimiä, jotka eivät ole vielä tulleetkaan muotiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat harvinaisemman nimen, niin ainoa vaihtoehto ei ole keksiä uutta nimeä tai ottaa jotain todella harvinaista modernia nimeä.
Kalenteri on pullollaan nimiä, jotka eivät ole tällä hetkellä suosiossa. Itse bongailisin nyt 1930 ja 1940 lukujen suosittuja nimiä, jotka eivät ole vielä tulleetkaan muotiin.
Mitä nämä ovat?
T. teinien äiti, josko siinä joukossa olisi tulevia lapsenlapsia...
"Harmittaa, kun emme etukäteen tajunneet, kuinka usein ihmiset lisäävät i-kirjaimen nimen loppuun. Kaikki sanovat Alvari. Argh."
Tarkoittanet "Arghi".
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.
Toisessa ääripäässä ilmeisesti olisi ne uskovaisvanhemmat, jotka eivät tahdo olla liian ilmiselviä vaan antoivat pojille nimeksi Matteus, Markus, Luukas ja Pasi.
Täältä löytyy vuosikohtaiset suosituimmat ensimmäiset etunimet.
https://yle.fi/uutiset/3-9418798
DVV:n tilastoissa yleensä on kaikki etunimet, ja Juhanit ja Johannekset ylikorostuneen suosittuja.
Vierailija kirjoitti:
Annoimme aikanaan erikoisen nimen lapselle mikä mielestämme olisi helppo lausua kuten kirjoitetaan, mutta silti monet ihmettelivät outoa nimeä. Muutimme ulkomaille, niin nimi on saanut ihmetystä, mutta paljon ihastelua kuinka kaunis ja uniikki nimi hänellä onkaan.
Varmaan Lumi. Taisi olla jossain artikkeli muinoin asiasta.
Jaksoin lukea puolet keskustelusta, mutta minulle jäi epäselväksi miksi lempinimet on joillekin niin kauhea asia? Kysyn koska olen aidosti hämmästynyt, ei ole tullut mieleenkään että niissä olisi jotain pahaa (haukkumanimet eri asia)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitkät nimet ovat hankalia. En jaksa niitä toistella, eivätkä vaikuta jaksavan muutkaan.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Kuinka pitkä sen nimen pitää olla, ettei sitä jaksa sanoa? Jaksatko muuten puhua? Jaksatko tehdä mitään ylipäänsä?
Me sanotaan yhtä tuttua "väliviivaksi" kun hänellä on sekä etunimi että sukunimi väliviivalla ja PITKÄ nimi.
No tää kyllä jo nauratti. Olen aina ihmetellyt näitä Leena-Marjatta Keskiantikainen-Lapanen nimisiä ihmisiä. Haluavatko he kiduttaa kanssakuulioitaan vai miksi tuollainen nimi? Eikö voisi olla ihan reilusti vaan Leena Lapanen.
Jos sukunimi on jo Kuusi, niin Alli nimeä kannattaa välttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhommaa miettiä mitään ulkomaita kun omaa lasta Suoemssa nimeää. Jopa ihan suomalaisetkin antavat tyttärilleen nimeksi Elin, vaikka se tarkoittaa jopa ihan suomeksi elintä...
Mutta sehän lausutaan aina kahdella eellä.
Toisekseen, onko elin pahin mahdollinen mielleyhtymä? Elimiä kun on muitakin kuin se yksi. Esim. sydän❤️
Mutta yksittäisenä sanana tulee väkisinkin mieleen sukupuolielin.
Tuntemani Rakel-niminen nainen oli aina "Raakkeli" kun akat hänestä puhuivat.
Vierailija kirjoitti:
Liian lapselliset lässytysnimet.
Serkuillani on sellaiset "ikuiset pennut" nimet, eli Nelli ja Samu.
Vielä lähes kolmekymppisinä heille lässytetään kun olisivat viisivuotiaita.
Peppi kuuluu samaan sarjaan.
Nimi pitää antaa niin, että se toimisi presidentillä.
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nimi etukäteen ja selvitä, mitä se merkitsee. Olen muutamankin kerran törmännyt vannoutuneisiin ateistiperheisiin, jotka jaksavat kuuluttaa vihaavansa kaikkea kirkkoon liittyvää. Sitten lastensa nimet on todella raamatullisia, luokkaa Matteus ja Mirjam. Sitten jos asiaa heille ihmettelee, niin sanovat etteivät tienneet nimien merkitystä.
Minä olen ateisti ja annoin lapselleni nimeksi Luukas. Tiedän todella paljon uskonnoista, sen takia olenkin ateisti. Nimen annoin koska se on minusta kaunis.
Perinteiset suvussa kulkevat nimet ovat kivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhommaa miettiä mitään ulkomaita kun omaa lasta Suoemssa nimeää. Jopa ihan suomalaisetkin antavat tyttärilleen nimeksi Elin, vaikka se tarkoittaa jopa ihan suomeksi elintä...
Mutta sehän lausutaan aina kahdella eellä.
Toisekseen, onko elin pahin mahdollinen mielleyhtymä? Elimiä kun on muitakin kuin se yksi. Esim. sydän❤️
Muistan lapsuudestani että pidin jostain kuulemaani nimeä Eelin äärettömän kauniina ja annoin sen yhdelle lempinukellenikin nimeksi. Opin vasta paljon isompana, että nimi kirjoitettiinkin yhdellä E:llä. Sen jälkeen mielleyhtymä häiritsi, vaikka en silloinkaan ajatellut nimenomaan "sitä yhtä" elintä, vaan ihan sama olisiko kyseessä maksa, perna tai jokin muu, se mielleyhtymä latisti nimen lumoa. Tosi ihanasti ajateltu tuo sydän. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
A:lla alkavat nimet ovat jostain syystä varsinkin ensimmäisellä lapsella hyvin suosittuja. Virkistäviä poikkeuksia ovat nimet aakkosten loppupäästä alkavilla kirjaimilla. Jotkut nimet ovat kirjoitettuina kivoja, mutta hankala lausua sujuvasti.
Öystein
Tarkoittaa silmäterä suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhommaa miettiä mitään ulkomaita kun omaa lasta Suoemssa nimeää. Jopa ihan suomalaisetkin antavat tyttärilleen nimeksi Elin, vaikka se tarkoittaa jopa ihan suomeksi elintä...
Mutta sehän lausutaan aina kahdella eellä.
Toisekseen, onko elin pahin mahdollinen mielleyhtymä? Elimiä kun on muitakin kuin se yksi. Esim. sydän❤️
Mutta yksittäisenä sanana tulee väkisinkin mieleen sukupuolielin.
Ei kaikille! Jos näen jossain yksittäisenä sanana ”elin”, minulle tulee mieleen yleisesti ihmiselimet, lähinnä keskivartalon sekamelska. Jos näen nimen Elin Virtanen, ei lainkaan tule mieleen elin-merkitys, vaan nimi siinä missä vaikka Emilia.
Vaari kutsui minua Spedeksi, jostain syystä. Kukaan muu ei, joten se ei vakiintunut lempinimekseni. Ei siinä mitään, vaikka olisikin. Oikea nimeni on ihan tavallisen tylsä.