Miksi on niin vaikea tietää, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen?

Yhdyssanoissa ne asiat liittyvät yhteen, ovat siis samaa asiaa.

Esim. huone, jossa kylvetään = kylpyhuone, ei kylpy huone.

Sanomalehti, ei sanoma lehti.

Makaronilaatikko, ei makaroni laatikko.

Joko opit?

Niin muistan kuulleeni, että jos sanojen väliin voi laittaa adjektiivin, kyseessä ei ole yhdyssana.

Laita sanojen väliin esim kin-tavu. Nyt voit kokeilla onko oikein parikinsänky. Ei. Ei kuulosta hyvältä. Se on siis parisänky. Lattiamatto. Ei sovi kin väliin. Suomen kansalainen. Sopii. Suomenkin kansalainen. Siis erikseen.

Mun ei tarvi miettiä noita ollenkaan jostain syystä. Mutta kun ihmiset ollaan niin erilaisia. 

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 22:42"]

Yhdyssanoissa ne asiat liittyvät yhteen, ovat siis samaa asiaa. Esim. huone, jossa kylvetään = kylpyhuone, ei kylpy huone. Sanomalehti, ei sanoma lehti. Makaronilaatikko, ei makaroni laatikko. Joko opit?

[/quote]

Ei riitä. On vaikeampiakin tapauksia. Lisää esimerkkejä ja opetusta, kiitos.

Jos ensimmäisen sanan perään voi laittaa luontevasti ko/kö- päätteen, niin kirjoitetaan erikseen. Esim. makarooniko laatikkoko? vai makaroonilaatikkoko?

Ärsyttääkö enempi jos sanat on kirjoitettu väärin erikseen vai väärin yhteen. Vai onko vetutuksen määrä vakio?

Minä osasin ennen yhdyssanat ja muun kieliopin lähes täydellisesti selkärangasta. Nykyisin tuottavat vaikeuksia, mikä ehkä johtuu siitä, että käytän englantia niin paljon?

Useimmat tajuaa intuitiivisesti. On kuitenkin poikkeuksia, hankalampia. Eikä ole yhtään muistisääntöä, joka pätisi kaikiin tapauksiin. Osa täytyy vaan opetella, tai tarkistaa tarvittaessa. 

Kiitos vinkeistä!

Suomen kieli on vaikea suomalaisillekin.

miksi tämä asia puhuttaa täällä niin usein? Miksi ei voi vaan antaa olla ja keskittyä asiaan? Suorastaan alkanut kiinnostamaan tää ilmiö.

[quote author="Av Mamma" time="12.01.2015 klo 22:46"]

Niin muistan kuulleeni, että jos sanojen väliin voi laittaa adjektiivin, kyseessä ei ole yhdyssana.

[/quote]

Kaupan kaunis myyjä eli ei yhdyssana?

Siinä koko totuus: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398

Olen melko varma, että englannin kielen vaikutuksesta suomalaisten yhdyssanaosaaminen on heikentynyt. Osa yhdyssanoista pitää vain tietää. Ne ovat sopimuksia, puhutaan myös suhteellisista virheistä. Kielten nimet substantiiveina pienellä ja erikseen: englannin kieli, suomen kieli, mutta adjektiiveina yhteen: englanninkielinen, suomenkielinen.

Myös katujen nimet ovat sopimusasia, yhteen: Aleksanterinkatu, Tehtaankatu, Mannerheimintie. Mutta kaksiosaiset erisnimikadut erikseen: esim. Urho Kekkosen katu, Risto Rytin katu.

Paljon näkee virheellisesti yhteen kirjoitettuna ilmauksia "allaoleva" (oik. alla oleva), "näinollen" (oik. näin ollen) tai "olipakerran" (oik. olipa kerran). Lisäksi sopimusasia on, että eteenpäin, taaksepäin, ylöspäin ja alaspäin kirjoitetaan yhteen, mutta johonkin konkreettiseen paikkaan viitatessa kirjoitetaan erikseen: kaupunkiin päin, yliopistolle päin, rautatieasemalle päin. 

Sitten näkee paljon ala-astetta kirjoitettavan alaaste tai ala aste. Se on yhdyssana väliviivalla ala-aste, koska muuten kaksi a:ta "törmää" toisiinsa. Sen sijaan yläaste kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa, koska ä ja a ovat eri vokaalit. Oikein kirjoitettuna siis ala-aste ja yläaste. Samantyyppisiä: linja-autoasema, noita-akka.

Näistä säännöistä kaikki opetetaan peruskoulussa. Sitten on erikseen sellaiset ns. absoluuttiset yhdyssanat kuin kukkakauppa, jäähalli, jalkapallo, ruokapöytä, kirjastoauto jne. joiden pitäisi mennä jokaisella normaalisti kieltä hahmottavalla, suomea äidinkielenään puhuvalla ihmisellä melkeinpä automaattisesti oikein. Toisaalta kaikki eivät välitä. Vaikka olen itse kiinnostunut kielestä, suuri joukko suomalaisia ei vain ole riittävän motivoitunut koulussa opiskelemaan eikä varsinkaan myöhemmin ylläpitämään kielellisiä taitojaan niin paljon, että hallitsisi yhdyssana-, pilkku- ja välimerkki- sekä lauserakennesäännöt. Ei kaikkia kiinnosta, eikä siitä voi moittia. Eri ihmiset osaavat eri asioita ja ovat kiinnostuneita erilaisista jutuista.

Tosiaan on poikkeuksia paljon. > Olen oppinut juuri siten, että kokeilen -kin-päätettä sanojen väliin. Jos ei sovi, kirjoitetaan yhteen. Myös on sanottu, että yhdyssanan ensimmäinen osa ei taivu. POIKKEUS: omatunto, omantunnonkysymys, omallatunnolla.

Miksi tähän kiinnitetään huomiota täällä? No - siksi, että oikeakielinen teksti on helpommin luettavaa. Niin se vain on, että meille "kielipoliisikukkahattutädeille" aihettavat kielioppivirheet puistatuksia.

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:22"]

Olen melko varma, että englannin kielen vaikutuksesta suomalaisten yhdyssanaosaaminen on heikentynyt. Osa yhdyssanoista pitää vain tietää. Ne ovat sopimuksia, puhutaan myös suhteellisista virheistä. Kielten nimet substantiiveina pienellä ja erikseen: englannin kieli, suomen kieli, mutta adjektiiveina yhteen: englanninkielinen, suomenkielinen.

Myös katujen nimet ovat sopimusasia, yhteen: Aleksanterinkatu, Tehtaankatu, Mannerheimintie. Mutta kaksiosaiset erisnimikadut erikseen: esim. Urho Kekkosen katu, Risto Rytin katu.

Paljon näkee virheellisesti yhteen kirjoitettuna ilmauksia "allaoleva" (oik. alla oleva), "näinollen" (oik. näin ollen) tai "olipakerran" (oik. olipa kerran). Lisäksi sopimusasia on, että eteenpäin, taaksepäin, ylöspäin ja alaspäin kirjoitetaan yhteen, mutta johonkin konkreettiseen paikkaan viitatessa kirjoitetaan erikseen: kaupunkiin päin, yliopistolle päin, rautatieasemalle päin. 

Sitten näkee paljon ala-astetta kirjoitettavan alaaste tai ala aste. Se on yhdyssana väliviivalla ala-aste, koska muuten kaksi a:ta "törmää" toisiinsa. Sen sijaan yläaste kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa, koska ä ja a ovat eri vokaalit. Oikein kirjoitettuna siis ala-aste ja yläaste. Samantyyppisiä: linja-autoasema, noita-akka.

Näistä säännöistä kaikki opetetaan peruskoulussa. Sitten on erikseen sellaiset ns. absoluuttiset yhdyssanat kuin kukkakauppa, jäähalli, jalkapallo, ruokapöytä, kirjastoauto jne. joiden pitäisi mennä jokaisella normaalisti kieltä hahmottavalla, suomea äidinkielenään puhuvalla ihmisellä melkeinpä automaattisesti oikein. Toisaalta kaikki eivät välitä. Vaikka olen itse kiinnostunut kielestä, suuri joukko suomalaisia ei vain ole riittävän motivoitunut koulussa opiskelemaan eikä varsinkaan myöhemmin ylläpitämään kielellisiä taitojaan niin paljon, että hallitsisi yhdyssana-, pilkku- ja välimerkki- sekä lauserakennesäännöt. Ei kaikkia kiinnosta, eikä siitä voi moittia. Eri ihmiset osaavat eri asioita ja ovat kiinnostuneita erilaisista jutuista.

[/quote]

Hyvä! Nyt kässään paljon enemmän. ap