Koirista. Tuleeko toimeen keskenään...

Ihminenhän se lauman johtaja on, ei koira!

Itse en henk. kohtaisesti ko. rotuja tunne, mutta mitä yleensä on kokemusta koirista niin etenkin vastakkaiset sukupuolet tulevat paremmin toimeen keskenään; eli uros ja narttu keskenään. Toiset rodut tulevat vanhemmiten (sukukypsiski tultuaan n. 2v) samaa sukupuolta oleville ärhäköiksi. Tämäkin tietysti hyvin paljon jo jalostuskysymys. Kahta " ärhäkkää" koiraa/sukua kun ei pitäisi yhdistää, mutta tänä päivänä kasvattajat eivät aina siinä niin vastuuntuntoisia.

Mutta, uskon että teidän tapauksessa ei tule mitään ongelmia. Ja etenkin kun pennusta pitäen totuttelette koirat toisiinsa!

Uros ja narttu tulevat paremmin keskenään toimeen kyllä mutta niilläkin on tarve -ainakin vanhemmiten- kuitenkin tehdä selväksi pomottaminen.



Meillä oli itsellä 8v sakemanninarttu ja otettiin perheeseen urossakemanni myöskin 8v (etsi kotia). Voisi sanoa, että meni 1kk niin jo huomasivat toisensa ja 3-5kk päästä heillä oli jo keskenään kuviot selvät.



Ajan myötä uroksesta tuli pomo ja kun kuvio selkeytyi niin sen oikein huomasi koirista: viihtyivät hyvin keskenään.



Kaverilla oli tuolloin myös 8v belgianpaimenkoira narttu, jolla oli vähän vaikeuksia tulla toimeen uuden uroon kanssa. Belkkari oli kova pomottaan, mutta tilanne ratkesi yhtenä päivänä kun kokonsa puolesta uros oli niin iso että narttu alistui ja se siitä sitten: ei ongelmia sen jälkeen.



En sano, että kaikki belkkarit pomottavat, en niistä niin kauheasti tiedä. Mutta aikaa pitää olla, anna heidän ratkaista keskenään tilanne MUTTA ole ehdottomasti paikalla ettei tilanne liikaa kärjisty.

Ongelmia saattaa tulla jos koirat näkevät vain harvoin, ehkä paras paikka kohdata 1.kertaa on molemmille neutraali paikka, ei siis kummankaan koti.