Lapsettomuus
Tosi ärsyttäviä nää lapsettomuudesta valittavat naiset!! Miettikää vähän maailmaa oman napanne ulkopuolella. Ja olkaa tyytyväisiä siihen, mitä teillä on.
Kommentit (11)
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:02"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]
Onko ap sulla lapsia?
[/quote]
Minulla ei ole ja olen aivan samaa mieltä kuin aloittaja. Totta kai on normaalia kokea pettymystä,mutta siihen suruun käpertyminen on halveksittavaa. Elämä ei lopu siihen, ettei saa jotakin, mitä haluaa.
[/quote]
Ihan samalla tavalla voi käpertyä suruun vaikkapa puolison kuollessa tai menettäessään työpaikan. Jokainen meistä reagoi eri tavalla elämän haasteisiin eikä kukaan ulkopuolinen voi tulla sanomaan, että reagointisi on halveksittavaa. Mutta empaattisuus on tosiaan haastavaa monelle. Asioita mietitään vain omasta poterosta ja omat kokemukset ja niihin reagointi ovat niitä ainoita oikeita. Itsekkyydestähän tuossakin on kyse.
Lapsettomuudessa ei muuten ole kyse siitä, ettei saanut jotain mitä halusi. Siinä on kyse oman elämän ja identiteetin uudelleen rakentamisessa. Lapset kun ovat niitä elämän itsestäänselvyyksiä ja oma keho sellainen, ettei sen ajattele pettävän näin yksinkertaisella tavalla. Monella on kyse koko elämän läpi vahvistuneesta ennakko-oletuksesta, joka pitäisi kerralla muuttaa aivan toisenlaiseksi. Ei se ole aivan yksinkertaista. Lisäksi pitää määritellä uudelleen suhde omaan kehoon.
Tottahan joku selviytyy lapsettomuustuomiosta olkapäitä kohauttamalla ihan niin kuin joku on jo uudessa suhteessa muutama viikko puolison kuolemasta. Meillä on erilaiset voimavarat, erilaiset tavat käsitellä asioita ja erilaiset intohimon kohteet.
Pidän ajatusmaailmaasi äärimmäisen yksinkertaisena ja omanapaisena.
[/quote]
Ei lapsettomuutta voi verrata läheisen kuolemaan. Kun läheinen kuolee, menettää jotaki itselleen tärkeää, ja kun jää lapsettomaksi, ei saa jotakin, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Lapsi ei ole itsestäänselvyys, eikä omaa identiteettiä kannata ripustaa yhden asian varaan... eikä varsinkaan sellaisen, jota ei välttämättä saavuta. Se on vain tyhmää. Minä selvisin lapsettomuudestani hyvin, koska minulla on muutakin elämää ja olin muutakin kuin ihminen, joka haluaa vanhemmaksi.
Vertaisin tuota ennemminkin ihmiseen, jonka suurin haave on tulla kirjailijaksi. Kun se ei toteudukaan, voi joko hajota ja surra vuosia tai valita uuden suunnan. -8
[/quote]
Nää on jo niin puituja asioita, että tahalliseen provoamiseen vaaditaan jo vähän enemmän yritystä.
Oot tosi ilkeä empatiakyvytön ihminen, onneks et oo mun lähipiirissä. Mä kärsin lapsettomuudesta kauan, mutta sain onneksi lapsia. Tiedän mikä tuska lapsettomuus on, ja ymmärrän heitä hyvin.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]Tosi ärsyttäviä nää lapsettomuudesta valittavat naiset!! Miettikää vähän maailmaa oman napanne ulkopuolella. Ja olkaa tyytyväisiä siihen, mitä teillä on.
[/quote]
Muista sitten itse olla valittamatta mistään! Ei vaikka joku läheinen kuolisi. Tuska lapsettomuudesta voi olla ihan yhtä suuri kuin läheisen kuolema.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]Tosi ärsyttäviä nää lapsettomuudesta valittavat naiset!! Miettikää vähän maailmaa oman napanne ulkopuolella. Ja olkaa tyytyväisiä siihen, mitä teillä on. [/quote] Muista sitten itse olla valittamatta mistään! Ei vaikka joku läheinen kuolisi. Tuska lapsettomuudesta voi olla ihan yhtä suuri kuin läheisen kuolema.
[/quote]
Nää on näitä lässyn lässyn juttuja
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:02"]
Oot tosi ilkeä empatiakyvytön ihminen, onneks et oo mun lähipiirissä. Mä kärsin lapsettomuudesta kauan, mutta sain onneksi lapsia. Tiedän mikä tuska lapsettomuus on, ja ymmärrän heitä hyvin.
[/quote]
Just näitä tyyppejä, koko maailma romahtaa, jos ei saa, mitä haluu.
älkää vastatko mitään! ap haluaa vaan lietsoa ärtymystä ja eripuraa. älkää antako sille sitä iloa.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]
Onko ap sulla lapsia?
[/quote]
Minulla ei ole ja olen aivan samaa mieltä kuin aloittaja. Totta kai on normaalia kokea pettymystä,mutta siihen suruun käpertyminen on halveksittavaa. Elämä ei lopu siihen, ettei saa jotakin, mitä haluaa.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]
Onko ap sulla lapsia?
[/quote]
Minulla ei ole ja olen aivan samaa mieltä kuin aloittaja. Totta kai on normaalia kokea pettymystä,mutta siihen suruun käpertyminen on halveksittavaa. Elämä ei lopu siihen, ettei saa jotakin, mitä haluaa.
[/quote]
Ihan samalla tavalla voi käpertyä suruun vaikkapa puolison kuollessa tai menettäessään työpaikan. Jokainen meistä reagoi eri tavalla elämän haasteisiin eikä kukaan ulkopuolinen voi tulla sanomaan, että reagointisi on halveksittavaa. Mutta empaattisuus on tosiaan haastavaa monelle. Asioita mietitään vain omasta poterosta ja omat kokemukset ja niihin reagointi ovat niitä ainoita oikeita. Itsekkyydestähän tuossakin on kyse.
Lapsettomuudessa ei muuten ole kyse siitä, ettei saanut jotain mitä halusi. Siinä on kyse oman elämän ja identiteetin uudelleen rakentamisessa. Lapset kun ovat niitä elämän itsestäänselvyyksiä ja oma keho sellainen, ettei sen ajattele pettävän näin yksinkertaisella tavalla. Monella on kyse koko elämän läpi vahvistuneesta ennakko-oletuksesta, joka pitäisi kerralla muuttaa aivan toisenlaiseksi. Ei se ole aivan yksinkertaista. Lisäksi pitää määritellä uudelleen suhde omaan kehoon.
Tottahan joku selviytyy lapsettomuustuomiosta olkapäitä kohauttamalla ihan niin kuin joku on jo uudessa suhteessa muutama viikko puolison kuolemasta. Meillä on erilaiset voimavarat, erilaiset tavat käsitellä asioita ja erilaiset intohimon kohteet.
Pidän ajatusmaailmaasi äärimmäisen yksinkertaisena ja omanapaisena.
Lapset eivät ole "niitä elämän itsestäänselvyyksiä".
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 18:00"]
Onko ap sulla lapsia?
[/quote]
Minulla ei ole ja olen aivan samaa mieltä kuin aloittaja. Totta kai on normaalia kokea pettymystä,mutta siihen suruun käpertyminen on halveksittavaa. Elämä ei lopu siihen, ettei saa jotakin, mitä haluaa.
[/quote]
Ihan samalla tavalla voi käpertyä suruun vaikkapa puolison kuollessa tai menettäessään työpaikan. Jokainen meistä reagoi eri tavalla elämän haasteisiin eikä kukaan ulkopuolinen voi tulla sanomaan, että reagointisi on halveksittavaa. Mutta empaattisuus on tosiaan haastavaa monelle. Asioita mietitään vain omasta poterosta ja omat kokemukset ja niihin reagointi ovat niitä ainoita oikeita. Itsekkyydestähän tuossakin on kyse.
Lapsettomuudessa ei muuten ole kyse siitä, ettei saanut jotain mitä halusi. Siinä on kyse oman elämän ja identiteetin uudelleen rakentamisessa. Lapset kun ovat niitä elämän itsestäänselvyyksiä ja oma keho sellainen, ettei sen ajattele pettävän näin yksinkertaisella tavalla. Monella on kyse koko elämän läpi vahvistuneesta ennakko-oletuksesta, joka pitäisi kerralla muuttaa aivan toisenlaiseksi. Ei se ole aivan yksinkertaista. Lisäksi pitää määritellä uudelleen suhde omaan kehoon.
Tottahan joku selviytyy lapsettomuustuomiosta olkapäitä kohauttamalla ihan niin kuin joku on jo uudessa suhteessa muutama viikko puolison kuolemasta. Meillä on erilaiset voimavarat, erilaiset tavat käsitellä asioita ja erilaiset intohimon kohteet.
Pidän ajatusmaailmaasi äärimmäisen yksinkertaisena ja omanapaisena.
[/quote]
Ei lapsettomuutta voi verrata läheisen kuolemaan. Kun läheinen kuolee, menettää jotaki itselleen tärkeää, ja kun jää lapsettomaksi, ei saa jotakin, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Lapsi ei ole itsestäänselvyys, eikä omaa identiteettiä kannata ripustaa yhden asian varaan... eikä varsinkaan sellaisen, jota ei välttämättä saavuta. Se on vain tyhmää. Minä selvisin lapsettomuudestani hyvin, koska minulla on muutakin elämää ja olin muutakin kuin ihminen, joka haluaa vanhemmaksi.
Vertaisin tuota ennemminkin ihmiseen, jonka suurin haave on tulla kirjailijaksi. Kun se ei toteudukaan, voi joko hajota ja surra vuosia tai valita uuden suunnan. -8