Mikä mun miehen ajattelulyvyssä on pielessä?

Jotenkin käsittämätöntä epäloogisuutta ajattelussa, vaikka muuten ihan normaali olevinaan. Koulussa ei kyllä menestynyt hyvin, matemaattisissa aineissa etenkään, mutta asiansa hoitaa aikuisena ihan jämtisti. 

Esim. lastenkasvatuksessa vaikea luottaa rakentavaan aikuisuuteen kun ajattelee oudosti. Esim. Isompi papsi kaivoi kaapista tavllisen valokuva-albumin että alkaa katsoa kuvia. Puheli että täällä ainakin pikkusisaruksen synttäreiltä kuvia. Nelivuotias tuli ja kiskoi kansiota isommalta itselleen, repi sen isomman kädestä. Isompi kiljui ei saa ottaa tpiselta, hän katsomassa. Mies älähti, että saahan se ottaa jos siinä on hänestä valokuvia. Isompi itki, ettei se ole reilua kun kansio oli hänellä. Mies antoi pienemmän jatkaa rauhassa kansion katsomista ja isomman itkeä. Whaat? Kuinka aikuinen ajattelee noin? Minulle vielä perusteli että onhan se ok kiskoa itselleen kun siinä on hänen kuviaan. No ei todella ole, eri asia jos toinen menisi toisen huoneesta salaa hakemaan jonkun toisen tavaran!

Tällaisia tilanteita tulee liittyen lapsiin ja ihan muihinkin asioihin. Esim mies sanoo, että lapset tietysti pidetään  sen 8h päivässä päiväkodissa kun malsetaan täysi maksu, koko rahan edestä tietysti eikä haeta aiemmin vaikka pääsisi itse. Hmmmm..? Ei aikuinen yleensä näin ajattele, tai hyvin itsekäs ehkä, mutta mies ajatteli ihan että rahalle saatava koko vastine. 

Mikä sillä on..? Välillä kovasti mietin.