Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä aäännöllisyydessä ja rutiineissa on niin vaikeaa?
08.01.2015 |
Kyselee lapseton, mutta raskaana oleva. Todella monet kertoo kuinka heillä ei varsinaisesti ole rutiineja tai päivärytmiä oikein minkään ikäisen kanssa, koska se on niin hankalaa. Eikö se ole vain helpompaa, jos asiat tehdään tietyssä järjestyksessä ja tiettyyn aikaan joka päivä? Siis noin suurin piirtein... Siskon lapsi on ollut rytmissä kolmekuisesta ja on esim tosi helppo matkakaveri nyt puolitoistavuotiaana, kun tietää mitä milloinkin tapahtuu vaikka paikka olisi eri. Mitä mieltä te kokeneemmat olette?
Kommentit (17)
Tarkoitan siis ihan kaiken ikäisiä lapsia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein helpoimmalla pääset, kun rakennat vauvallesi rutiinit heti alusta alkaen.
Monet äidit valittavat, kuinka vauva on huono nukkumaan jne., mutta eivät ymmärrä itse aiheuttaneensa sen sillä, että ovat kulkeneet vauvan kanssa ympäri ostoskeskuksia ym. paikkoja jatkuvasti. Pikkuvauva-aika kannattaa omistaa vauvan opettamiseen säännöllisiin rutiineihin.
Minusta ajattelet järkevästi. Mukavaa loppuodotusta ja kivoja tulevia päiviä yhdessä vauvan kanssa.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:27"]
Tarkoitan siis ihan kaiken ikäisiä lapsia. Ap
[/quote]
Olet aivan oikeassa.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:27"]
Tarkoitan siis ihan kaiken ikäisiä lapsia. Ap
[/quote]
No ei mun mielestä säännöllisyydessä ja rutiineissa ole mitään vaikeaa silloin, kun lapsi on otollisessa iässä säännölliseen päivärytmiin. Itsestäänhän se muotoituu ruokailujen, ulkoilujen ja unien ympärille.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säännöllisyys ja rutiinitko muka vaikeita? Moni näistä pakko-oireista kärsivä ei edes tiedä olevansa sairas. Ilmeisesti kirjoittaja tarkoittaa vaikeudella sitä, että hän tiedostaa ongelmansa ja psykiatrille on vähintäänkin hoitotakuun mittainen jonotusaika.
Minusta nimenomaan rutiinit ovat helpompia kuin säännötön päivärytmi lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa pitää melko tarkka rytmi. Ruokailut ei saa myöhästyä ja nukkumisajoistakin kannattaa pitää kiinni. Ihan pikuvauvoilla se rytmi on vaan melko taaja, kun kokoajan syödään.
Leiiki-ikäisenä meillä oli tosi tarkka rytmi. Aamupuuron jälkeen ulos ja heti sisään tullesa oli syytä olla jo ruoka valmiina... Päiväunet, muut ruokailut ja nukkumaanmeno sujuu ilman ongelmia, kun perustarpeista on huolehdittu säännöllisesti. Vieläkin meillä on ruoka-ajat, vaikka lapset on teinejä. Nyt ei haittaa, vaikka ne vaihteleekin melko paljon.
No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten, säännöllisyys ja rutiinit eivät automaattisesti takaa helppoa matkakaveria, oikein rutiiniorientoitunut lapsi saattaa ollakin hankala matkassa, koska hän on tottunut, että asiat tehdään tietyllä tavalla ja hermostuu, jos esim. uniaika viivästyy, mikä helposti voi tapahtua reissussa. Tämä ei tietenkään ole mitenkään lapsen syytä, toiset vain ovat ns. korkearytmisempiä kuin toiset. Meillä on ollut aika säännölliset päivärytmit aina, mutta esikoinen on hirveän joustava päivärytmin suhteen.
2
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:40"]
No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta.
[/quote]Juurikin näin. Meillä varsinkin vauva-aika ja se pätkä minkä olin sen jälkeen hoitovapaalla meni TÄYSIN ILMAN MITÄÄN rytmejä ja kellon kyttäyksiä! Oli niin ihanaa ja helppoa, mentiin ja tultiin miten huvittaa lapsen kanssa, nukuttiin kun nukutti, syötiin kun oli nälkä. Jne. Nyt kun lapsi on päiväkodissa, on rytmi arkisin, lomilla ja vapailla sitten otetaan rennosti ja eletään kuten hyvältä tuntuu. En yhtään ihmettele että joillain on niin raskasta, kun jo heti vauva-ajasta asti pitää suorittaa ja elää kellon mukaan.. Me käytiin kylässä, kahvittelemassa, shoppailemassa, lounastamassa, ulkoilemassa yms. silloin kuin huvitti.
Toki ymmärrän että joillain ainoa toimiva juttu on se tarkka rytmi, jos on jotenkin vaikea vauva/lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:53"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:40"]
No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta.
[/quote]Juurikin näin. Meillä varsinkin vauva-aika ja se pätkä minkä olin sen jälkeen hoitovapaalla meni TÄYSIN ILMAN MITÄÄN rytmejä ja kellon kyttäyksiä! Oli niin ihanaa ja helppoa, mentiin ja tultiin miten huvittaa lapsen kanssa, nukuttiin kun nukutti, syötiin kun oli nälkä. Jne. Nyt kun lapsi on päiväkodissa, on rytmi arkisin, lomilla ja vapailla sitten otetaan rennosti ja eletään kuten hyvältä tuntuu. En yhtään ihmettele että joillain on niin raskasta, kun jo heti vauva-ajasta asti pitää suorittaa ja elää kellon mukaan.. Me käytiin kylässä, kahvittelemassa, shoppailemassa, lounastamassa, ulkoilemassa yms. silloin kuin huvitti.
Toki ymmärrän että joillain ainoa toimiva juttu on se tarkka rytmi, jos on jotenkin vaikea vauva/lapsi.
[/quote]
No mä en ainakaan kokenut suorittavana, vaikka vauvalla oli melko tarkka rytmi parikuisesta asti. Mun mielestä se oli vaan kivaa, kun suurin piirtein tiesi milloin vauva nukkui ja milloin oli hereillä. Ja kyllä mekin käytiin kaupungilla ja ulkomailla jne. En mitenkään joutunut rajoittamaan elämääni lapsen rytmin takia.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:40"]No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta.
[/quote]
Mä ainakin olen opettanut lapsen joustamaan siitä missä hän syö tai nukkuu enkä siitä milloin hän syö tai nukkuu. Elämä taaperon kanssa on miljoona kertaa helpompaa ilman väsymys- tai nälkäkiukkua. Syöminen onnistuu bussissakin, jos on oikeat eväät. Tosin munkaan mielestä rutiinien ei kannata olla ihan minuutin tarkat. Joustoa 30-50min suuntaan tai toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 17:22"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:40"]No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta. [/quote] Mä ainakin olen opettanut lapsen joustamaan siitä missä hän syö tai nukkuu enkä siitä milloin hän syö tai nukkuu. Elämä taaperon kanssa on miljoona kertaa helpompaa ilman väsymys- tai nälkäkiukkua. Syöminen onnistuu bussissakin, jos on oikeat eväät. Tosin munkaan mielestä rutiinien ei kannata olla ihan minuutin tarkat. Joustoa 30-50min suuntaan tai toiseen.
[/quote]
Mä en usko siihen, että vauvaa tai pientä lasta voi opettaa joustamaan, koska lapsi ei kykene hallitsemaan impulssejaan. Jos lapsi joustaa, hänellä on taipumusta siihen. Toiset taas ovat niin herkkiä, että joustaminen ei onnistu.
2
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 17:17"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:53"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 16:40"] No muu maailma ei pyöri lapsen rytmin ympärillä. Kavereita tavataan silloin, kun heille sopii, samoin neuvola- ja lääkäriajat (lapsen tai sisarusten) on milloin sattuu. Aina ei voi kantaa mukana omaa pinnasänkyä jos vaikka lasta ei ole totuteltu nukahtamaan muualla. Liikkuvassa bussissa/autossa ei voi syöttää taaperoa sotkematta jos lapsi vaatii, että hänen on saatava ruokaa juuri minuutilleen samaan aikaa ilman joustoa. Joustavuushan on opittu taito, ja siitä on hyötyä etenkin monilapsisessa perheessä. Joustavuus ei tarkoita turvattomuutta. [/quote]Juurikin näin. Meillä varsinkin vauva-aika ja se pätkä minkä olin sen jälkeen hoitovapaalla meni TÄYSIN ILMAN MITÄÄN rytmejä ja kellon kyttäyksiä! Oli niin ihanaa ja helppoa, mentiin ja tultiin miten huvittaa lapsen kanssa, nukuttiin kun nukutti, syötiin kun oli nälkä. Jne. Nyt kun lapsi on päiväkodissa, on rytmi arkisin, lomilla ja vapailla sitten otetaan rennosti ja eletään kuten hyvältä tuntuu. En yhtään ihmettele että joillain on niin raskasta, kun jo heti vauva-ajasta asti pitää suorittaa ja elää kellon mukaan.. Me käytiin kylässä, kahvittelemassa, shoppailemassa, lounastamassa, ulkoilemassa yms. silloin kuin huvitti. Toki ymmärrän että joillain ainoa toimiva juttu on se tarkka rytmi, jos on jotenkin vaikea vauva/lapsi. [/quote] No mä en ainakaan kokenut suorittavana, vaikka vauvalla oli melko tarkka rytmi parikuisesta asti. Mun mielestä se oli vaan kivaa, kun suurin piirtein tiesi milloin vauva nukkui ja milloin oli hereillä. Ja kyllä mekin käytiin kaupungilla ja ulkomailla jne. En mitenkään joutunut rajoittamaan elämääni lapsen rytmin takia.
[/quote]No ainakin ne tietämäni äidit, joiden lapsilla/vauvoilla oli tarkka rytmi, oli aina sitä samaa "meidän Pirkko-Petteri nukkuu päikkärit klo 10-12, sitten on ruoka ja sitten sitä ja sitten tätä, voidaan tavata klo 13.45-14.59, sitten pitää päästä taas päikkäreille." Kaikki oleminen meneminen jne oli sidottu lapsen rytmiin, kamalaa! Meillä se taas meni niin että herättiin tyyliin 9-11, sitten aamupala, jonka jälkeen ei mitään väliä koska tavataan, lapsi sitten nukkui vaunuissa/autossa/kylässä, heräsi sitten syömään siellä missä nyt oltiiinkaan jne. Yleensä tyttö meni nukkumaan klo 21 ja heräsi sitten 9-11, mutta sekään ei ollut niin tarkkaa. No tyttö onkin ollut alusta asti helppo ja reilun 1kk ikäisestä nukkui 12-14h yöunet ilman herätyksiä. :)
Me aloimme toteuttaa jonkilaista rytmiä heti synnytyslaitokselta kotiuduttuamme. Olimme ensikertalaisia ja luimme ihan kirjasta esimerkin päivärytmistä ja aloimme toteuttamaan sitä ilman pakkoa tai erityistä tarkkuutta, mutta yllätykseksemme vauva omaksui sen heti. Näin meille tuli jäädäkseen ikään kuin vahingossa rytmi ja rutiinit. Olemme myös olleet joustavia aina tarpeen vaatiessa.
En tiedä paljonko rytmillä oli vaikutusta, mutta vauva alkoi hyvin pian nukkua öitä ensin yhdellä syötöllä ja sitten kokonaan. Vauva itki myös todella vähän. Nälkä tai muu hätä ei niin helposti päässyt yllättämään kun oli se rytmi. Nyt lapsi on pian vuoden ikäinen ja rutiinit ovat muokkautuneet lapsen kasvaessa. Reissattu ollaan paljon ja mitään ongelmia ei ole ollut.
Siis missä vaiheessa vauvan elämää? Jos tarkoitat ihan pikkuvauva-aikaa (n. alle 6 kk), niin rytmissä on vaikeaa se, että sitä ei ole. Tai ei se nyt musta mitenkään vaikeaa ole. Jollain pienellä vauvalla voi olla rytmi, mutta aika harvinaista se on. Meillä ainakin vauvat ovat pienenä nukkuneet ja syöneet ihan miten sattuu, sitten, kun kiinteitä on syöty enemmän, on tullut rytmi.
Pikkuvauva nukkuu, kun nukuttaa ja syö, kun on nälkä. Pikkuvauva-aika on täynnä erilaisia imukausia, kun yksi kausi loppuu, toinen alkaa. Ei sellaiseen muutosten aikaan voi oikein mitään rytmiä luoda. En tiedä sitten, miten on korviketta syövän vauvan kanssa.
Ei mulla ole ollut mitään ongelmaa siinä, että rytmiä ei ole ollut, pitäiskö olla? Ei vieläkään ole ilmaantunut tämän vauvan kohdalla kovin selvää rytmiä (hän on kohta 7 kk), koska hän on huonompi nukkumaan. Yöt kyllä nukkuu hyvin.